Effekten av explicit undervisning på inlärning av explicit och implicit kunskap om ordföljden i svenska

Abstract

Eksplisiittisen opetuksen vaikutus ruotsin sanajärjestyksen oppimisessa ja omaksumisessa

Toisen kielen oppimista tarkasteltaessa erotetaan usein toisistaan oppiminen ja omaksuminen. Oppiminen on tietoinen prosessi, jossa uutta kieltä opetellaan esimerkiksi sääntöjen avulla, kun taas omaksuminen on alitajuista ja liittyy näin ollen ensikieleen. Oppimisen ajatellaan johtavan eksplisiittisen, tietoiseen, tietoon kielestä ja omaksumisen implisiittiseen, alitajuiseen, tietoon kielestä. Eksplisiittisen ja implisiittisen tason keskinäisestä suhteesta on kiistelty jo pitkään. Kiistan aiheena on ollut se, voiko eksplisiittistä tietoa opettamalla saada aikaan implisiittistä tietoa. Aiemmat tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia, vaikkakin todisteita alkaa kertyä sen puolesta, että myös eksplisiittisen tiedon opettaminen voi johtaa implisiittiseen tietoon tietyin ehdoin. Tässä väitöskirjassa tutkin, millainen vaikutus ruotsin sanajärjestyksen opetuksella on oppijan eksplisiittiseen ja implisiittiseen tietoon.

Tutkimusaineistoni koostuu suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden säännöllisin väliajoin tekemistä kirjallisista sanajärjestystehtävistä sekä kirjallisista ja suullisista kuvakertomuksista. Kirjalliset sanajärjestystehtävät ja kirjallinen kuvakertomus mahdollistavat eksplisiittisen tiedon käytön, koska oppijalla on aikaa tarkastella tuotostaan. Suullinen tehtävä taas edellyttää implisiittisen tiedon käyttöä, koska oppijan pitää tuottaa kieltä nopeasti. Opiskelijoiden suoritus sanajärjestystehtävässä on pisteytetty ja kuvakertomuksissa on tarkasteltu sanajärjestyksen oikeellisuutta. Kuvakertomukset on lisäksi arvioitu eurooppalaisen viitekehyksen mukaan.

Tutkimukseni on pääasiallisesti kvantitatiivinen ja se rakentuu obligatoristen kontekstien analyyseille, frekvensseille ja oikeellisuusprosenteille. Sanajärjestystehtävässä opiskelijoiden suoritus paranee enemmän rakenteissa, jotka opitaan aikaisin oppimisjärjestyksen mukaan, ja vähemmän rakenteissa, jotka opitaan myöhemmin. Kirjallisessa kuvakertomuksessa kehitystä tapahtuu ainoastaan rakenteessa, joka opitaan aikaisin. Suullisessa kuvakertomuksessa kehitystä ei tapahdu ollenkaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että opetuksella ei näytä olevan vaikutusta opiskelijoiden implisiittiseen tietoon sanajärjestyksestä vaan ainoastaan eksplisiittiseen tietoon ja siihenkin vain eräissä rakenteissa. Tuloksia selittävät opiskelijoiden taitotaso, oppimisjärjestys, opetuksen kesto sekä vaikeus mitata eksplisiittistä ja implisiittistä tietoa. Ruotsin kielen sanajärjestys on kielenoppijoille haastava äidinkielestä riippumatta ja oppiminen noudattaa tiettyä oppimisjärjestystä. Oppimista voi nopeuttaa opetuksella, mutta oppimisjärjestystä ei voi muuttaa.

In second language acquisition (SLA), it is common to differentiate between learning and acquisition. Learning is a conscious process where language is learned, for example through rules, while acquisition is a subconscious process similar to acquiring a first language. Learning is thought to result in explicit, conscious knowledge about a language whereas acquisition is thought to result in implicit, unconscious knowledge about a language. There has been an ongoing debate about the interface between explicit and implicit knowledge of language. The interface issue discusses whether explicit knowledge (e.g. in the form of taught pedagogical rules) can promote the development of implicit L2 knowledge. The findings of empirical research have been mixed despite increasing evidence that explicit instruction can lead to development of implicit knowledge under certain conditions. This dissertation examines the effects of explicit form-focused instruction (FFI) on formal L2 learner´s explicit and implicit knowledge of Swedish. The focus is on word order in Swedish.

The data used in the analysis was produced by Finnish university students who learned Swedish during formal instruction. Three different tasks were conducted at regular intervals: a combination of an untimed grammaticality judgement test (UGJT) and a metalinguistic knowledge task (MKT) and also a written and oral picture retelling. Both the UGJT/MKT and written picture retellings enable the use of explicit knowledge because learners have time to monitor their output while the oral picture retelling requires the use of implicit knowledge because there is no time to monitor. The answers to the UGJT/MKT tests were scored. Both the written and oral picture retellings were assessed according to CEFR and production accuracy was measured.

Mostly quantitative methods were applied in the analyses. In in the UGJT/MKT, student performance improved more in structures that are learned early according to the route of acquisition, and less in structures that are acquired later. In the written picture retelling, development only took place in structures that are acquired early on. In the oral picture retelling there was no progress at all.

In summary, explicit FFI does not seem to affect students' implicit knowledge, but only explicit knowledge, and only in certain structures. The results may depend on learners’ stages of development, route of acquisition, length of instruction and difficulties of measuring implicit and explicit knowledge. Swedish word order is challenging for L2-learners, regardless of their first language, and it follows a particular route of acquisition. Explicit FFI can speed up the process but it cannot change the route of acquisition.