Linking community dynamics with ecosystem processes in tundra Conceptual, empirical and methodological approaches
Tuomi, Maria (2020-02-28)
Linking community dynamics with ecosystem processes in tundra Conceptual, empirical and methodological approaches
Tuomi, Maria
(28.02.2020)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7985-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7985-1
Tiivistelmä
In low-productive tundra systems, both small and large herbivores exert strong control over plant biomass and community composition. They may also modulate ecosystem process rates, including availability and cycling of nutrients and soil decomposition rates. However, evidence from different tundra systems is highly idiosyncratic, with reports of both deceleration and acceleration of ecosystem process rates in response to herbivore presence. Acceleration of process rates contradicts dynamics predicted by prevailing theories of herbivore-plant-soil interactions, which assume primacy of selective foraging and defection/urination in driving ecosystem process rates. In many tundra systems, such assumptions should therefore be re-evaluated. In my thesis, I used empirical (Chapters I and II) and conceptual (Chapters II and IV) approaches to address this research gap. I studied the effects of prominent activities small rodents and large ungulates - non-selective dwarf-shrub decimation and trampling, respectively - which up until now have barely been addressed in tundra. The dearth of research on spatially explicit interlinkages between small rodents, plants and soil may partially result from a lack of cost-efficient methods to estimate in situ rodent abundances. Therefore, I developed a novel method to study small rodent populations (Chapter III) that could augment current methods and allow addressing small rodent-plant-soil dynamics with small spatial grain and large extent.
I provided both observational and experimental evidence that small rodents decimate poorly palatable dwarf-shrubs during their population peaks. An exceptionally strong vole and lemming peak resulted in severe plant decimation across a productivity gradient, as temporarily relaxed top-down control of predators allowed for strong herbivore-plant interactions in the productive tundra-forest ecotone (Chapter I). I showed, for the first time, that such decimation of dominant dwarf-shrubs can promote higher ecosystem process rates, indicated by increased community-level plant N content, increased soil inorganic N content and increased litter decomposition rates (Chapter II).
In Chapter III, I assessed the ability of a near-infrared reflectance spectroscopy (NIRS) -based method to identify individual rodent fecal pellets to species. The model predictions were highly accurate especially with feces exposed to ambient weather. Moreover, I showed that a model based on feces from two regions predicted accurately samples from both regions, indicating feasibility of inter-regional or circumpolar calibrations.
Ungulate trampling may contribute to tundra state-shifts towards accelerated process rates, yet little empirical knowledge and no conceptual synthesis exists of trampling effects on tundra soils. In Chapter IV, I review original papers on trampling effects on tundra soil structure, biota, microclimate and biogeochemistry, and present a conceptual model on ungulate trampling effects on tundra soils. Trampling may drive changes in process rates by e.g. compacting soil, altering soil fauna and microbiota, and by modulating plant-soil feedbacks. In tundra, trampling may accelerate process rates especially by reducing insulating bryophyte cover, which increases soil temperatures and promotes temperature-limited microbial activity and decomposition.
I conclude that Arctic herbivores are likely to alter ecosystem process rates through both trophic and non-trophic activities, the latter being overlooked in prominent theories. Especially non-trophic or non-selective activities may be key to accelerated process rates. A realistic view on herbivore effect on tundra ecosystem function now and under a warming climate needs to build on a better understanding of small rodent and ungulate effects on soil, as well as an explicit consideration of all salient herbivore activities and their multiple roles. Pienet ja suuret kasvinsyöjät kontrolloivat voimakkaasti kasvillisuuden biomassaa ja yhteisörakennetta perustuotannoltaan alhaisissa tundraekosysteemeissä. Kasvinsyöjät vaikuttavat myös ekosysteemiprosesseihin ja niiden nopeuteen, kuten ravinteiden saatavuuteen ja kiertoon sekä orgaanisen aineksen hajotustoimintaan maaperässä. Tutkimustulokset tundralta viittaavat siihen, että kasvinsyöjät voivat sekä nopeuttaa että hidastaa ekosysteemiprosesseja; prosessien nopeutuminen on kuitenkin ristiriidassa vallitsevien, kasvinsyöjien kasvillisuus- ja ekosysteemivaikutuksia käsittelevien teorioiden kanssa. Prosessien hidastumista ennustavien teorioiden taustalla on oletus siitä, että valikoiva ravinnonkäyttö ja ulosteet/virtsa ovat kasvinsyöjien vaikutuksia välittävistä mekanismeista voimakkaimmat. Monilla tundra-alueilla nämä taustaoletukset on kuitenkin syytä kyseenalaistaa. Väitöskirjassani keskityin tähän tutkimusaukkoon käyttäen empiirisiä (luvut I ja II) ja käsitteellisiä (luvut II ja IV) lähestymistapoja. Tutkin sekä pienjyrsijöiden eivalikoivan varpujen katkomisen että suurten laiduntajien tallauksen (ns. ei-trofinen mekanismi) kasvillisuus- ja ekosysteemivaikutuksia, joita on tätä ennen tutkittu tundralla vain vähän. Kehitin lisäksi uuden, kustannustehokkaan menetelmän pienjyrsijäpopulaatioiden tutkimukseen (luku III): menetalmä voi mahdollistaa pienjyrsijöiden, kasvillisuuden ja maaperän in situ vuorovaikutusten tutkimisen ja parantaa jyrsijäpopulaatioiden seurannan maantieteellistä kattavuutta ja tarkkuutta.
