ICLEI Green Circular Cities Coalition : toteutettavuustutkimus aktiivisen kiertotaloustoimija- verkoston rakentamiseksi Turun seudulla
Silvonen, Essi; Kaskinen, Juha (2019-09-23)
ICLEI Green Circular Cities Coalition : toteutettavuustutkimus aktiivisen kiertotaloustoimija- verkoston rakentamiseksi Turun seudulla
(23.09.2019)
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7764-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7764-2
Tiivistelmä
Turun kaupunki ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus ovat toteuttaneet tutkimuksen Turun seudun edellytyksistä osallistua ICLEI – Local Governments for Sustainability käynnistämän kiertotaloustoimijoiden kaupunkiverkostoon Green Circular Cities Coalitioniin (GCCC)
Kiertotaloutta tarkasteltiin ICLEIN määrittelemien kuuden temaattisen sektorin; Kaupunkisuunnittelu ja hallinto, rakennukset ja rakentaminen, julkiset hankinnat, teolliset symbioosit, kunnallinen jätehuolto ja vesi-ruoka-energia nexus puitteissa. Kiertotaloustoiminnaksi tunnistettiin laajasti kaikki resurssien tehokkaampaan kiertoon pyrkivät ratkaisut, mm. uusiutuvien energialähteiden käyttö, kierrätys, uudelleenkäyttö, alustatalous, biotalousratkaisut ja cleantech, joiden tavoitteena on lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen siirtyminen.
Kaupunkisuunnittelussa kiertotalousratkaisuja on toteutettu yleiskaavoituksessa kaavoittamalla uusia alueita entisten teollisuusalueiden paikalle keskustan läheisyyteen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asemakaavoituksessa on käytetty kiertotalouteen ohjaavia määräyksiä, kaupunkirakenteen tiivistä-mistä täydennysrakentamisella ja otetaan jatkuvasti käyttöön enemmän elinkaariajattelua ja laskentaa. Liikenne ja katusuunnittelussa toteutetaan ympäristöystävällisempää joukkoliikennettä, jakamisalustoja ja pohditaan myös yhteiskäytön lisäämisratkaisuja. Viheraluesuunnittelussa on otettu käyttöön siniviherkerroin määrittelemään viheralueiden määrää suhteutettuna asuinneliöihin ja kehitetty hulevesiratkaisuja. Turun seudun kärkihankkeet Keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuisto ja Smart and Wise Turku sisältävät runsaasti kiertotalousajattelua ja mahdollisuuksia sen laajentamiselle.
Turun kaupungin valtuusto hyväksyi 11.6.2018 ilmastosuunnitelman, jonka mukaisesti ilmastopolitiikan päätavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Turun kaupunki on strategisten yhteisöidensä kautta ollut jo vuosien ajan kiertotalouden ratkaisuiden veturi alueella. Yleisilmapiiri Turun kaupungissa ja sen hallinnossa on kehittynyt vahvasti ilmastomyönteisempään suuntaan, mikä onkin hyvä, koska osallistamista, ratkaisuja ja paljon työtä on edessä ilmastotavoitteen saavuttamiseksi.
Julkisilla hankinnoilla on sekä esimerkin näyttämisen velvollisuus, että volyyminsa vuoksi merkittävä rooli siinä, miten yritykset edistävät ilmastoystävällisempiä toimintatapoja. Julkisten hankintojen osalta haasteita kiertotalouden ratkaisuiden edistämiselle aiheuttavat tiukka kilpailutuslainsäädäntö, puolueettomien laatukriteerien ja seurantajärjestelmien puute sekä markkinoilla olevien ratkaisujen valmiusaste. Turun kaupungin strategisissa hankinnoissa on tekeillä ”Kestävän kehityksen hankintaopas”, jonka tavoitteena on edistää myös kilpailutuksen laatukriteerien valintaa suosimaan kestäviä ratkaisuja.
