Evolving a research tool meant for parents of NICU infants through Interaction Design
Willman, Markus (2019-10-21)
Evolving a research tool meant for parents of NICU infants through Interaction Design
(21.10.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103035991
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103035991
Tiivistelmä
The purpose of the research in this master’s thesis is to present and evaluate the evolution of a digital research tool, HAPPY, through the frameworks of interaction design and the three-cycle view of design science research while using participatory design (co-design) as the practical methodology for evolving the tool itself. More specifically, HAPPY is an Android smartphone application intended for use by parents with infants in the NICU during different kinds of research projects with interest in the subjective or qualitative experiences of participants.
The thesis approaches the subject using two stage literature review and the comparative eval-uation of the produced artifact. The evaluation is done against a prior version of HAPPY, existing similar tools or applications and other prior research, in the theoretical or methodological areas that the now evolved tool touches on. The first part of the literature review process is concerned in finding ways, through interaction design, to evaluate the different versions of HAPPY using and interpreting three previously established models. The second part compares the artifact (the updated version), created using co-design as part of an iteration of the design cycle of the previous three cycles, with existing similar solutions and the previous body of knowledge.
In between the two parts of the literature review the co-design phase and the practical work is discussed, with focus on the subjective experiences, of the family that agreed to participate in this project, while using the new version of the tool through testing as well as the produced design and the rationale behind it.
Finally, since the work presented here is, in part, exploratory in nature, it is discussed whether and how much of the findings produced here could potentially be generalized. Specifically, to what extent this is needed, what kind of further research is considered necessary and how the tool could be used as it currently exists considering the nature of the work presented here. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on esitellä ja arvioida digitaalisen tutkimusvälineen, HAPPY, kehitystä käyttäen vuorovaikutusmuotoilun ja suunnittelutieteen tutkimuksen, kolmen syklin näkemys, viitekehystä sekä käytännön metodologiana osallistavaa suunnittelua (co-design) itse työkalun kehittämiseen. Tarkemmin HAPPY on sovellus Android-älypuhelimille, joka on tarkoitettu eritoten keskoslasten vanhempien käyttöön erilaisten tutkimusprojektien yhteydessä, kun mielenkiinnon kohteena on osallistujien subjektiiviset tai kvalitatiiviset kokemukset.
Tutkielma lähestyy aihetta käyttäen kaksivaiheista kirjallisuuskatsausta ja toteutetun tuotoksen vertailevaa arviointia. Arviointi on tehty HAPPY:n aiemman version, olemassa olevien samankaltaisten työkalujen tai sovellusten ja aiemman muun tutkimuksen, joiden teoreettista tai metodologista alueita nyt kehittynyt työkalu koskettaa, välillä. Kirjallisuuskatsauksen ensimmäiseen osaan liittyy tapojen löytäminen, vuorovaikutusmuotoilun kautta, HAPPY:n eri versioiden arvioimiseksi käyttäen ja tulkiten kolmea jo olemassa olevaa mallia. Toinen osa vertaa päivitettyä versiota, joka toteutettiin käyttäen osallistavaa suunnittelua osana yhtä edellisen kolmen syklin mallin suunnittelusykliä, olemassa oleviin vastaaviin ratkaisuihin ja aikaisempaan teoriapohjaan.
Kirjallisuuskatsauksen kahden osan välissä käsitellään erityisesti osallistavan suunnittelun vaihetta ja tähän liittyvää käytännön työtä, keskittyen subjektiivisiin kokemuksiin perheeltä, joka suostui osallistumaan tähän projektiin, työkalun uutta versiota käytettäessä sekä tuotettuun muotoiluun (design) ja sen taustalla olevaan ajatteluun ja perusteisiin.
Lopuksi, koska tässä esitelty työ on luonteeltaan osittain tutkiskelevaa, käsitellään sitä, miten paljon ja mitä tässä tuotetuista tuloksista on mahdollista yleistää. Tarkemmin, missä määrin tätä tarvitaan, millainen mahdollinen jatkotutkimus koetaan tarpeelliseksi ja miten nyt toteutettua työkalua voitaisiin mahdollisesti käyttää sellaisenaan huomioiden tässä esitetyn työn luonne.
The thesis approaches the subject using two stage literature review and the comparative eval-uation of the produced artifact. The evaluation is done against a prior version of HAPPY, existing similar tools or applications and other prior research, in the theoretical or methodological areas that the now evolved tool touches on. The first part of the literature review process is concerned in finding ways, through interaction design, to evaluate the different versions of HAPPY using and interpreting three previously established models. The second part compares the artifact (the updated version), created using co-design as part of an iteration of the design cycle of the previous three cycles, with existing similar solutions and the previous body of knowledge.
In between the two parts of the literature review the co-design phase and the practical work is discussed, with focus on the subjective experiences, of the family that agreed to participate in this project, while using the new version of the tool through testing as well as the produced design and the rationale behind it.
Finally, since the work presented here is, in part, exploratory in nature, it is discussed whether and how much of the findings produced here could potentially be generalized. Specifically, to what extent this is needed, what kind of further research is considered necessary and how the tool could be used as it currently exists considering the nature of the work presented here.
Tutkielma lähestyy aihetta käyttäen kaksivaiheista kirjallisuuskatsausta ja toteutetun tuotoksen vertailevaa arviointia. Arviointi on tehty HAPPY:n aiemman version, olemassa olevien samankaltaisten työkalujen tai sovellusten ja aiemman muun tutkimuksen, joiden teoreettista tai metodologista alueita nyt kehittynyt työkalu koskettaa, välillä. Kirjallisuuskatsauksen ensimmäiseen osaan liittyy tapojen löytäminen, vuorovaikutusmuotoilun kautta, HAPPY:n eri versioiden arvioimiseksi käyttäen ja tulkiten kolmea jo olemassa olevaa mallia. Toinen osa vertaa päivitettyä versiota, joka toteutettiin käyttäen osallistavaa suunnittelua osana yhtä edellisen kolmen syklin mallin suunnittelusykliä, olemassa oleviin vastaaviin ratkaisuihin ja aikaisempaan teoriapohjaan.
Kirjallisuuskatsauksen kahden osan välissä käsitellään erityisesti osallistavan suunnittelun vaihetta ja tähän liittyvää käytännön työtä, keskittyen subjektiivisiin kokemuksiin perheeltä, joka suostui osallistumaan tähän projektiin, työkalun uutta versiota käytettäessä sekä tuotettuun muotoiluun (design) ja sen taustalla olevaan ajatteluun ja perusteisiin.
Lopuksi, koska tässä esitelty työ on luonteeltaan osittain tutkiskelevaa, käsitellään sitä, miten paljon ja mitä tässä tuotetuista tuloksista on mahdollista yleistää. Tarkemmin, missä määrin tätä tarvitaan, millainen mahdollinen jatkotutkimus koetaan tarpeelliseksi ja miten nyt toteutettua työkalua voitaisiin mahdollisesti käyttää sellaisenaan huomioiden tässä esitetyn työn luonne.