KOHTI TEKOÄLYAJAN ÄLYKKÄITÄ KAUPUNKEJA : älykkään kaupungin diskurssit Suomen kuntien strategioissa
Hämäläinen, Ismo (2019-11-20)
KOHTI TEKOÄLYAJAN ÄLYKKÄITÄ KAUPUNKEJA : älykkään kaupungin diskurssit Suomen kuntien strategioissa
Hämäläinen, Ismo
(20.11.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748586
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748586
Tiivistelmä
Suomesta halutaan tehdä tekoälyn soveltamisen kärkimaa. Tekoälyajalle siirryttäessä tekoälyteknologiat ja tiedon asema ovat yhä tärkeämpiä yhteiskunnassa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millä tavalla kunnat puhuvat strategiatasolla tekoälystä ja älykkyydestä sekä millä tavalla ne ymmärtävät tiedon aseman. Tekoälyn potentiaalin hyödyntäminen vaatii julkissektorilta tavoitteiden asettamista jo strategiatasolla. Tutkielman aineistona olivat Suomen kuntien lakisääteiset kuntastrategiat. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin, minkä kuntien strategioissa tekoäly mainitaan. Sanahaun perusteella keskustelu on kansallisella tasolla keskittynyt erityisesti teknologian hyödyntämiseen, liikkumiseen ja liikenteeseen. Kuntastrategioissa tekoälyä koskeva keskustelu ei ole vielä vakiintunutta ja se keskittyy suuriin kaupunkeihin. Tekoälyn laajamittainen hyödyntäminen vaatii strategista ja kokonaisvaltaista tukea kunnissa, minkä vuoksi kuntien tekoälydiskursseja tutkittiin tarkemmin älykkään kaupungin viitekehyksen seitsemän eri tukipilarin kautta. Analyysin toisessa vaiheessa tarkasteltiin diskurssianalyysin keinoin ja älykkään kaupungin seitsemää tukipilaria hyödyntämällä tarkemmin kahden kaupungin, Helsingin ja Oulun, kaupunkistrategioita ja sitä, millä tavalla ne tukevat tekoälyajalle siirtymistä. Lisäksi on tarkasteltu sitä, miten niissä ymmärretään tiedon asema kaupunkien siirtyessä kohti tekoälyaikaa. Helsingin ja Oulun älykkään kaupungin diskurssit ovat ennemmin ihmis- kuin teknologialähtöisiä. Helsingin kaupungin diskurssi otti tasapainoisemmin huomioon älykkään kaupungin viitekehyksen eri tukipilarit, kun taas Oulun painotus oli etenkin pehmeissä arvoissa ja vetovoiman kasvattamisessa niiden kautta. Lisäksi vetovoima on molempien kaupunkien diskursseissa läpileikkaava teema, ja näkyy diskursseissa muun muassa elinvoimaisuuden ja koulutuksen kautta. Vetovoima näkyy myös siinä, kuinka diskursseissa kaupunkien tavoitteet saattavat välillisesti johtaa tiedon keskittymiseen niiden alueella. Tiedon asema on merkittävä sekä Helsingin että Oulun älykkään kaupungin diskursseissa, ja tieto näkyy sisäänrakennettuna älykkään kaupungin diskurssien eri tukipilareissa. Ymmärrystä sekä tiedosta että tekoälystä käsitteinä tulisi lisätä strategiatasolla, jotta niiden potentiaali julkisella sektorilla pystyttäisiin sisäistämään tehokkaammin. Tekoälyajan uhkakuvina diskursseista esiin nousevat etenkin vahvistuva polarisaatio niin kaupunkien sisällä kuin kansallisella tasolla. Polarisoituminen saattaa vahvistua, mikäli tekoälyajan hyödyt keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja kaupunkien huomio kiinnittyy liiallisesti luovaan työvoimaan ja sen tuomiin hyötyihin. Tutkielmassa tunnistettiin myös pieniä kuntia, joiden strategioista nousi sanahaussa esiin tekoälyajan huolena muuttuva toimintaympäristö, jossa huolenaiheena ovat etenkin osaamispula ja työn luonteen muuttuminen. Mikäli Suomi haluaa olla tekoälyn hyödyntämisessä kärjessä tekoälyajalle siirryttäessä, on tärkeää lisätä tietoa ja ymmärrystä sen tuomista todennäköisistä muutoksista kunnissa. Finland is being developed into a leading country in the application of artificial intelligence (AI). As we move into the age of AI, artificial intelligence technologies and the role of knowledge are increasingly important in society. The aim of this thesis was to find out how municipalities discuss artificial intelligence in their municipal strategies and how they understand the role of knowledge. Realizing the potential of artificial intelligence requires the public sector to set targets at the strategic level. The statutory municipal strategies of Finnish municipalities serve as material for the thesis. The first phase of the analysis identified which municipal strategies mention artificial intelligence. Based on word search, the debate at national level has focused on use of technology, mobility and transportation. In municipal strategies, the debate on artificial intelligence is not yet well established and is focused on major cities. The widespread use of artificial intelligence requires strategic and holistic support in the municipalities, which is why the municipal AI discourses were further explored though the seven pillars of smart city framework. The second phase of the analysis explored the municipal strategies of two cities, Helsinki and Oulu, through discourse analysis and by utilizing the seven pillars of smart city in order to see how the strategies support the transition to age of artificial intelligence. In addition, it’s explored how the strategies understand the role of knowledge as cities move towards age of AI. The smart city discourses of Helsinki and Oulu are more human than technology based. The discourse of Helsinki considered the different pillars of the smart city framework in a more balanced fashion, while the emphasis of Oulu was particularly on soft values and increasing attraction through them. Furthermore, attraction is a cross-cutting theme in the discourses of both cities, and is manifested through, for example, vitality of the city and education. Attractiveness is also reflected in how the goals of the cities may indirectly lead to the concentration of knowledge in their area. Knowledge plays a significant role in the smart city discourses of Helsinki and Oulu, and knowledge is embedded in the various pillars of the smart city framework. Understanding of both knowledge and artificial intelligence as concepts should be enhanced at the strategic level in order to better realize their potential in the public sector. Challenges that emerge from the discourses regarding artificial intelligence are, in particular, increasing polarization, both within cities and at national level. Polarization may deepen if the benefits of artificial intelligence concentrate in large cities and the attention of these cities is overly focused on creative workforce and the benefits it brings. Based on the word search, smaller municipalities are concerned that AI may change the operational environment, especially in terms of shortage of skilled workforce and the changing nature of work. If Finland wants to be at the forefront in the application of AI when moving to age of AI, it is important to increase knowledge and understanding of the probable changes it will bring in municipalities.