Human-nature relationships and pro-environmental behaviour : lessons from rural Zanzibari villages

Abstract

The island of Unguja in Zanzibar, Tanzania is facing severe deforestation. Previous research has identified shifting cultivation and silviculture activities as well as various demographic, economic, legislative and policy changes as explaining factors for the trend. Despite governmental measures and a long history of international development cooperation projects on the island, deforestation rates have not decelerated. As existing research has identified contradictions between environmental initiatives and local practices, I examine how conservation objectives cohere with prevailing human-nature relationships and socio-material realities in rural Zanzibari villages.

The main objectives of this thesis are to fill gaps in previous research concerning the adoption of sustainable practices in Zanzibar and offer new insights on pro-environmental behaviour (PEB) as linked with human-nature relationships (HNR) and agency. To achieve this, I examine 1) which social and material processes and elements affect and define human-nature relationships in rural Zanzibari villages surrounding the Kiwengwa-Pongwe Forest Reserve, and 2) what processes and elements encourage, disable or otherwise affect individuals’ commitment to pro-environmental behaviour in rural Zanzibari villages, and how pro-environmental behaviour is connected to prevailing human-nature relationships and socio-material realities. As a theoretical framework, I utilize the concept of pro-environmental behaviour as connected to empowerment and agency. I also examine the concept of the human-nature relationship as studied in environmental sociology and the multi-disciplinary field of research addressing interaction between humans and nature.

As empirical data, I utilize nine semi-structured interviews I conducted in villages surrounding the Kiwengwa-Pongwe Forest Reserve while participating in a monitoring trip for a development cooperation project KIPPO. As supplementary data and background information, I utilize a survey of 50 respondents as well as two focus-group discussions with a local forest protection NGO which were conducted in collaboration with the project partners and myself. I chose theory-guided content analysis as the analysis method which allowed for a reflexive research process and taking into account locally significant processes.

As results, I offer novel linkages between pro-environmental behaviour, human-nature relationships, empowerment and agency. In the data, individuals showcased interdependent human-nature relationships which motivated commitment to conservation objectives. Nature was considered by the interviewees the basis for livelihoods, and the destruction thereof was perceived as threatening the future of the communities. However, prevailing socio-material realities may affect individual agency toward the environment, and environmental initiatives empower people unequally. Therefore, future research should incorporate discrepancies among people’s ability to commit to sustainable practices and include dependencies derived from local human-nature relationships in the analysis of pro-environmental behaviour.

Ungujan saari Sansibarilla Tansaniassa kärsii vakavasta metsäkadosta. Aiempi tutkimus on tunnistanut maatalouskäytännöt ja metsätalouden sekä useat demografiset, taloudelliset ja lainsäädännölliset tekijät sekä muutokset toimintatavoissa muutosta selittäviksi tekijöiksi. Hallituksen toimista ja kansainvälisen kehitysyhteistyön pitkästä historiasta huolimatta metsäkato ei ole vielä hidastunut. Koska aiempi tutkimus on tunnistanut ristiriitoja ympäristötavoitteiden ja paikallisten käytäntöjen välillä, tutkin kuinka suojelutavoitteet sopivat yhteen sansibarilaisissa maaseutuyhteisöissä vallitsevien luontosuhteiden ja sosiomateriaalisten realiteettien kanssa.

Tutkielmani päätavoitteina on täydentää tietoaukkoja aiemmassa tutkimuksessa kestävien käytäntöjen omaksumisesta Sansibarilla sekä tarjota uusia näkökulmia ympäristömyönteiseen käytökseen liittämällä käsite luontosuhteisiin ja toimijuuteen. Tämän vuoksi tarkastelen, 1) mitkä sosiaaliset ja materiaaliset prosessit ja elementit määrittelevät luontosuhteita sekä vaikuttavat niihin Kiwengwa-Pongwen metsäreserviä ympäröivissä sansibarilaisissa maaseutuyhteisöissä ja 2) mitkä prosessit ja elementit edistävät, estävät tai muutoin vaikuttavat ympäristömyönteiseen käytökseen kyseisessä kontekstissa. Selvitän myös, kuinka ympäristömyönteinen käytös on yhteydessä vallitseviin luontosuhteisiin ja sosiomateriaalisiin realiteetteihin. Käytän tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä ympäristömyönteisen käytöksen käsitettä yhdistettynä voimaantumiseen ja toimijuuteen, sekä luontosuhteen käsitettä juonnettuna ympäristösosiologisesta tutkimuksesta ja aiemmasta monitieteisestä tutkimuksesta, joka on pyrkinyt selvittämään ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta.

Käytän tutkielmani empiirisenä aineistona yhdeksää Kiwengwa-Pongwen metsäreserviä ympäröivissä kylissä pitämääni teemahaastattelua, jotka keräsin toimiessani kehitysyhteistyöprojekti KIPPOssa. Analyysiä tukevana aineistona sekä taustamateriaalina käytän tutkielmassani projektin partnerien kanssa yhteistyössä alueella keräämääni 50 vastaajan kyselytutkimusta sekä kahta alueen metsänsuojelujärjestön fokusryhmähaastattelua. Valitsin analyysimetodiksi teoriaohjaavan sisällönanalyysin, mikä mahdollisti refleksiivisen tutkimusprosessin sekä paikallisesti merkittävien prosessien sisällyttämisen tutkimukseen.

Tutkielmani tuloksina tarjoan uudenlaisia yhteyksiä ympäristömyönteisen käytöksen, luontosuhteiden, voimaantumisen sekä toimijuuden käsitteiden välille. Aineistossa yksilöiden luontosuhteita määritteli keskinäinen riippuvuus luonnon kanssa, mikä motivoi osallistumaan luonnonsuojeluun. Haastateltavat käsittivät luonnon elantonsa perustana, minkä vuoksi sen tuhoutumisen koettiin uhkaavan yhteisöjen tulevaisuutta. Toisaalta vallitsevat sosiomateriaaliset olosuhteet voivat vaikuttaa yksilön toimijuuteen ympäristöään kohtaan, ja ympäristönsuojeluprojektit voimaannuttavat paikallisia epäsuhtaisesti. Siksi jatkotutkimuksen tulisi sisällyttää ympäristömyönteisen käytöksen analyysiin ihmisten väliset eroavaisuudet toimijuudessa sekä luontosuhteista juontuvat riippuvuussuhteet.