Silmänpohjakuvat - digitaalisen kuvankäsittelyn mahdollisuudet
Marttinen, Sanni (2020-01-13)
Silmänpohjakuvat - digitaalisen kuvankäsittelyn mahdollisuudet
(13.01.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002125297
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002125297
Tiivistelmä
Tutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää käsikäyttöisten Smartscope PRO ja Aurora -silmänpohjakameroiden toimivuutta silmänpohjamuutosten seurannassa eri sairauksien aiheuttamina erityisesti iäkkäämmillä potilailla.
Tutkimuksessa käytettiin Optomedin kahta eri käsikäyttöistä silmänpohjakameraa, Smartscope PRO:ta ja Auroraa. Digitaalisen käsittelyn mahdollisuuksia kuvan parantamisessa tutkittiin käsittelemällä kuvia kahdella eri suodatuksella. Tutkimukseen rekrytoitiin yhteensä 70 potilasta jälkikaihi-, diabetes- ja glaukoomapoliklinikoilta. Kaihin heikentävä vaikutus kuvanlaatuun oli suuri, näin ollen varsinaiseen analysointiin ei käytetty jälkikaihipotilaita.
Diabeetikoita kuvatessa Aurora-kameralla saadut tulokset olivat selvästi parempia Smartscope Pro:hon verrattuna. Aurora-kameralla kuvattujen diabeetikoiden laajentamattomista ja muokkaamattomista kuvista 86,4%:lla suonet ja vuodot erottuivat kuvista, mikä on tärkeää diabeettista retinopatiaa arvioidessa. Mustuaisen laajennuksen ja kuvanmuokkauksen jälkeen diabeetikoiden kuvista 86,4% oli sairaalakameran tasoisia Aurora-kameralla kuvattuna. Kaikki glaukoomapotilaat kuvattiin Aurora-kameralla ja papillan arviointi onnistui 60%:ssa kuvista, joita ei muokattu eikä mustuaista laajennettu.
Mykiön ollessa kirkas ja potilaan ollessa yhteistyökykyinen, toimii käsikäyttöinen silmänpohjakamera hyvin erityisesti laajennetulla mustuaisella ja kuvanmuokkauksella paranneltuna. Suurimassa osassa diabeetikoiden kuvista kuvanlaatu olisi riittävä näyttämään diabeteksen aiheuttamat silmänpohjanmuutokset, jolloin käsikäyttöistä silmänpohjakameraa voitaisiin käyttää seulonnassa ja erikoissairaanhoidon konsultaatioissa.
Tutkimuksessa käytettiin Optomedin kahta eri käsikäyttöistä silmänpohjakameraa, Smartscope PRO:ta ja Auroraa. Digitaalisen käsittelyn mahdollisuuksia kuvan parantamisessa tutkittiin käsittelemällä kuvia kahdella eri suodatuksella. Tutkimukseen rekrytoitiin yhteensä 70 potilasta jälkikaihi-, diabetes- ja glaukoomapoliklinikoilta. Kaihin heikentävä vaikutus kuvanlaatuun oli suuri, näin ollen varsinaiseen analysointiin ei käytetty jälkikaihipotilaita.
Diabeetikoita kuvatessa Aurora-kameralla saadut tulokset olivat selvästi parempia Smartscope Pro:hon verrattuna. Aurora-kameralla kuvattujen diabeetikoiden laajentamattomista ja muokkaamattomista kuvista 86,4%:lla suonet ja vuodot erottuivat kuvista, mikä on tärkeää diabeettista retinopatiaa arvioidessa. Mustuaisen laajennuksen ja kuvanmuokkauksen jälkeen diabeetikoiden kuvista 86,4% oli sairaalakameran tasoisia Aurora-kameralla kuvattuna. Kaikki glaukoomapotilaat kuvattiin Aurora-kameralla ja papillan arviointi onnistui 60%:ssa kuvista, joita ei muokattu eikä mustuaista laajennettu.
Mykiön ollessa kirkas ja potilaan ollessa yhteistyökykyinen, toimii käsikäyttöinen silmänpohjakamera hyvin erityisesti laajennetulla mustuaisella ja kuvanmuokkauksella paranneltuna. Suurimassa osassa diabeetikoiden kuvista kuvanlaatu olisi riittävä näyttämään diabeteksen aiheuttamat silmänpohjanmuutokset, jolloin käsikäyttöistä silmänpohjakameraa voitaisiin käyttää seulonnassa ja erikoissairaanhoidon konsultaatioissa.