Väitöskirjani havainnollinen ja kokeellinen aineisto osoitti että pienjyrsijät katkovat ravintona heikkolaatuisia tai syömäkelvottomia varpuja populaatiohuippujensa aikana. Harvinaisen voimakas myyrä- ja sopulihuippu johti näiden varpujen hävitykseen maisematasolla ja halki tuottavuusgradientin, sillä petojen heikko ja viivästynyt saalistusvaste mahdollisti kasvinsyöjien voimakkaan vaikutuksen kasvillisuuteen myös tuottavassa puurajan ekotonissa (luku I). Osoitin ensimmäistä kertaa että tällainen dominanttien varpujen hävittäminen voi nopeuttaa ekosysteemiprosesseja, ts. johtaa kasviyhteisön korkeampaan typen pitoisuuteen, maaperän korkeampaan epäorgaanisen typen pitoisuuteen ja kohonneeseen karikkeen mikrobihengitykseen (luku II).
Luvussa III osoitin että NIR-spektroskopian (NIRS) avulla pienjyrsijöiden yksittäiset papanat voi tunnistaa suvun ja lajin tarkkuudella. Kehittämäni malli tunnisti erityisen hyvin papanat, joita oli kokeellisesti altistettu sääoloille: tämä viittaa menetelmän soveltuvan maastosta kerättyihin papanoihin. Lisäksi osoitin että eri alueilta kerättyihin papanoihin perustuva malli tunnistaa papanat molemmilta alueilta: laajan alueellisen tai sirkumpolaarisen mallin kehittäminen voi siis olla mahdollista.
Laiduntajien tallaus voi aiheuttaa ekosysteemitilan muutoksia ja ekosysteemiprosessien nopeutumista tundralla, mutta aiheesta on vain vähän empiiristä tietoa eikä yhtään käsitteellistä synteesiä. Luvussa IV tein kirjallisuuskatsauksen tallauksen vaikutuksista tundran maaperän rakenteeseen, eliöstöön, mikroilmastoon ja biogeokemiaan ja kehitin käsitemallin laiduntajien tallauksen maaperävaikutuksista. Tallaus voi vaikuttaa ekosysteemiprosesseihin tiivistämällä maata, muuttamalla maaperäeliöstön yhteisöjä ja muokkaamalla kasvi-maaperävuorovaikutuksia. Tallaus voi nopeuttaa ekosysteemiprosesseja etenkin ohentamalla eristävän sammalkerroksen paksuutta, mikä voi nostaa maaperän lämpötilaa ja johtaa lämpötilarajoitteisen mikrobitoiminnan nopeutumiseen.
Johtopäätöksenäni esitän että arktiset kasvinsyöjät voivat muokata ekosysteemiprosesseja paitsi valikoivan ravinnonkäytön ja ulosteiden/virtsan kautta, myös tutkimieni ei-valikoivien ja ei-trofisten mekanismien välityksellä. Tällaiset eitrofiset tai ei-valikoivat mekanismit voivat olennaisesti vaikuttaa ekosysteemiprosessien nopeutumisen taustalla. Realistisen kuvan kasvinsyöjien vaikutuksesta tundran ekosysteemien toimintaan – nyt ja lämpenevässä ilmastossa – on siksi huomioitava myös ei-trofiset ja ei-valikoivat mekanismit, ja tunnistettava kasvinsyöjien moninaiset roolit osana tundran ekosysteemejä.
I provided both observational and experimental evidence that small rodents decimate poorly palatable dwarf-shrubs during their population peaks. An exceptionally strong vole and lemming peak resulted in severe plant decimation across a productivity gradient, as temporarily relaxed top-down control of predators allowed for strong herbivore-plant interactions in the productive tundra-forest ecotone (Chapter I). I showed, for the first time, that such decimation of dominant dwarf-shrubs can promote higher ecosystem process rates, indicated by increased community-level plant N content, increased soil inorganic N content and increased litter decomposition rates (Chapter II).
