Alustatalouden ruokalähetit – työsuhteista työtä vai aitoa itsensä työllistämistä? : Tutkimus alustatalouden työnsuorittajien työoikeudellisesta suojasta
Lehtonen, Eevamari (2019-09-06)
Alustatalouden ruokalähetit – työsuhteista työtä vai aitoa itsensä työllistämistä? : Tutkimus alustatalouden työnsuorittajien työoikeudellisesta suojasta
Lehtonen, Eevamari
(06.09.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019092329519
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019092329519
Tiivistelmä
Digitaalisten alustojen kautta toimivien ruoan kotiinkuljetuspalvelujen suosio viime vuosina on kasvanut voimakkaasti ympäri maailmaa. Digitaalisten alustojen yleistymisen myötä myös alustavälitteinen työ on lisääntynyt huomattavasti – vaikka se muodostaakin vielä varsin vähäisen osan koko työmarkkinoista, ennustetaan sen kasvavan eksponentiaalisesti lähitulevaisuudessa. Ruokalähettipalveluja tarjoavat digitaaliset alustat ovat yksi esimerkki työmarkkinaympäristössä tapahtuvasta murroksesta, jota digitalisaatio ja teknologinen kehitys ajavat voimakkaasti eteenpäin.
Alustatyöntekijöiden epäselvä työoikeudellinen asema on kuitenkin noussut voimakkaan keskustelun kohteeksi viime vuosina. Alustatyöntekijät eivät tavallisesti solmi työsopimusta alustan kanssa, vaan toimivat itsenäisinä työnsuorittajina jääden näin työoikeuden soveltamisalan ulkopuolelle siitäkin huolimatta, että työtä tehdään usein työsuhteen kaltaisissa oloissa. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin ollut kartoittaa alustatyöntekijöiden, erityisesti Foodoran ja Woltin kaltaisten alustojen kautta työskentelevien ruokalähettien, työoikeudellista asemaa Suomessa.
Tarkastelen tutkielmassani alustatyötä työoikeudellisen suojeluperiaatteen asettaman teoreettisen viitekehyksen sekä työsopimuslain mukaisten työsuhteen legaalisten tunnusmerkkien kautta. Lisäksi esittelen muutamia vaihtoehtoisia tapoja riittävän työoikeudellisen suojan ulottamiseksi myös alustatalouden ruokaläheteille. Koska alustatyöntekijöiden työoikeudelliseen asemaan liittyen ei ole kotimaista oikeuskäytäntöä, kuvailen ruokalähettien työtä tutkielmassani pääsääntöisestä mediassa esitettyjen kuvausten sekä kansainvälisessä oikeuskäytännössä selvitettyjen tosiseikastojen avulla.
Tutkielman lopputulosten perusteella voidaan todeta, että alustatyöntekijöiden työoikeudellinen asema Suomessa on edelleen varsin epäselvä. On hyvinkin mahdollista, että alustatalouden ruokalähettien työ täyttää tosiasiassa työsuhteen tunnusmerkit, jolloin riittävää on varmistaa alustatyöntekijöiden työsuhteen uudelleenluokittelun tehokkuus ja oikeusvarmuus. Mikäli työsuhteen tunnusmerkistön ei jostain syystä katsottaisikaan täyttyvän, tulisi lainsäätäjän rohkeammin pyrkiä uudistamaan nykyistä työlainsäädäntöä paremmin hahmottamaan alustatalouden mukanaan tuomat uudenlaiset työnteon muodot.
Alustatyöntekijöiden epäselvä työoikeudellinen asema on kuitenkin noussut voimakkaan keskustelun kohteeksi viime vuosina. Alustatyöntekijät eivät tavallisesti solmi työsopimusta alustan kanssa, vaan toimivat itsenäisinä työnsuorittajina jääden näin työoikeuden soveltamisalan ulkopuolelle siitäkin huolimatta, että työtä tehdään usein työsuhteen kaltaisissa oloissa. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin ollut kartoittaa alustatyöntekijöiden, erityisesti Foodoran ja Woltin kaltaisten alustojen kautta työskentelevien ruokalähettien, työoikeudellista asemaa Suomessa.
Tarkastelen tutkielmassani alustatyötä työoikeudellisen suojeluperiaatteen asettaman teoreettisen viitekehyksen sekä työsopimuslain mukaisten työsuhteen legaalisten tunnusmerkkien kautta. Lisäksi esittelen muutamia vaihtoehtoisia tapoja riittävän työoikeudellisen suojan ulottamiseksi myös alustatalouden ruokaläheteille. Koska alustatyöntekijöiden työoikeudelliseen asemaan liittyen ei ole kotimaista oikeuskäytäntöä, kuvailen ruokalähettien työtä tutkielmassani pääsääntöisestä mediassa esitettyjen kuvausten sekä kansainvälisessä oikeuskäytännössä selvitettyjen tosiseikastojen avulla.
Tutkielman lopputulosten perusteella voidaan todeta, että alustatyöntekijöiden työoikeudellinen asema Suomessa on edelleen varsin epäselvä. On hyvinkin mahdollista, että alustatalouden ruokalähettien työ täyttää tosiasiassa työsuhteen tunnusmerkit, jolloin riittävää on varmistaa alustatyöntekijöiden työsuhteen uudelleenluokittelun tehokkuus ja oikeusvarmuus. Mikäli työsuhteen tunnusmerkistön ei jostain syystä katsottaisikaan täyttyvän, tulisi lainsäätäjän rohkeammin pyrkiä uudistamaan nykyistä työlainsäädäntöä paremmin hahmottamaan alustatalouden mukanaan tuomat uudenlaiset työnteon muodot.