Luokanopettajien näkemyksiä katsomusaineiden opetuksesta
Ylijoki, Evi (2020-03-13)
Luokanopettajien näkemyksiä katsomusaineiden opetuksesta
Ylijoki, Evi
(13.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040812000
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040812000
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luokanopettajien näkemyksiä nykyisestä katsomusaineiden opetusmallista Suomessa ja siitä, millaisen mallin he haluaisivat olevan käytössä. Selvittää haluttiin myös, onko opettajien taustalla yhteyttä heidän mielipiteisiinsä, sekä onko heidän mielestään katsomusaineiden opetusmallin muutokselle tarvetta ja tulisiko katsomusaineiden opetus säilyttää peruskoulussa. Aineistoina toimi 70 luokanopettajan vastaukset sähköiseen kyse-lylomakkeeseen, jossa selvitettiin heidän taustatietojaan sekä mielipiteitä katsomusaineiden opetukseen liittyen. Aineiston analyysissa käytettiin sekä laadullisia, että määrällisiä menetelmiä.
Tutkimuksesta saadut tulokset osoittavat, että luokanopettajat olivat suurimmaksi osaksi sitä mieltä, että nykyinen katsomusaineiden opetusmalli kaipaa muutosta. Vajaa kolmasosa halusi säilyttää nykyisen mallin. Nykyisen opetusmallin hyviä ja huonoja puolia mietittäessä opettajat mainitsivat hyviksi puoliksi esimerkiksi sen, että erillisopetuksessa saa enemmän tietoa omasta uskonnostaan, oppilaan identiteetti rakentuu ja opetus on helpompi järjestää. Mallin puutteita taas olivat esimerkiksi järjestyksen hankaluus, opetuksen erottelevuus ja vanhanaikaisuus.
Käyttöönotettavaa mallia miettiessä luokanopettajat halusivat suurimmaksi osaksi ottaa käyttöön kaikille opetettavan yhteisen katsomusaineen opetusmallin. Viidesosa opettajista halusi säilyttää nykyisen mallin ja noin seitsemäsosa kannatti osittain yhteistä ja osittain erillistä mallia.
Opettajien taustoja tutkiessa huomattiin, että vähemmistöuskontoihin kuulumisella sekä vahvalla uskonnollisuudella oli selvä yhteys heidän mielipiteisiinsä. Näillä tekijöillä huomattiin olevan selkeä yhteys siihen, että opettajat halusivat säilyttää nykyisen opetusmallin.
Opetusmallin muutos nähtiin suurimmaksi osaksi tarpeellisena ja katsomusaineiden opetus haluttiin yleensä säilyttää perusopetuksen piirissä.
Moni tuloksista sopi yhteen aikaisemman tutkimuksen kanssa. Luokan-opettajia koskeva tulos taas oli melkeinpä vastakohtainen aiemmalle tutkimukselle. Tämä ero voi selittyä Suomen muuttumisella monikulttuurisemmaksi ja sekulaarimmaksi yhteiskunnaksi.
Tutkimuksesta saadut tulokset osoittavat, että luokanopettajat olivat suurimmaksi osaksi sitä mieltä, että nykyinen katsomusaineiden opetusmalli kaipaa muutosta. Vajaa kolmasosa halusi säilyttää nykyisen mallin. Nykyisen opetusmallin hyviä ja huonoja puolia mietittäessä opettajat mainitsivat hyviksi puoliksi esimerkiksi sen, että erillisopetuksessa saa enemmän tietoa omasta uskonnostaan, oppilaan identiteetti rakentuu ja opetus on helpompi järjestää. Mallin puutteita taas olivat esimerkiksi järjestyksen hankaluus, opetuksen erottelevuus ja vanhanaikaisuus.
Käyttöönotettavaa mallia miettiessä luokanopettajat halusivat suurimmaksi osaksi ottaa käyttöön kaikille opetettavan yhteisen katsomusaineen opetusmallin. Viidesosa opettajista halusi säilyttää nykyisen mallin ja noin seitsemäsosa kannatti osittain yhteistä ja osittain erillistä mallia.
Opettajien taustoja tutkiessa huomattiin, että vähemmistöuskontoihin kuulumisella sekä vahvalla uskonnollisuudella oli selvä yhteys heidän mielipiteisiinsä. Näillä tekijöillä huomattiin olevan selkeä yhteys siihen, että opettajat halusivat säilyttää nykyisen opetusmallin.
Opetusmallin muutos nähtiin suurimmaksi osaksi tarpeellisena ja katsomusaineiden opetus haluttiin yleensä säilyttää perusopetuksen piirissä.
Moni tuloksista sopi yhteen aikaisemman tutkimuksen kanssa. Luokan-opettajia koskeva tulos taas oli melkeinpä vastakohtainen aiemmalle tutkimukselle. Tämä ero voi selittyä Suomen muuttumisella monikulttuurisemmaksi ja sekulaarimmaksi yhteiskunnaksi.