In Chapter III, I assessed the ability of a near-infrared reflectance spectroscopy (NIRS) -based method to identify individual rodent fecal pellets to species. The model predictions were highly accurate especially with feces exposed to ambient weather. Moreover, I showed that a model based on feces from two regions predicted accurately samples from both regions, indicating feasibility of inter-regional or circumpolar calibrations.
Ungulate trampling may contribute to tundra state-shifts towards accelerated process rates, yet little empirical knowledge and no conceptual synthesis exists of trampling effects on tundra soils. In Chapter IV, I review original papers on trampling effects on tundra soil structure, biota, microclimate and biogeochemistry, and present a conceptual model on ungulate trampling effects on tundra soils. Trampling may drive changes in process rates by e.g. compacting soil, altering soil fauna and microbiota, and by modulating plant-soil feedbacks. In tundra, trampling may accelerate process rates especially by reducing insulating bryophyte cover, which increases soil temperatures and promotes temperature-limited microbial activity and decomposition.
I conclude that Arctic herbivores are likely to alter ecosystem process rates through both trophic and non-trophic activities, the latter being overlooked in prominent theories. Especially non-trophic or non-selective activities may be key to accelerated process rates. A realistic view on herbivore effect on tundra ecosystem function now and under a warming climate needs to build on a better understanding of small rodent and ungulate effects on soil, as well as an explicit consideration of all salient herbivore activities and their multiple roles.
Väitöskirjani havainnollinen ja kokeellinen aineisto osoitti että pienjyrsijät katkovat ravintona heikkolaatuisia tai syömäkelvottomia varpuja populaatiohuippujensa aikana. Harvinaisen voimakas myyrä- ja sopulihuippu johti näiden varpujen hävitykseen maisematasolla ja halki tuottavuusgradientin, sillä petojen heikko ja viivästynyt saalistusvaste mahdollisti kasvinsyöjien voimakkaan vaikutuksen kasvillisuuteen myös tuottavassa puurajan ekotonissa (luku I). Osoitin ensimmäistä kertaa että tällainen dominanttien varpujen hävittäminen voi nopeuttaa ekosysteemiprosesseja, ts. johtaa kasviyhteisön korkeampaan typen pitoisuuteen, maaperän korkeampaan epäorgaanisen typen pitoisuuteen ja kohonneeseen karikkeen mikrobihengitykseen (luku II).
Luvussa III osoitin että NIR-spektroskopian (NIRS) avulla pienjyrsijöiden yksittäiset papanat voi tunnistaa suvun ja lajin tarkkuudella. Kehittämäni malli tunnisti erityisen hyvin papanat, joita oli kokeellisesti altistettu sääoloille: tämä viittaa menetelmän soveltuvan maastosta kerättyihin papanoihin. Lisäksi osoitin että eri alueilta kerättyihin papanoihin perustuva malli tunnistaa papanat molemmilta alueilta: laajan alueellisen tai sirkumpolaarisen mallin kehittäminen voi siis olla mahdollista.
Laiduntajien tallaus voi aiheuttaa ekosysteemitilan muutoksia ja ekosysteemiprosessien nopeutumista tundralla, mutta aiheesta on vain vähän empiiristä tietoa eikä yhtään käsitteellistä synteesiä. Luvussa IV tein kirjallisuuskatsauksen tallauksen vaikutuksista tundran maaperän rakenteeseen, eliöstöön, mikroilmastoon ja biogeokemiaan ja kehitin käsitemallin laiduntajien tallauksen maaperävaikutuksista. Tallaus voi vaikuttaa ekosysteemiprosesseihin tiivistämällä maata, muuttamalla maaperäeliöstön yhteisöjä ja muokkaamalla kasvi-maaperävuorovaikutuksia. Tallaus voi nopeuttaa ekosysteemiprosesseja etenkin ohentamalla eristävän sammalkerroksen paksuutta, mikä voi nostaa maaperän lämpötilaa ja johtaa lämpötilarajoitteisen mikrobitoiminnan nopeutumiseen.
Johtopäätöksenäni esitän että arktiset kasvinsyöjät voivat muokata ekosysteemiprosesseja paitsi valikoivan ravinnonkäytön ja ulosteiden/virtsan kautta, myös tutkimieni ei-valikoivien ja ei-trofisten mekanismien välityksellä. Tällaiset eitrofiset tai ei-valikoivat mekanismit voivat olennaisesti vaikuttaa ekosysteemiprosessien nopeutumisen taustalla. Realistisen kuvan kasvinsyöjien vaikutuksesta tundran ekosysteemien toimintaan – nyt ja lämpenevässä ilmastossa – on siksi huomioitava myös ei-trofiset ja ei-valikoivat mekanismit, ja tunnistettava kasvinsyöjien moninaiset roolit osana tundran ekosysteemejä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2825]