Turun seudun päätoimialat ovat bio-ja ICT alat, meri- ja metalliteollisuus, rakentaminen, logistiikka sekä luovat alat, jotka ovat kaikki aloja, joissa kiertotaloutta voi edistää merkittävästi. Biotalouden osalta seudulla on paljon kemian-, lääke-, ja elintarviketeollisuutta sekä maataloutta ja niiden tutkimustoimintaa. Turku Science Park Oy toimii Clean-tiiminsä kautta vahvasti paikallisessa yrityskentässä ja edistää kierto-talouden teollisia symbiooseja. Turun ammattikorkeakoululla on vahva ote kiertotalouden liiketoimintaratkaisuihin ja yritysyhteistyöhön. Suuret yritykset ovat jo pitkään olleet tietoisia kiertotaloudesta ja etsineet aktiivisesti ratkaisuja. Pienillä yrityksillä on vähemmän resursseja, mutta niitä liittyy kiertoihin mukaan esimerkiksi alihankinnan kautta.
Turun seudullinen jätehuolto on 17 kunnan toteuttaman yhteistyöratkaisu. Yhtiöllä on 12 jätekeskusta ja lajitteluasemaa kiertojen edistämiseksi, joista Topinpuisto on Turun kiertotalouden keskus. Vuonna 2021 on valmistumassa ekovoimala Saloon. Merkittävä seudullinen ratkaisu on tekstiilien kierrätys, jota on vuosien ajan edistetty yhteistyöhankkeissa, esimerkiksi Telaketjussa. Tekstiilien kierrätykseen on valmistu-massa koelaitos, josta pyritään etenemään merkittävän volyymin toimintaan lähivuosien aikana.
Noin kolmasosa Suomen kasvihuonepäätöistä aiheutuu rakennuksista ja rakentamisesta, mikä sijoittaa ne keskeiseen rooliin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Uudisrakentamisessa toimitaan yleiskaavan ja tontinluovutusehtojen puitteissa, mikä antaa kaupungille merkittävän ohjausvaikutusmahdollisuuden rakennusliikkeiden toimintaan nähden. Kaupunki toteuttaa myös omaa rakentamista, esimerkkinä infran ja viheralueiden rakennus, joiden osalta maamassojen kierto ja on merkittävässä roolissa. Suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa pystytään vaikuttamaan merkittävästi elinkaarenaikaiseen energiankulutukseen. Ole-massa oleviin rakennuksiin liittyvät kiertotalousratkaisut koskevat energiatehokkuuden parantamista, tilojen käyttöasteen nostamista, rakennusten elinkaaren pidentämistä kunnossapidon, saneerauksen ja käyttötarkoituksen muutosten kautta ja lopulta purettavien rakennusten purkujätteen käsittelyä uusiomateriaaleiksi.
Vesi-ruoka-energia nexus on kansainvälisesti merkittävä, koska vesi on yksi uhanalaisia resursseja ja ruoan ja energiantuotannot ovat merkittävä ilmastovaikutusten lähde. Turun seudulla on merkittävää osaamista jätevesien kiertotalouden mukaisesta puhdistusjärjestelmästä, joka tuottaa energiaa enemmän kuin se kuluttaa. Samoin Itämeren suojelun ja tutkimuksen kautta veteen liittyvät teemat ovat seudullisesti vahvoja. Varsinais-Suomi on yksi Suomen maatalouden, ruokaketjujen ja elintarviketuotannon keskeisiä paikkoja, mistä johtuen tutkimusosaaminen on vahvaa ja kiertotalousratkaisut keskeisiä. Varsinais-Suomen alueella viljellään eri lajikkeita monipuolisesti, joka auttaa aluetta myös ilmastonmuutokseen varautumisessa. Energian osalta keskitytään uusiutuvien energianlähteiden lisäämiseen, hukkalämpöjen hyödyntämiseen, energian varastointiin ja energiatehokkaampien ratkaisujen luomiseen. Energiaan liittyvä tutkimus on myös vahvaa seudun korkeakouluissa.
Osana tutkimusta on selvitetty myös paikallisten toimijoiden kiinnostusta osallistua ICLEI GCCC verkoston kansainväliseen yhteistyöhön. Vastaanotto on ollut kiinnostunut, osin jopa innostunut niillä edellytyksiin, että valittavien teemojen sisältö on konkreettinen ja yhteistyö edistää Turun seudun kiertotaloutta. Jokaisessa teemassa on löydettävissä selkeitä vahvoja sisältöjä, joita Turku voi tuoda osaksi ICLEI GCCC verkoston yhteistyötä. Ennen lopullista valintaa on tärkeää keskustella yksityiskohtaisemmin paikallisten toimijoiden kanssa siitä, valitaanko sisältöjä, joissa Turun seudulla on jo nyt vahvaa osaamista vai sisältöjä, joissa tarvitaan selkeää verkoston tukea. Päätöstä tehtäessä olisi kiinnostavaa myös kuulla minkälaisilla teemoilla muut GCCC verkoston kaupungit ovat tulossa mukaan ja minkälaisia tarpeita heillä on, jotta saadaan kehitettyä mahdollisimman merkityksellistä ja vaikuttavaa yhteistyötä.
