”Se oli unen kaikkiin suuntiin leviävän lämpimän lammen veden lämpöä.” Trauman kielellistyminen Asko Sahlbergin romaanissa Irinan kuolemat ja Maria Peuran romaanissa On rakkautes ääretön
Arola, Emilia (2019-06-18)
”Se oli unen kaikkiin suuntiin leviävän lämpimän lammen veden lämpöä.” Trauman kielellistyminen Asko Sahlbergin romaanissa Irinan kuolemat ja Maria Peuran romaanissa On rakkautes ääretön
Arola, Emilia
(18.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091228005
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091228005
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa käsitellään trauman kielellistymisen keinoja Asko Sahlbergin (1964–) romaanissa Irinan kuolemat (2015) ja Maria Peuran (1970–) romaanissa On rakkautes ääretön (2001). Trauman kuvaukset ja trauman kerronta keskittyvät metaforiin ja metonymioihin, jotka taas ilmenevät henkilöhahmojen unissa, muiden henkilöhahmojen kuvailuissa sekä kuolemankuvauksissa. Kohdeteoksissa nousevat esiin trauman naamioiminen, kuolema, hajut ja hampaat sekä unet.
Tutkielman keskeisin tutkimuskysymys on, miten trauman kokemukset kielellistyvät Irinan kuolemat- sekä On rakkautes ääretön -romaaneissa. Ensisijainen tutkimuskysymys pitää sisällään jatkokysymykset siitä, voiko traumaattisia kokemuksia ilmaista ilman suoria ilmauksia. Ovatko erilaiset motiivit, metaforat ja metonymiat sekä täysin sanomattomat sanat trauman kielellisiä keinoja?
Tutkimukseni tärkein teoriakehys on traumatutkimus sekä siitä johdettu traumafiktio. Anne Whiteheadin, Cathy Caruthin ja George Luckhurstin tutkimusten avulla tarkastelen kohdeteoksiani traumafiktiona. Tukeudun myös suomalaisen traumafiktiotutkija Sirkka Knuuttilan tutkimuksiin. Tutkielmani tuo uutta näkökulmaa suomalaisen traumafiktion tutkimukseen. Tutkielmani osoittaa, että kuvaukset sotalapsuuden kollektiivisesta traumasta ja insestin henkilökohtaisesta traumasta voidaan lukea osaksi traumakirjallisuutta.
Tutkimukseni keskeisin tulos on, että Irinan kuolemissa ja On rakkautes äärettömässä trauma kielellistyy monin keinoin. Trauma kielellistyy metaforina ja metonymioina, joita esiintyy esimerkiksi henkilöhahmojen ajatuksissa, monologeissa ja kuvailuissa. Trauman kokemusta työstetään kielikuvien kautta, ja tämä ilmenee henkilöhahmojen unien, kuoleman, ruumiillisuuden ja trauman naamioimisen kuvauksissa. Hajut ja hampaat ovat trauman motiiveja sekä metonymioita. Trauman kokemusten muistot kielellistyvät hiljaisuutena ja kielen halvaantumisena. Tutkielmassa tullaan siihen tulokseen, että kohdeteosten trauman kielentyminen on monipuolista ja pääosin yhteneväistä. Trauman kielentymisen tarkoituksena on henkilöhahmojen traumojen käsittely sekä niistä vapautuminen. Tärkeänä osana trauman kielellistymistä teen kielellistymistä jakoa kuvallis-aistimelliseen ja kielellis-narratiiviseen.
Tutkielman keskeisin tutkimuskysymys on, miten trauman kokemukset kielellistyvät Irinan kuolemat- sekä On rakkautes ääretön -romaaneissa. Ensisijainen tutkimuskysymys pitää sisällään jatkokysymykset siitä, voiko traumaattisia kokemuksia ilmaista ilman suoria ilmauksia. Ovatko erilaiset motiivit, metaforat ja metonymiat sekä täysin sanomattomat sanat trauman kielellisiä keinoja?
Tutkimukseni tärkein teoriakehys on traumatutkimus sekä siitä johdettu traumafiktio. Anne Whiteheadin, Cathy Caruthin ja George Luckhurstin tutkimusten avulla tarkastelen kohdeteoksiani traumafiktiona. Tukeudun myös suomalaisen traumafiktiotutkija Sirkka Knuuttilan tutkimuksiin. Tutkielmani tuo uutta näkökulmaa suomalaisen traumafiktion tutkimukseen. Tutkielmani osoittaa, että kuvaukset sotalapsuuden kollektiivisesta traumasta ja insestin henkilökohtaisesta traumasta voidaan lukea osaksi traumakirjallisuutta.
Tutkimukseni keskeisin tulos on, että Irinan kuolemissa ja On rakkautes äärettömässä trauma kielellistyy monin keinoin. Trauma kielellistyy metaforina ja metonymioina, joita esiintyy esimerkiksi henkilöhahmojen ajatuksissa, monologeissa ja kuvailuissa. Trauman kokemusta työstetään kielikuvien kautta, ja tämä ilmenee henkilöhahmojen unien, kuoleman, ruumiillisuuden ja trauman naamioimisen kuvauksissa. Hajut ja hampaat ovat trauman motiiveja sekä metonymioita. Trauman kokemusten muistot kielellistyvät hiljaisuutena ja kielen halvaantumisena. Tutkielmassa tullaan siihen tulokseen, että kohdeteosten trauman kielentyminen on monipuolista ja pääosin yhteneväistä. Trauman kielentymisen tarkoituksena on henkilöhahmojen traumojen käsittely sekä niistä vapautuminen. Tärkeänä osana trauman kielellistymistä teen kielellistymistä jakoa kuvallis-aistimelliseen ja kielellis-narratiiviseen.