Myrkytetyn puun hedelmät - Tutkimus hyödyntämiskiellosta ja etäisvaikutuksesta
Sarja, Ilari (2020-03-24)
Myrkytetyn puun hedelmät - Tutkimus hyödyntämiskiellosta ja etäisvaikutuksesta
(24.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040810794
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040810794
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee hyödyntämiskieltojen ja etäisvaikutuksen kehitystä ja asemaa Suomen voimassa olevassa oikeudessa ja kansainvälisesti. Tutkielmani tarkoitus on selvittää, miten hyödyntämiskieltoja ja etäisvaikutusta säännellään ja miten voimassa olevaa oikeutta hyödyntämiskieltojen ja etäisvaikutuksen osalta voidaan kehittää de lege ferenda.
Tutkielma tarkastelee hyödyntämiskieltojen ja etäisvaikutuksen oikeusteoreettista pohjaa. Tältä osin tutkielma pohjautuu vahvasti Lauri Hormian ja Pasi Pölösen väitöskirjoihin. Tältä pohjalta tutkielma selvittää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä hyödyntämiskieltoa ja etäisvaikutusta koskien. Lisäksi tarkastellaan viimeisimmän oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistuksen vaikutuksia hyödyntämiskieltoihin.
Tutkielman metodi lainopillinen. Tavoitteena on tulkita ja systematisoida oikeuslähteitä. Näkökulma on oikeuden sisäinen. Tutkielma on rikosprosessioikeudellista menettelyllistä todistusoikeutta ja kiinnittää huomiota erityisesti esitutkinnan virheisiin.
Tutkimukseni lähdeaineistoa ovat lainsäädäntö, esityöt, kotimainen ja ulkomainen prosessioikeudellinen oikeuskirjallisuus ja oikeuskäytäntö. Ulkomaiset lähteet koostuvat pääosin pohjoismaisista, saksalaisista ja yhdysvaltalaisista julkaisuista. Merkittävän osan lähdeaineistosta muodostaa korkeimman oikeuden ja ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö.
Tutkielman keskeisiä havaintoja ovat OK 17 luvun uudistuksen lähinnä kodifioiva vaikutus hyödyntämiskieltoihin ja etäisvaikutuksen vaikutusalan ja hyväksyttävyyden laajeneminen eurooppalaisessa oikeudessa sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen että kansallisten tuomioistuinten ratkaisukäytännössä. Johtopäätöksenä esitetään de lege ferenda suositus lainsäädännön kehittämiseksi hyödyntämiskiellon ulottuvuuden sääntelemiseksi.
Tutkielma tarkastelee hyödyntämiskieltojen ja etäisvaikutuksen oikeusteoreettista pohjaa. Tältä osin tutkielma pohjautuu vahvasti Lauri Hormian ja Pasi Pölösen väitöskirjoihin. Tältä pohjalta tutkielma selvittää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä hyödyntämiskieltoa ja etäisvaikutusta koskien. Lisäksi tarkastellaan viimeisimmän oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistuksen vaikutuksia hyödyntämiskieltoihin.
Tutkielman metodi lainopillinen. Tavoitteena on tulkita ja systematisoida oikeuslähteitä. Näkökulma on oikeuden sisäinen. Tutkielma on rikosprosessioikeudellista menettelyllistä todistusoikeutta ja kiinnittää huomiota erityisesti esitutkinnan virheisiin.
Tutkimukseni lähdeaineistoa ovat lainsäädäntö, esityöt, kotimainen ja ulkomainen prosessioikeudellinen oikeuskirjallisuus ja oikeuskäytäntö. Ulkomaiset lähteet koostuvat pääosin pohjoismaisista, saksalaisista ja yhdysvaltalaisista julkaisuista. Merkittävän osan lähdeaineistosta muodostaa korkeimman oikeuden ja ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö.
Tutkielman keskeisiä havaintoja ovat OK 17 luvun uudistuksen lähinnä kodifioiva vaikutus hyödyntämiskieltoihin ja etäisvaikutuksen vaikutusalan ja hyväksyttävyyden laajeneminen eurooppalaisessa oikeudessa sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen että kansallisten tuomioistuinten ratkaisukäytännössä. Johtopäätöksenä esitetään de lege ferenda suositus lainsäädännön kehittämiseksi hyödyntämiskiellon ulottuvuuden sääntelemiseksi.