Kiertotaloutta tarkasteltiin ICLEIN määrittelemien kuuden temaattisen sektorin; Kaupunkisuunnittelu ja hallinto, rakennukset ja rakentaminen, julkiset hankinnat, teolliset symbioosit, kunnallinen jätehuolto ja vesi-ruoka-energia nexus puitteissa. Kiertotaloustoiminnaksi tunnistettiin laajasti kaikki resurssien tehokkaampaan kiertoon pyrkivät ratkaisut, mm. uusiutuvien energialähteiden käyttö, kierrätys, uudelleenkäyttö, alustatalous, biotalousratkaisut ja cleantech, joiden tavoitteena on lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen siirtyminen.
Kaupunkisuunnittelussa kiertotalousratkaisuja on toteutettu yleiskaavoituksessa kaavoittamalla uusia alueita entisten teollisuusalueiden paikalle keskustan läheisyyteen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asemakaavoituksessa on käytetty kiertotalouteen ohjaavia määräyksiä, kaupunkirakenteen tiivistä-mistä täydennysrakentamisella ja otetaan jatkuvasti käyttöön enemmän elinkaariajattelua ja laskentaa. Liikenne ja katusuunnittelussa toteutetaan ympäristöystävällisempää joukkoliikennettä, jakamisalustoja ja pohditaan myös yhteiskäytön lisäämisratkaisuja. Viheraluesuunnittelussa on otettu käyttöön siniviherkerroin määrittelemään viheralueiden määrää suhteutettuna asuinneliöihin ja kehitetty hulevesiratkaisuja. Turun seudun kärkihankkeet Keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuisto ja Smart and Wise Turku sisältävät runsaasti kiertotalousajattelua ja mahdollisuuksia sen laajentamiselle.
Turun kaupungin valtuusto hyväksyi 11.6.2018 ilmastosuunnitelman, jonka mukaisesti ilmastopolitiikan päätavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Turun kaupunki on strategisten yhteisöidensä kautta ollut jo vuosien ajan kiertotalouden ratkaisuiden veturi alueella. Yleisilmapiiri Turun kaupungissa ja sen hallinnossa on kehittynyt vahvasti ilmastomyönteisempään suuntaan, mikä onkin hyvä, koska osallistamista, ratkaisuja ja paljon työtä on edessä ilmastotavoitteen saavuttamiseksi.
Julkisilla hankinnoilla on sekä esimerkin näyttämisen velvollisuus, että volyyminsa vuoksi merkittävä rooli siinä, miten yritykset edistävät ilmastoystävällisempiä toimintatapoja. Julkisten hankintojen osalta haasteita kiertotalouden ratkaisuiden edistämiselle aiheuttavat tiukka kilpailutuslainsäädäntö, puolueettomien laatukriteerien ja seurantajärjestelmien puute sekä markkinoilla olevien ratkaisujen valmiusaste. Turun kaupungin strategisissa hankinnoissa on tekeillä ”Kestävän kehityksen hankintaopas”, jonka tavoitteena on edistää myös kilpailutuksen laatukriteerien valintaa suosimaan kestäviä ratkaisuja.
Turun seudun päätoimialat ovat bio-ja ICT alat, meri- ja metalliteollisuus, rakentaminen, logistiikka sekä luovat alat, jotka ovat kaikki aloja, joissa kiertotaloutta voi edistää merkittävästi. Biotalouden osalta seudulla on paljon kemian-, lääke-, ja elintarviketeollisuutta sekä maataloutta ja niiden tutkimustoimintaa. Turku Science Park Oy toimii Clean-tiiminsä kautta vahvasti paikallisessa yrityskentässä ja edistää kierto-talouden teollisia symbiooseja. Turun ammattikorkeakoululla on vahva ote kiertotalouden liiketoimintaratkaisuihin ja yritysyhteistyöhön. Suuret yritykset ovat jo pitkään olleet tietoisia kiertotaloudesta ja etsineet aktiivisesti ratkaisuja. Pienillä yrityksillä on vähemmän resursseja, mutta niitä liittyy kiertoihin mukaan esimerkiksi alihankinnan kautta.
