Politiikkaa kansallisten, kansainvälisten ja ideologisten reunaehtojen puitteissa : Suomalaiset puolueet ja maahanmuutto 1973–2015

Abstract

Väitöskirja käsittelee suomalaisten puolueiden maahanmuuttonäkemysten kehitystä vuosina 1973–2015. Tutkimus syventää puoluenäkemysten ymmärryksen lisäksi suomalaisen poliittisen ja oikeudellisen järjestelmän ulkomaalaisia koskevan säätelyn lähtökohtia ja lähihistoriaa. Väitöstutkimus koostuu yhteenveto-osuudesta ja neljästä itsenäisestä artikkelista. Tarkastelu keskittyy etenkin lähelle poliittista keskustaa sijoittuvien Keskustapuolue r.p.:n/Suomen Keskusta r.p.:n (keskusta), Kansallinen Kokoomus r.p.:n (kokoomus) ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p.:n (SDP) maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tavoitteiden tarkasteluun, sillä näiden puolueiden maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tutkimus ei ole vastannut niiden merkitystä politiikan kehitykselle ja yleiselle merkitykselle viimeisten viiden vuosikymmenen aikaisessa suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä. Tutkimuksessa käsitellään lisäksi jonkin verran Suomen Kansan Demokraattinen Liitto r.p.:n (SKDL), Suomen Maaseudun Puolue r.p.:n (SMP), Perussuomalaiset r.p.:n (perussuomalaiset) ja Vasemmistoliitto r.p.:n (vasemmistoliitto) näkemyksiä.

Tärkeimpiä primääriaineistoja ovat keskustan, kokoomuksen ja SDP:n korkeimpien päätöselinten tarkasteluvälillä (1973–2015) hyväksymät ohjelmat ja kirjalliset julkilausumat (artikkelit 1, 2 ja 3). Lisäksi artikkelissa 1 tarkastellaan valtioneuvoston kansainvälistä suojelua hakevia ja saavia henkilöitä koskevia ohjelmia ja kirjallisia julkilausumia sekä tätä maahanmuuttajaryhmää koskevia hallituksen esityksiä ja lainsäädäntöä vuosina 1973–2015. Väitöskirjan artikkelissa 3 hyödynnetään ohjelmien ja kirjallisten julkilausumien lisäksi keskustan, kokoomuksen, SDP:n, SKDL:n ja vasemmistoliiton sisäisten toimielinten asiakirjoja vuosina 1986–1991. Väitöskirjan artikkelissa 4 tarkastellaan Iso-Britannian, Ruotsin ja Suomen yleisradioyhtiöiden verkkouutisointia, ja sitä, kuinka näiden maiden populistipuolueet (ml. perussuomalaiset) ovat vuosina 2010–2015 vastanneet uutisissa puolueita vastaan esitettyihin rasismisyytöksiin.

Väitöstutkimus osoittaa, että puolueiden tulkinnat toimintaympäristön muutoksista sekä mukautuminen suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisten sitoumusten muutoksiin sekä äänestäjäkunnan mielipiteisiin ohjaavat niiden suhtautumista maahanmuuttokysymyksiin Lisäksi puolueiden maahanmuuttonäkemykset ovat monilta osin ymmärrettävissä niiden ideologisten traditioiden ja näkökantojen kautta.

Väitöstutkimuksen tulosten perusteella tärkein maahanmuutto- ja ulkomaalaisnäkemyksiin vaikuttanut muutos suomalaisessa politiikassa on siirtyminen kylmän sodan Neuvostoliiton näkemykset huomioineesta politiikasta Suomen kehityksen sitomiseen Länsi-Euroopan integraatioon. Tämä muutos on pitänyt sisällään myös aiempaa vahvemman sitoutumisen perus- ja ihmisoikeuksiin, jotka on määritelty Euroopan yhteisöissä ja YK:ssa. Lähtökohtana keskustan, kokoomuksen ja SDP:n pakolaispolitiikkaa koskevassa argumentoinnissa on yleensä ollut valtiollinen humanitarismi, joka nojaa moraalisiin näkökantoihin, joiden tavoitteena on inhimillisen kärsimyksen vähentäminen. Työperusteista maahanmuuttoa koskevat tavoitteet on tavallisesti perusteltu valtiolle koituvan hyödyn kautta, eli valtiollisella utilitarismilla.

Politics within the frameworks of international, national and ideological conditions: Finnish political parties and immigration, 1973–2015

The dissertation explores the development of immigration views of Finnish political parties from 1973 to 2015. The dissertation deepens not only the understanding of party viewpoints, but also the principles and contemporary history of the regulation of immigration and immigrants in the Finnish political and legal system. The dissertation consists of an introductory part and four independent articles. The focus is especially on the objectives of the parties close to the centre of the political spectrum, i.e. the Centre Party (Keskustapuolue r.p./Suomen Keskusta r.p.), the National Coalition Party (Kansallinen Kokoomus r.p.), and the Social Democratic Party of Finland (SDP, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p.). The previous studies of immigration and immigrant policy have not reflected their importance for policy development and their general importance in the Finnish political system over the last five decades. In addition, the study investigates to a lesser extent the views of the Finnish People's Democratic League (SKDL, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto r.p.), the Finns Party (Perussuomalaiset r.p.), the Finnish Rural Party (Suomen Maaseudun Puolue r.p.), and the Left Alliance (Vasemmistoliitto r.p.).

The main primary source materials consist of the published political statements and programs approved by the Centre Party, the National Coalition Party, and the SDP governing bodies in 1973–2015 (articles 1–3). In addition, the article 1 examines the Finnish government’s programs and written statements on persons seeking or receiving international protection, and government proposals and legislation concerning this group of immigrants from 1973 to 2015. In addition to the published political statements and programs, the article 3 investigates documents of internal institutions of the Centre Party, the Left Alliance, the National Coalition Party, the SDP, and the SKDL from 1986 to 1991. The article 4 examines online news coverage of UK, Swedish and Finnish national broadcasting companies to explore how populist parties (including the Finns Party) in these countries have responded to accusations of racism in the news from 2010 to 2015.

The dissertation argues that the parties' interpretation of the changes in their operating environment, as well as their adaptation to changes in Finnish society, international commitments and public opinion influence their outlooks towards immigration issues. In addition, the views of the parties are in many respects explainable by their ideological traditions and ideologically influenced points of departure.

According to the analysis, the most important change in Finnish politics that have influenced immigration and immigrant views is the transition from the Cold War policy that takes into account the views of the Soviet Union to an era of linking Finnish development to the integration of Western Europe. This transition has also been associated with the commitment to the fundamental and human rights agreed in the European Communities and the UN. The point of departure of the argumentation of the Centre Party, the National Coalition Party, and the SDP regarding refugee policy is conceptualized as state humanitarianism, which relies on moral considerations aimed at reducing human suffering. The objectives relating to the labour immigration are usually justified by the benefits to the state, that is, they rely on state utilitarianism.