Turun tuomiokirkon Musta kirja ja lähteiden julkaisemisen jatkumo Suomessa varhaismodernista digitaaliseen aikaan

Abstract

Väitöskirjassa rakennetaan keskiaikaisen Turun tuomiokirkon Mustan kirjan julkaisujen kautta yleiskuvaa lähteiden julkaisemisen jatkumosta Suomessa varhaismodernista digitaaliseen aikaan. Julkaisemista käsitellään historiantutkimuksen ja arkistotieteen näkökulmista avaten ja tehden läpinäkyväksi niitä syitä ja rakenteita, jotka vaikuttivat julkaisemisen taustalla.

Analyysi keskittyy siihen, kuinka lähteitä julkaistiin, miten julkaisemista perusteltiin sekä millainen oli arkistojen ja tutkijoiden rooli julkaisutyössä. Tutkimuksessa kysytään myös, kuinka lähdejulkaisut asettuvat osaksi suomalaista historiakulttuuria. Mustan kirjan julkaisemisen vaiheet asetetaan laajempaan eurooppalaiseen kontekstiin vertaamalla niitä Daniela Saxerin ja Raoul C. van Caenegemin hahmottelemaan lähdejulkaisemisen yleiseurooppalaiseen ajalliseen jaotteluun.

Tärkeimpänä lähdeaineistona ovat Mustasta kirjasta eri aikoina tehdyt lähdejulkaisut. Ne käsitetään tutkimuksessa historiakulttuurin ilmentyminä, joiden kautta voidaan rakentaa suhteita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Lisäksi aineistona käytetään julkaisutyöhön liittyneiden henkilöiden, instituutioiden ja projektien arkistoja ja tieteellistä työtä. Analyysi pohjautuu monilähteiseen näkökulmaan.

Tutkimus osoittaa, että lähteiden julkaiseminen noudattelee Suomessa kansainvälisiä kehityslinjoja, mutta ei vastaa niitä täysin. Musta kirja on monin tavoin ollut esikuvana suomalaiselle julkaisemiselle. Sen julkaisijat ovat hakeneet vaikutteita kansainvälisestä julkaisemisesta ja seuranneet uusimpia julka-sutekniikoita. Mustan kirjan editiot ovat yhtä aikaa saavutettava ja saavuttamaton osa suomalaista historiakulttuuria. Ne on nähty julkaisemisen eri vaiheissa kansallisen historiankirjoituksen pohjana, muistomerkkeinä, identiteetin rakennusosina ja tärkeänä yhteytenä länteen.

Tutkimus osoittaa lisäksi, että arkiston rooli julkaisemisessa on muuttunut näennäisestä neutraaliudesta asiantuntijuuden jakamiseksi. Kaikissa julkaisemisen vaiheissa tutkimusedellytysten parantaminen ja aineistojen avoimuus ovat olleet tärkeimpiä tavoitteita. Lähteiden julkaiseminen myös digitaalisilla alustoilla pohjautuu arkistoissa ja julkaisutyössä aikaisemmin tehdyille valinnoille, joiden läpinäkyvyys mahdollistaa sen, että julkaisemisen ja arkistojen roolia tutkimusaineistojen muodostumisessa ja käytössä voidaan arvioida kriittisesti.

The Black Book of Abo Cathedral and the Continuum of Source Publications in Finland from the Early Modern to the Digital Era

The subject of this dissertation is the publication of medieval sources in Finland from the early modern period to the digital era. The study examines the publi-cations of The Black Book of Abo Cathedral as a part of a wider European context. The motives and structures that have had an influence on source pub-lications are studied in the context of archival science and history.

The study examines how and why the sources were published, and what was the role of the archive and the scholars in the publication work. The study also examines how the editions fit in Finnish public history culture. The phases of the publication of the Black Book are compared to the chronological classi-fication of the publication work in Europe outlined by Daniela Saxer and Raoul C. van Caenegem.

The source material of the study consists of the editions made of the Black Book and of the archives and scientific work of the individuals, institutions and projects involved in the publication work. The source publications are consid-ered as representations of public history culture. They allow to build connec-tions between the past, the present and the future. The analysis is based on source pluralism.

The study shows that the publication of sources in Finland follows the in-ternational developments but does not thoroughly correspond with them. The Black Book has been a model for Finnish source publishing. Its editors were influenced by the international publications and followed the newest publishing techniques. The editions of the Black Book are at the same time both an achievable and an unachievable part of Finnish history culture. They have been considered as the basis of history writing, as memorials, as elements of identity building, and as an important connection to the west.

In addition the study reveals that the role of the archive in source publishing has changed from seemingly neutral to recognized expertise. The openness of the archive and the improvement of research possibilities has been the most important goal in all the phases of source publishing. Even in the digital envi-ronment, publishing of sources is based on the previous selections done in ar-chives and by editors. The visibility of the continuum of source publications allows to critically evaluate the impacts of editing and of the archive in the formation and use of research materials.