Turun seudullinen jätehuolto on 17 kunnan toteuttaman yhteistyöratkaisu. Yhtiöllä on 12 jätekeskusta ja lajitteluasemaa kiertojen edistämiseksi, joista Topinpuisto on Turun kiertotalouden keskus. Vuonna 2021 on valmistumassa ekovoimala Saloon. Merkittävä seudullinen ratkaisu on tekstiilien kierrätys, jota on vuosien ajan edistetty yhteistyöhankkeissa, esimerkiksi Telaketjussa. Tekstiilien kierrätykseen on valmistu-massa koelaitos, josta pyritään etenemään merkittävän volyymin toimintaan lähivuosien aikana.
Noin kolmasosa Suomen kasvihuonepäätöistä aiheutuu rakennuksista ja rakentamisesta, mikä sijoittaa ne keskeiseen rooliin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Uudisrakentamisessa toimitaan yleiskaavan ja tontinluovutusehtojen puitteissa, mikä antaa kaupungille merkittävän ohjausvaikutusmahdollisuuden rakennusliikkeiden toimintaan nähden. Kaupunki toteuttaa myös omaa rakentamista, esimerkkinä infran ja viheralueiden rakennus, joiden osalta maamassojen kierto ja on merkittävässä roolissa. Suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa pystytään vaikuttamaan merkittävästi elinkaarenaikaiseen energiankulutukseen. Ole-massa oleviin rakennuksiin liittyvät kiertotalousratkaisut koskevat energiatehokkuuden parantamista, tilojen käyttöasteen nostamista, rakennusten elinkaaren pidentämistä kunnossapidon, saneerauksen ja käyttötarkoituksen muutosten kautta ja lopulta purettavien rakennusten purkujätteen käsittelyä uusiomateriaaleiksi.
Vesi-ruoka-energia nexus on kansainvälisesti merkittävä, koska vesi on yksi uhanalaisia resursseja ja ruoan ja energiantuotannot ovat merkittävä ilmastovaikutusten lähde. Turun seudulla on merkittävää osaamista jätevesien kiertotalouden mukaisesta puhdistusjärjestelmästä, joka tuottaa energiaa enemmän kuin se kuluttaa. Samoin Itämeren suojelun ja tutkimuksen kautta veteen liittyvät teemat ovat seudullisesti vahvoja. Varsinais-Suomi on yksi Suomen maatalouden, ruokaketjujen ja elintarviketuotannon keskeisiä paikkoja, mistä johtuen tutkimusosaaminen on vahvaa ja kiertotalousratkaisut keskeisiä. Varsinais-Suomen alueella viljellään eri lajikkeita monipuolisesti, joka auttaa aluetta myös ilmastonmuutokseen varautumisessa. Energian osalta keskitytään uusiutuvien energianlähteiden lisäämiseen, hukkalämpöjen hyödyntämiseen, energian varastointiin ja energiatehokkaampien ratkaisujen luomiseen. Energiaan liittyvä tutkimus on myös vahvaa seudun korkeakouluissa.
Osana tutkimusta on selvitetty myös paikallisten toimijoiden kiinnostusta osallistua ICLEI GCCC verkoston kansainväliseen yhteistyöhön. Vastaanotto on ollut kiinnostunut, osin jopa innostunut niillä edellytyksiin, että valittavien teemojen sisältö on konkreettinen ja yhteistyö edistää Turun seudun kiertotaloutta. Jokaisessa teemassa on löydettävissä selkeitä vahvoja sisältöjä, joita Turku voi tuoda osaksi ICLEI GCCC verkoston yhteistyötä. Ennen lopullista valintaa on tärkeää keskustella yksityiskohtaisemmin paikallisten toimijoiden kanssa siitä, valitaanko sisältöjä, joissa Turun seudulla on jo nyt vahvaa osaamista vai sisältöjä, joissa tarvitaan selkeää verkoston tukea. Päätöstä tehtäessä olisi kiinnostavaa myös kuulla minkälaisilla teemoilla muut GCCC verkoston kaupungit ovat tulossa mukaan ja minkälaisia tarpeita heillä on, jotta saadaan kehitettyä mahdollisimman merkityksellistä ja vaikuttavaa yhteistyötä.
Kokoelmat
- Erillisteokset ja sarjat [760]