Varhaisnuorille suunnatun aktivoivan digitaalisen peli-intervention soveltuvuustutkimus

Abstract

Lapsen terve kasvu ja kehitys vaatii riittävää fyysistä aktiivisuutta, ja fyysisellä aktiivisuudella voidaan ehkäistä monia terveysriskejä. Liikunnallinen elämäntapa lapsuudessa jatkuu usein myös aikuisena. Fyysisen aktiivisuuden määrä vähenee usein varhaisnuoruudessa murrosiän kynnyksellä, minkä vuoksi varhaisnuorille suunnatut fyysistä aktiivisuutta lisäävät interventiot ovat tarpeellisia.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida varhaisnuorten fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi kehitetyn aktivoivan digitaalisen peli-intervention soveltuvuutta. Soveltuvuustutkimuksen avulla arvioitiin intervention käytettävyyttä, hyväksyttävyyttä, alustavaa vaikuttavuutta ja tutkimuksen toteutettavuutta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat perusopetuksen 10–13-vuotiaat varhaisnuoret. Tutkimukseen osallistui yhteensä 38 tutkittavaa, jotka satunnaistettiin interventio- ja kontrolliryhmään. Interventioryhmässä oli 14 tutkittavaa ja kontrolliryhmässä 33 tutkittavaa. Pelin toimintaongelmien vuoksi dataa kertyi interventioryhmässä vain kuudelta tutkittavalta. Tutkittavien fyysistä aktiivisuutta mitattiin Actigraph -kiihtyvyysmittareilla ja fyysisen aktiivisuuden minäpystyvyyttä PASES-kyselyllä, ennen ja jälkeen intervention. Lisäksi tutkittavat vastasivat kyselyyn sovelluksen käytettävyydestä ja hyväksyttävyydestä. Tutkimuksessa kerättiin myös tietoa tutkittavien pelisovelluksen käytöstä ja koko tutkimusprosessin onnistumisesta.

Varhaisnuoret arvioivat pelin käytettävyyden SUS-testillä mediaaniin 60p, joka jäi alle SUS-testin käytettävyyden tavoitearvon (68p.). Pelin hyväksyttävyyden pelaajat kokivat yleisesti ottaen positiivisena. Fyysisen aktiivisuuden määrä väheni sekä interventio- että kontrolliryhmällä loppumittauksissa alkumittauksiin verrattuna, mutta kiihtyvyysmittareiden käyttö oli loppumittauksissa heikkoa, mikä vaikutti tulosten luotettavuuteen. PASES-minäpystyvyyskyselyn tulokset paranivat interventioryhmällä hieman, mutta eivät tilastollisesti merkitsevästi. Tutkimuksen toteutettavuutta heikensi pelisovelluksen toimintaongelmat. Lisäksi rekrytointi oli haasteellista ja tutkittavien kiihtyvyysmittareiden käyttö erityisesti loppumittauksissa jäi alle suositusten. Nämä tekijät heikensivät myös tutkimustulosten luotettavuutta.

Tutkimuksen perusteella saatiin tietoa intervention soveltuvuudesta. Tulosten perusteella tutkimuksen laajempi toteuttaminen on mahdollista, mutta toteutuksessa tulee huomioida tämän tutkimuksen tulokset. Intervention vaikuttavuuden arvioimiseksi vaaditaan laajemmalla otoksella toteutettu tutkimus. Tutkimukset varhaisnuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämisen keinoista ovat tarpeen.

Adequate and sufficient physical activity is an essential part of healthy growth and development of children and it can also prevent many health risks. A healthy and active lifestyle learnt during childhood often continues into adulthood. Children’s physical activity declines particularly on the threshold of puberty, which is why interventions for increasing physical activity of the preadolescents is required.

The purpose of this study was to evaluate the feasibility of the Movenator excergame intervention for promoting physical activity of the preadolescents. The feasibility study was used to assess the usability, acceptability and preliminary effectiveness of the intervention and the feasibility of the research process. The target group of the study were 10–13-year-old preadolescent school children. 38 participants were recruited, and they were randomized to intervention and control group. There were 14 participants in the intervention group and 33 participants in the control group. Due to technical problems, data was only gathered for six participants in the intervention group. The physical activity of the participants was measured by Actigraph -accelerometers. The physical activity self-efficacy was measured by PASES -questionnaire. The participants also answered questionnaires about the usability and acceptability of the game application. Data was also gathered for the use of the game application and the overall success of the research process.

The usability of the game application was rated by System Usability Scale (SUS) for a median score of 60 points. The score is below 68 points, which is the targeted score of the SUS-test. The participants evaluated the acceptability of the game application positively in general. The physical activity of the participants declined in both the intervention and the control groups in the follow-up accelerometry compared to baseline. However, the compliance with the accelerometer at the follow-up was poor which can affect to the reliability of the results. There was a small positive intervention effect to physical activity self-efficacy in the intervention group, but the effect was not statistically significant. The feasibility of this study was reduced by the technical problems of the game application. The recruiting process was demanding and the compliance with the accelerometer usage was below the recommendations at the follow up. These factors also decreased the reliability of the results.

This study provided information about the feasibility and preliminary efficiency of the Movenator -excergame intervention. The results indicated that a larger scale intervention study is conceivable, however the results of this feasibility study must be considered. A larger sample size is needed to evaluate the intervention effect. More research is necessary to discern how to promote the physical activity in preadolescence.