A breathless race for breathing space : Critical-analytical futures studies and the contested co-evolution of privacy imaginaries and institutions

Abstract

Seeds for countless alternative futures already exist in anticipatory imaginaries and projects, and in possibilities for action. The novel approach of critical-analytical futures studies enables systematically studying anticipatory future-making processes and possibilities for agency. Critical-analytical futures studies develops the tradition of critical futures studies by incorporating an understanding of historical processes, causal mechanisms and negotiation among actors with future-oriented projects.

Privacy in the digital age seems to be simultaneously a grand challenge and a relatively minor issue. Currently actors are breathlessly racing to ensure and define breathing space. In other words, they debate the meanings of privacy in a context where datafication seriously undermines privacy. This dissertation investigates the anticipatory co-evolution of imaginaries and institutions in making futures of privacy in Europe. Privacy protection is defined as a social institution at the intersection of three types of anticipatory practices: anticipatory institutional change, surveillance practices and anticipation in everyday life. By regulating surveillance, privacy rules maintain a societal future orientation that leaves space for creativity, imagination and human agency.

The analytical framework is operationalised through four stages for qualitatively studying anticipatory institutional change: 1) historical context, 2) investigation of actor storylines, 3) analysis of deeper imaginaries, and 4) identification of latent future possibilities. This approach, developed in this dissertation, is termed CASIL (context, actor storylines, imaginaries and latents).

The five original studies develop different aspects of the four methodological stages. The overall temporal landscape features two competing imaginaries, continued growth and tragic loss. Decision-makers in the European Union are navigating between these imaginaries and trying to maintain a positive role for Europe. The discussion section identifies numerous latent possibilities for promoting a systemic understanding of privacy as ‘breathing space for futures’. However, there is a strategic tradeoff for privacy advocates between increasing the regulation of surveillance practices and taming the roots of surveillance.

Lukemattomien tulevaisuuksien siemenet ovat olemassa imaginaareissa ja toiminnan mahdollisuuksissa. Uusi kriittis-analyyttisen tulevaisuuksientutkimuksen lähestymistapa mahdollistaa tulevaisuuden tekemisen prosessien ja toimijuuden mahdollisuuksien tutkimisen. Kriittis-analyyttisessä tulevaisuuksientutkimuksessa kehitetään kriittistä tulevaisuuksientutkimusta tutkimalla historiallisia prosesseja, kausaalisia mekanismeja sekä toimijoiden ja projektien välistä neuvottelua.

Digitaalisella aikakaudella yksityisyys näyttäytyy samanaikaisesti suurena yhteiskunnallisena haasteena ja verrattain vähäisenä kysymyksenä. Toimijat pyrkivät hengästyneesti määrittelemään hengitystilaa, eli he väittelevät yksityisyyden merkityksistä tilanteessa, jossa dataistuminen heikentää yksityisyyden edellytyksiä. Väitöskirjassa tutkitaan imaginaarien ja instituutioiden koevoluutiota yksityisyyden tulevaisuuden tekemisprosessissa Euroopassa. Yksityisyyden suoja määritellään yhteiskunnalliseksi instituutioksi, joka on kolmenlaisten antisipatoristen käytäntöjen välissä: antisipatorisen institutionaalisen muutoksen, valvontakäytäntöjen ja jokapäiväisen ennakoinnin. Yksityisyyssäännöt säätelevät valvontaa ja pitävät yllä luovuuden ja inhimillisen toimijuuden mahdollistavaa tulevaisuussuuntautumista.

Antisipatorista institutionaalista muutosta tutkitaan laadullisesti nelivaiheisen kehikon avulla. Vaiheet ovat 1) historiallisen kontekstin huomioiminen, 2) toimijoiden tarinalinjojen tutkiminen, 3) taustalla olevien imaginaarien analysointi sekä 4) piilevien mahdollisuuksien tunnistaminen.

Väitöskirjan viisi artikkelia käsittelevät kehikon eri osia. Kokonaiskuvassa voidaan nähdä kaksi kilpailevaa imaginaaria: jatkuva kasvu ja traaginen menetys. Euroopan unionin päätöksentekijät navigoivat näiden imaginaarien välillä ja yrittävät ylläpitää Euroopan positiivista roolia. Väitöskirjassa tunnistetaan piileviä mahdollisuuksia edistää systeemistä ymmärrystä yksityisyydestä, jossa yksityisyys nähdään ”hengitystilana tulevaisuuksille”. Yksityisyyden puolestapuhujat ovat strategisen valintatilanteen edessä, jossa toisella puolella on valvontakäytäntöjen sääntelyn lisääminen ja toisella puolella valvonnan juurien kesyttäminen.