The Role of kin in educational and status attainment

Abstract

One of the most robust findings of sociological research is that family background is associated with children’s status and educational attainment. A child with an advantageous family background is more likely to have a higher education and socioeconomic status than a child with a disadvantageous background. This phenomenon has been interpreted to indicate a lack of equal opportunities in socioeconomic attainment. In sociological research, inequality of opportunities is usually explained by unequal distribution of different socioeconomic resources between families. Modern societies function most efficiently when opportunities for education and occupational attainment of individuals are based on individuals’ merits independent of family background. In addition to the parents, other relatives such as aunts, uncles, and grandparents may affect the socioeconomic achievement of children. However, social stratification research has usually concentrated on studying the associations between family resources and children’s achievement. The role of extended family members has been ignored.

This dissertation analyzes the direct effects of family resources and disadvantageous events on children’s education and socioeconomic status, as well as the effects of extended family members and their socioeconomic resources on children’s educational achievement. The theoretical framework is based on evolutionary and social sciences of kin influences in intergenerational transmissions.

The empirical analyses of the four research articles are based on highly reliable and voluminous Finnish register data. Analyses are conducted by comparing siblings with random and fixed effect regression models. Some of the results can be interpreted as reflecting a causal relationship between parental resources and the effects of extended kin.

According to the results, parental socioeconomic resources can independently explain only a minor proportion of adult children’s socioeconomic status in Finland; most of the associations of family background are explained by unobserved characteristics. Maternal education has the most substantial independent effect on adult children’s status in early childhood. On average, it explains 14 percent of the family variance. The mother’s or father’s income has no independent effects on children’s socioeconomic status or education. However, parental unemployment has a negative effect on children’s general secondary attainment, grade point average at the end of compulsory school and tertiary education enrollment. High parental education entirely compensates for the negative effect on general secondary attainment and grade point average. For tertiary enrollment, the negative effect of parental unemployment can be observed only for those children who have a highly educated parent, indicating relative risk aversion caused by parental status decline.

On average, the direct effects of extended kin socioeconomic resources are negligible. Grandparental socioeconomic status is not associated with children’s general secondary attainment. When controlling for parental socioeconomic status and education, the effect of grandparental education is statistically significant but substantially meaningless. However, the results show that grandparents are important for grandchildren’s general secondary attainment. Grandmothers are beneficial for children’s education if they share a lifetime with grandchildren. The effect of the shared life can be observed in families who have low socioeconomic resources and families with many relatives. The results show that the total amount of aunts and uncles’ education compensates for low parental education, thereby increasing the likelihood of children’s higher education attainment. The association can be observed only from the maternal lineage aunts and uncles. According to the results, mothers and grandmothers who keep family networks flourishing are particularly important kin keepers within the family circle. The results provide support for evolutionary interpretations of the effect of extended kin and for the significance of social capital within the (extended) family in intergenerational effects.

According to the results of the four articles of the dissertation, socioeconomic resources of families and extended kin can explain only a small amount of the variation in children’s education and socioeconomic attainment. It can be argued that equality of opportunities actualizes well in the Finnish welfare state. The association between the family background and children’s socioeconomic and education attainment is largely explained by factors other than the socioeconomic resources of parents and extended kin. In the future, studies of intergenerational transmission of education and social status should consider factors other than socioeconomic resources, such as genetic endowments. Correlations between child and kin should not be interpreted to indicate direct effects of parental or other relatives’ socioeconomic resources.

Perhetaustan yhteys koulukseen ja sosiaaliseen asemaan on yksi sosiologian kiistattomimmista tuloksista. Lapsen edullinen perhetausta johtaa todennäköisemin korkeampaan koulutukseen ja sosioekonomiseen asemaan kuin epäedullinen perhetausta. Tämän ilmiön on tulkittu osoittavan, että kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia sosioekonomisten asemien saavuttamiseen. Sosiologisessa tutkimuksessa mahdollisuuksien epätasa-arvon selitetään usein johtuvan sosioekonomisten resurssien epätasa-arvoisella jakautumisella perheiden välillä. Koska lapset eivät voi valita perhettään tulisi kaikille taata yhtäläiset mahdollisuudet edetä koulutuksessa ja urallaan, eikä mahdollisuuksia pitäisi rajoittaa perheiden sosioekonomiset resurssit. Vanhempien lisäksi lapsen sosioekonomiseen menestykseen voivat olla yhteydessä muut sukulaiset kuten sedät, tädit ja isovanhemmat. Yleensä sosiaalisen kerrostuneisuuden tutkimukset ovat keskittyneet tutkimaan vain perheen sosioekonomisten resurssien yhteyksiä lapsen menestykseen eikä perheen ulkopuolisten sukulaisten osuutta sosiaalisessa liikkuvuudessa ole riittävästi huomioitu.

