Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750 - 1850

Abstract

Väitöskirja tarkastelee maataloutta ja talonpoikien päätöksentekoa Lounais-Suomessa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa toteutetun maanjakouudistuksen, isojaon, kautta. Tutkimuksessa huomio kiinnittyy siihen, minkälainen vaikutus isojaolla oli maatalouteen. Avaimena isojaon vaikutuksiin on talonpoikien päätöksenteko taloudestaan vastaavina isäntinä ja isojaon osakkaina. Talonpoikien tekemillä ratkaisuilla oli olennainen merkitys sille, minkälaisena kyläyhteisön yhteistyö jatkui isojaon jälkeen ja miten viljely ja maankäyttö muuttuivat isojaon seurauksena.

Tutkimus perustuu isojaon karttojen ja asiakirjojen laaja-alaiseen käyttöön. Tutkimus yhdistää isojaon tilastollisen analyysin sekä asiakirjojen tarkan lähiluvun, jolloin tilastollisesti luotu yleiskuva saa selityksensä laadullisesta aineistosta. Samalla laadullisen tutkimuksen ilmiöt asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin tilastollista taustaa vasten.

Tutkimus osoittaa, että omaa talouttaan koskevissa päätöksissä talonpojat olivat aktiivisia sekä vaikutuskanavat ja -keinot tuntevia toimijoita. Talonpojat arvostivat yhteisön tuomia taloudellisia etuja, mutta pyrkivät saavuttamaan ne niin, että yhteisö mahdollisimman vähän rajoitti yksilön toimintaa. Taloudellinen asema vaikutti heidän valintoihinsa. Isojako muutti maankäytön tapoja, mutta ei tuonut muita muutoksia maatalouden menetelmiin, viljelykasveihin tai kasvinviljelyn ja karjanhoidon suhteeseen. Entistä suurempi maankäytön vapaus mahdollisti maatalouden tuoton lisäämisen laajentamalla viljelyä entisillä menetelmillä ja työtavoilla useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin.

Agriculture, enclosure and the decision making of peasants in South-West Finland

This dissertation examines agriculture and the decision making of peasants in South-West Finland through the process of land reallocation called enclosure (storskifte) that was carried out at the end of the 18th century and the beginning of the 19th century. The main focus is on the effects the enclosure had on farming. The key to understanding these effects is looking at the decision making of peasants as heads of households and as stakeholders in the enclosure. The decisions made by the peasants fundamentally effected the form the cooperation of the village community took after the enclosure as well as how farming and land use changed as a result of the enclosure.

The research is based on an extensive use of land survey maps and documents. The research combines a statistical analysis of the enclosure with a close reading of the documents. Consequently, the overall picture formed on the basis of the statistical analysis is explained through the qualitative data and, vice versa, the phenomena that rise from the qualitative analysis can be correctly situated with the use of the statistical data.

The research reveals that peasants were active in decisions regarding their own households and that they were well aware of the enclosure practices and how to influence them. The peasants valued the economic advantages of the community but they aimed to achieve them so that the community restricted their individual agency as little as possible. The economic status of the peasants affected their decisions. The enclosure changed the way land was used but did not bring about other changes in farming techniques, crops or the relationship between crop and animal husbandry. The greater freedom in land use enabled the increase in agricultural output for decades to come by leading to an expansion in the cultivated area, yet this land was farmed with existing methods and customs.