Cross-border trade in services under modern EU trade agreements : An example: Boosting Finnish trade in services

Abstract

International trade has taken centre stage in the international politics, with even trade wars making headlines. The World Trade Organization (WTO) is failing due to the suspension of the Doha-round negotiations and its Appellate Body being rendered inoperative. This has meant that the focus of trade negotiations has shifted more towards the bi- and plurilateral level discussions. These new generation trade agreements include the liberalisation of services, a sector which has been one of the latest and perhaps most difficult fields to liberalise. This study takes the Finnish services trade under the Comprehensive Trade and Economic Agreement (CETA) as an example case in point. As far as trade agreements go, CETA, the mega-regional trade agreement between the EU and Canada has been a trail blazer: the first one to come into force and start to take effect. It extensively liberalises trade in services.

The aim of this study is to find out how new generation EU trade agreements can promote Finnish trade in services. The theory section reviews literature on trade policy and trade in services and draws together a framework useful for the purpose of this study. The applied research approach was a qualitative one, since the researcher wanted to understand an ongoing phenomenon more deeply. Both primary expert interviews and secondary textual data were used as source of information for a qualitative thematic analysis.

The main results are focused on how the agreements can be foreseen to benefit companies. The potential for new trade in services that EU trade agreements grant for European (and Finnish) companies is significant and the Canadian market can serve as a pilot for other destinations. The economic impact on Finnish companies’ service exports would seem to be limited as Canada is not among Finland’s biggest trade partners. That could change, however, as the countries have a lot in common. The responsibility for taking advantage of these freshly negotiated comprehensive preferential trade agreements (PTAs) lies in the hands of companies, as the benefits of preferential trade agreements do not take effect automatically. The key in being able to exploit the new opportunities is providing the right advice and easily available support and guidance for companies. For that, cooperation on the EU and national levels are needed, as well as pooling the knowledge of the public and the private sector.

Kansainvälisestä kaupasta on tullut yksi polttavimmista keskustelunaiheista politiikassa aikana, jolloin jopa kauppasodat vaikeuttavat maailmankauppaa. Maailman kauppajärjestö WTO:n toiminta on jumiutunut, sillä sen viimeisin monenvälinen Doha-neuvottelukierros keskeytettiin ja järjestön valituselimestä on tehty toimintakyvytön. WTO:n ongelmien takia kauppasopimisen painopiste on siirtynyt enemmän kahden- ja useanvälisiin sopimuksiin. Näissä uuden sukupolven sopimuksissa myös pitkään sivuroolissa ollut palvelukaupan vapauttaminen on saanut enemmän huomiota. EU on yksi maailman johtavista modernien kauppasopimusten neuvottelijoista. Esimerkkinä tässä tutkielmassa tarkastellaan vuonna 2017 tilapäisesti voimaan tullutta Comprehensive Economic and Trade Agreement’ia (CETA). Sopimus EU:n ja Kanadan välillä on ollut uranuurtaja, sillä se on yksi ensimmäisistä hyväksytyistä uuden sukupolven EU-kauppasopimuksista, ja se vapauttaa laajasti myös palvelukauppaa. Se luetaan kokonsa puolesta mega-alueelliseksi kauppasopimukseksi.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten EU:n uuden sukupolven kauppasopimukset voivat edistää Suomen palvelukauppaa. Se tekee niin kokoamalla ensin teoriaosuudessa kauppapolitiikan ja palvelukaupan kirjallisuutta yhteen ja luomalla niiden perusteella kehyksen, joka soveltui parhaiten tähän tutkimukseen. Tutkimuksen empiriaosuus toteutettiin laadullisena, sillä haluttiin ymmärtää käynnissä olevaa ilmiötä paremmin. Metodeiksi valikoituivat asiantuntijahaastattelut ja sekundääriaineiston keruu. Kumpaakin aineistoa analysoitiin laadullisin menetelmin ja vertailtiin sen jälkeen siitä tehtyjä päätelmiä olemassa olevaan kirjallisuuteen kauppapolitiikasta ja palvelukaupasta.

Tärkeimmät johtopäätökset keskittyvät siihen, että CETA tuo merkittäviä uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille. Kauppasopimuksista saatavat hyödyt eivät kuitenkaan tule voimaan automaattisesti, vaan ovat pitkälti kiinni yritysten oma- aloitteisuudesta. CETA-sopimus tarjoaa monia mahdollisuuksia myös suomalaisille palvelu- yrityksille, mutta sen kansantaloudellisen vaikutuksen arvellaan jäävän suhteellisen pieneksi, sillä Kanada ei ole Suomelle kovin suuri vientikohde. Potentiaalia palveluviennin lisäämiseksi kyllä on, sillä markkinat ovat monella tapaa yhteensopivat ja Suomessa on paljon tietotaitoa aloilla, joiden osaamiselle myös Kanadassa on kysyntää.