Tässä väitöskirjassa analysoidaan vanhempien sosioekonomisten resurssien ja perheen haitallisten tapahtumien suoria vaikutuksia lapsen koulutukseen ja sosioekonomiseen statukseen sekä perheen ulkopuolisten sukulaisten ja heidän resurssien vaikutuksia lasten koulutukseen. Väitöskirjan teoreettinen viitekehys hyödyntää evolutiivisia sekä sosiaalitieteellisiä selitysmalleja sukulaisten vaikutuksista ylisukupolvisessa liikkuvuudessa.

Väitöskirjan neljän artikkelin empiiriset analyysit perustuvat suomalaisiin luotettaviin rekisteriaineistoihin. Analyysit on toteutettu vertailemalla sisaruksia satunnaisten ja kiinteiden vaikutusten malleilla. Suurin osa tuloksista kertoo vanhempien resurssien ja perheen ulkopuolisten sukulaisten suorista kausaalisista vaikutuksista.

Tulosten mukaan vanhempien resurssit selittävät vain vähän lasten tulevaa sosioekonomista asemaa Suomessa. Äidin koulutuksella on merkittävin vaikutus lapsen asemaan aikuisena varhaislapsuudessa. Se selittää perheiden välisestä vaihtelusta noin 14 prosenttia. Isän tai äidin tuloilla ei ole suoria vaikutuksia lapsen sosioekonomiseen statukseen tai koulutukseen. Vanhemman työttömyydellä havaittiin olevan negatiivinen vaikutus lasten lukiokoulutukseen, päästötodistuksen keskiarvoon ja kolmannen asteen koulutukseen. Vanhemman työttömyyden negatiiviset vaikutukset olivat kuitenkin riippuvaisia vanhemman koulutuksesta. Vanhemman työttömyyden negatiivista vaikutusta ei havaittu lukiokoulutuksen ja päästötodistuksen keskiarvon osalta niillä lapsilla, joiden vanhemmat olivat korkeakoulutettuja. Kolmannen asteen koulutuksen osalta vanhemman työttömyyden negatiivinen vaikutus voidaan havainnoida vain niillä lapsilla, joilla on korkeakoulutettu vanhempi. Tulos osoittaa riskien karttamisesta koulutustasoa valittaessa.

Keskimäärin perheen ulkopuolisten sukulaisten sosioekonomisten resurssien yhteydet ovat hyvin pieniä tai niitä ei löydetty. Isovanhempien sosioekonominen status ei ollut yhteydessä lasten lukiokoulutukseen. Kun vanhempien sosioekonominen asema ja koulutus otetaan huomioon, on isovanhempien koulutuksen suora vaikutus tilastollisesti merkitsevä mutta sisällöllisesti merkityksetön. Tulosten mukaan isovanhemmilla on silti merkitystä lapsenlapsen lukiokoulutukselle. Isoäideistä on hyötyä, jos he ovat elossa samaan aikaan lapsenlapsen kanssa. Isoäitivaikutus lapsenlapsen lukiokouluttautumiselle havaittiin perheissä, joilla on vain vähän sosioekonomisia resursseja tai joilla on paljon sukulaisia. Tulosten mukaan setien ja tätien koulutuksen kokonaismäärä kompensoi vanhemman matalaa koulutusta, joka lisää todennäköisyyttä, että lapset kouluttautuvat pidemmälle. Yhteys voidaan havaita vain äidin puolen setien ja tätien osalta. Tulokset tukevat sekä evolutiivista tulkintaa sukulaisvaikutuksista että suvun sisäisen sosiaalisen pääoman tärkeydestä koulutuksen ylisukupolvisessa liikkuvuudessa.

Väitöskirjan neljän artikkelin mukaan vanhempien ja perheen ulkopuolisten sukulaisten resurssit selittävät lasten koulutusta ja sosioekonomista asemaa vain vähän ja syyt, miksi hyväosainen perhetausta on yhteydessä korkeaan sosiaaliseen asemaan, on enemmän muissa tekijöissä kuin vanhempien ja muiden sukulaisten resursseissa. Sosiaalisen liikkuvuuden ja mahdollisuuksien tasa-arvon tutkimuksessa pitäisikin huomioida myös muita tekijöitä, kuten perittyjen geneettisten taipumusten vaikutukset, eikä tulkita vanhempi-lapsi korrelaatioiden ilmentävän sukulaisten sosioekonomisia resursseja.