Luokanopettajien käsityksiä sukupuolesta, sukupuolten tasa-arvosta ja sukupuolitietoisesta opetuksesta
Kunnari, Anna (2020-02-17)
Luokanopettajien käsityksiä sukupuolesta, sukupuolten tasa-arvosta ja sukupuolitietoisesta opetuksesta
Kunnari, Anna
(17.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003259193
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003259193
Tiivistelmä
Lakia miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta eli tasa-arvolakia uudistettiin alkuvuodesta 2015. Tuolloin lakiin sisällytettiin muun muassa velvoite sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisyyn. Lisäksi muilla koulutusasteilla jo aiemmin käytössä ollut tasa-arvosuunnitelmavelvoite laajennettiin koskemaan myös perusopetusta. Sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamiseen kiinnitetään tasa-arvolain lisäksi huomiota myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen tulee olla sukupuolitietoista. Sukupuolitietoinen opetus pyrkii siis siihen, että ihmiset huomioidaan yksilöinä eikä sukupuolensa kautta. Tarkastelen tässä tutkimuksessa luokanopettajien käsityksiä sukupuolesta, sukupuolten tasa-arvosta sekä sukupuolitietoisesta opetuksesta. Lisäksi tarkastelen sitä, miten opettajat suhtautuvat sukupuolitietoisen opetuksen toteuttamiseen ja toteutumiseen. Tutkimusaineisto on muodostettu kuuden haastatteluhetkellä Satakunnan ja Varsinais-Suomena alueella luokanopettajana toimineen henkilön haastatteluista. Litteroiduista haastatteluista muodostettiin fenomenografisen analyysin avulla alakategorioita kolmen pääkategorian alle. Pääkategorioita ovat sukupuoli, sukupuolten välinen tasa-arvo ja sukupuolitietoinen opetus. Yleisesti ottaen opettajat olivat tietoisia sukupuoleen liittyvistä asioista ja ilmiöistä, mutta tieto ei vielä täysin näkynyt asenteissa. Tämä ilmeni esimerkiksi siinä, että opettajien käsityksissä oli tunnistettavissa sekä kaksijakoiseen että moninaisempaan sukupuolikäsitykseen liittyviä ajatuksia. Sukupuolitietoisen opetuksen toteutuminen riippuu siis paljon yksittäisestä opettajasta ja hänen tiedoistaan ja taidoistaan. Vaikka vaatimus sukupuolitietoisesta opetuksesta on kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja vaatimus sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä tasa-arvolakiin, yksittäinen opettaja voi kuitenkin toteuttaa opetustaan melko vapaasti. Yksi keino vaikuttaa opettajien sukupuolitietoisuuteen on kehittää opettajankoulutusta sekä opettajien lisä- ja täydennyskoulutusta. Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista selvittää opettajien käsitysten taustalla vaikuttavia syitä sekä seurata opettajaa työssään ja tarkastella sitä, miten sukupuolitietoinen opetus todellisuudessa toteutuu.