Osaamisen kehittämisestäkö apu työelämän muutostilanteisiin? : 50+ sosiaali- ja terveysjärjestöjen työntekijöiden näkemyksiä työelämän muutostilanteista ja osaamisen kehittämisestä
Tamminiemi, Kaarina (2019-09-24)
Osaamisen kehittämisestäkö apu työelämän muutostilanteisiin? : 50+ sosiaali- ja terveysjärjestöjen työntekijöiden näkemyksiä työelämän muutostilanteista ja osaamisen kehittämisestä
Tamminiemi, Kaarina
(24.09.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103035988
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103035988
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään sosiaali- ja terveysjärjestöjen 50+ työntekijöiden käsityksiä työelämän muutostilanteista ja osaamisen kehittämisestä kahden tutkimuskysymyksen avulla. Tutkimuskysymykset olivat: kuinka yli 50-vuotiaat työntekijät sosiaali- ja terveysjärjestöissä kokevat työelämän muutostilanteet ja mikä edistää yli 50-vuotiaiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen työntekijöiden osaamisen kehittämistä. Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen ja sen teoreettinen osio käsittelee työelämän muutosta ja osaamisen kehittämistä. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksasta sosiaali- ja terveysjärjestöissä palkkatyötä tekevän työntekijän haastattelusta. Aineiston analysoinnissa sovellettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan paljon työelämän muutoksesta, työurien pidentämisestä, työssä jaksamisesta ja elinikäisestä oppimisesta. Suomessa yhä suurempi osa työikäisistä työntekijöistä on ikääntyviä työntekijöitä. Siihen nähden ikääntyneiden ääni on kuulunut julkisessa keskustelussa vasta vähän.
Järjestöorganisaatioita ja niiden työntekijöitä on tutkittu muita sektoreita vähemmän, vaikka järjestöjen merkitys työnantajina on lisääntynyt ja niiltä odotetaan yhteiskunnan taholta yhä enemmän. Toimintaympäristön muutokset heijastuvat sosiaali- ja terveysjärjestöjen sisäisiin muutoksiin ja henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Muutosten tahti ja paine osaamisen jatkuvaan kehittämiseen koetaan suurena. Toisaalta jatkuva kiire voi myös estää osaamisen kehittämisen ja pahimmillaan liian isoilla ja jatkuvilla muutoksilla on lannistava vaikutus.
Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan sanoa, että muutostukea kannattaa tarjota koko henkilöstölle. Muutostilanteissa työntekijöitä auttaa kaikki keskustelumuotoinen tuki, työnohjaus, vertaistuki ja mahdollisuus lyhyempiin ja pidempiin työnkiertoihin. Myös henkilökohtainen kehitys- ja koulutussuunnittelu auttaa muutostilanteissa ja osaamisen kehittämisen suunnittelussa. Eri ikäisten työntekijöiden elämäntilanteiden ja osaamisen kehittämisen erityispiirteiden huomioiminen lisää työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä muutostilanteissa. Työtä voidaan myös uudistaa ja sitä kautta tarjota työntekijöille oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksia. On tärkeää, että osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Järjestöjen työ- ja toimintakulttuuria kannattaa kehittää joustavampaan, keskustelevampaan ja ikäystävällisempään suuntaan. Tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että osaamisen kehittämisen monimuotoisuuden ymmärtäminen ja sen mahdollisuuksien hyödyntäminen auttaa järjestöjen työntekijöitä jaksamaan ja jatkamaan muuttuvassa työelämässä mahdollisimman pitkään.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan paljon työelämän muutoksesta, työurien pidentämisestä, työssä jaksamisesta ja elinikäisestä oppimisesta. Suomessa yhä suurempi osa työikäisistä työntekijöistä on ikääntyviä työntekijöitä. Siihen nähden ikääntyneiden ääni on kuulunut julkisessa keskustelussa vasta vähän.
Järjestöorganisaatioita ja niiden työntekijöitä on tutkittu muita sektoreita vähemmän, vaikka järjestöjen merkitys työnantajina on lisääntynyt ja niiltä odotetaan yhteiskunnan taholta yhä enemmän. Toimintaympäristön muutokset heijastuvat sosiaali- ja terveysjärjestöjen sisäisiin muutoksiin ja henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Muutosten tahti ja paine osaamisen jatkuvaan kehittämiseen koetaan suurena. Toisaalta jatkuva kiire voi myös estää osaamisen kehittämisen ja pahimmillaan liian isoilla ja jatkuvilla muutoksilla on lannistava vaikutus.
Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan sanoa, että muutostukea kannattaa tarjota koko henkilöstölle. Muutostilanteissa työntekijöitä auttaa kaikki keskustelumuotoinen tuki, työnohjaus, vertaistuki ja mahdollisuus lyhyempiin ja pidempiin työnkiertoihin. Myös henkilökohtainen kehitys- ja koulutussuunnittelu auttaa muutostilanteissa ja osaamisen kehittämisen suunnittelussa. Eri ikäisten työntekijöiden elämäntilanteiden ja osaamisen kehittämisen erityispiirteiden huomioiminen lisää työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä muutostilanteissa. Työtä voidaan myös uudistaa ja sitä kautta tarjota työntekijöille oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksia. On tärkeää, että osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Järjestöjen työ- ja toimintakulttuuria kannattaa kehittää joustavampaan, keskustelevampaan ja ikäystävällisempään suuntaan. Tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että osaamisen kehittämisen monimuotoisuuden ymmärtäminen ja sen mahdollisuuksien hyödyntäminen auttaa järjestöjen työntekijöitä jaksamaan ja jatkamaan muuttuvassa työelämässä mahdollisimman pitkään.