Vertailevatutkimus osastolla ja polikliinisesti ballonkimenetelmällä käynnistetyissä synnytyksissä
Anttila, Ella (2020-02-06)
Vertailevatutkimus osastolla ja polikliinisesti ballonkimenetelmällä käynnistetyissä synnytyksissä
(06.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003188509
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003188509
Tiivistelmä
Tässä syventävien opintojen tutkielmassa vertailin polikliinista sekä sairaalassa tapahtuvaa synnytyksen käynnistystä. Tutkittava aineisto koostui Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2016-2018 synnyttäneistä äideistä, joiden synnytys käynnistettiin kaksoisballonki- menetelmällä. Vertailin eri muuttujia koti- ja sairaalaryhmien välillä. Tällaisia muuttujia olivat esimerkiksi kipu, tyytyväisyys, pelokkuus, ahdistuneisuus ja rentoutuneisuus.
Tutkimukseen rekrytoitiin 80 äitiä, joiden synnytys käynnistettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa naistentautien klinikassa vuosina 2016-2018. Äidit satunnaistettiin kahteen ryhmään, koti- ja sairaalaryhmään. Potilaiden taustatiedot, synnytyksen tiedot sekä syntyneen lapsen tiedot kerättiin sähköisen potilastietojärjestelmä Ipanan-tiedoista.
Tässä satunnaistetussa tutkimuksessa ilmeni, että äidit, joiden synnytys käynnistettiin polikliinisesti, kokivat ballonkikäynnistyksen pelottavampana ja ahdistavampana kuin sairaalassa olleet äidit. Muissa muuttujissa, kuten kivussa, tyytyväisyydessä ja rentoutuneisuudessa ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa. Äidit olivat vertailukelpoisia keskenään: ainoastaan äitien iän välillä todettiin olevan tilastollisesti merkittävä ero. Kotiryhmän äidit olivat 2,3 vuotta nuorempia, mutta tällä ei luultavimmin ole kuitenkaan ollut vaikutusta tutkimuksen tuloksiin.
Lisäksi selvitin, kuinka pitkän ajan äidit, joiden synnytys käynnistettiin polikliinisesti, pystyivät olemaan kotona. Selvisi, että nämä äidit välttivät keskimäärin 14 tuntia sairaalassa oloa.
Tutkimukseen rekrytoitiin 80 äitiä, joiden synnytys käynnistettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa naistentautien klinikassa vuosina 2016-2018. Äidit satunnaistettiin kahteen ryhmään, koti- ja sairaalaryhmään. Potilaiden taustatiedot, synnytyksen tiedot sekä syntyneen lapsen tiedot kerättiin sähköisen potilastietojärjestelmä Ipanan-tiedoista.
Tässä satunnaistetussa tutkimuksessa ilmeni, että äidit, joiden synnytys käynnistettiin polikliinisesti, kokivat ballonkikäynnistyksen pelottavampana ja ahdistavampana kuin sairaalassa olleet äidit. Muissa muuttujissa, kuten kivussa, tyytyväisyydessä ja rentoutuneisuudessa ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa. Äidit olivat vertailukelpoisia keskenään: ainoastaan äitien iän välillä todettiin olevan tilastollisesti merkittävä ero. Kotiryhmän äidit olivat 2,3 vuotta nuorempia, mutta tällä ei luultavimmin ole kuitenkaan ollut vaikutusta tutkimuksen tuloksiin.
Lisäksi selvitin, kuinka pitkän ajan äidit, joiden synnytys käynnistettiin polikliinisesti, pystyivät olemaan kotona. Selvisi, että nämä äidit välttivät keskimäärin 14 tuntia sairaalassa oloa.