Improved diagnostic accuracy for hypertension
Lindroos, Annika (2020-06-27)
Improved diagnostic accuracy for hypertension
(27.06.2020)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8076-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8076-5
Tiivistelmä
Practical and accurate blood pressure (BP) measurement techniques are needed to ensure adequate diagnostics and treatment of hypertension. Recently, novel monitors have appeared on the market including timer-equipped home monitors and standalone noninvasive central BP monitors.
The aim of this study was to clarify how BP measures obtained with these novel measurement methods compare to current measurement methods, and whether they could improve the diagnostics for hypertensive end-organ damage compared with conventional measurements in a cardiovascular substudy (N=290) of the Finnish population-based DILGOM study. Participants underwent 24-hour ambulatorymonitoring, office BP measurements, and daytime and night-time home measurements. Hypertensive end-organ damage was assessed with pulse wave velocity (PWV) measurements, carotid intima-media thickness (IMT) and left ventricular mass index (LVMI).
The participants preferred office BP measurement, while ambulatory monitoring was the least acceptable method. Mean night-time BP levels were comparable between ambulatory and home monitoring, and the agreement between the methods in detecting night-time hypertension was substantial. Instead, the agreement in detecting nondipping patterns was weak. Home and ambulatory night-time BP values correlated similarly with end-organ damage, except that there was a slightly stronger correlation between ambulatory systolic BP (SBP) and PWV compared with corresponding home BP. Surprisingly, we found that brachial SBP and pulse pressure were similarly or even more strongly correlated to end-organ damage than the corresponding noninvasive central measures.
To conclude, home night-time monitoring is a convenient, accurate, wellaccepted and widely available alternative to ambulatory monitoring in detecting night-time hypertension. In comparison to measurements with conventional office BP, estimated central hemodynamics with a novel stand-alone monitor do not seem to improve the diagnostics of end-organ damage. Verenpaineen uudet mittausmenetelmät
Kohonneen verenpaineen asianmukaista diagnosointia ja hoitoa tarvitaan käytännöllisiä ja tarkkoja mittausmenetelmiä. Useita uusia mittareita on ilmaantunut markkinoille, mukaan lukien ajastimella varustetut kotimittarit sekä mittarit, joilla pystytään arvioimaan kajoamattomasti sentraalista eli aortan ja suurten suonten verenpainetta.
Väitöskirjan tarkoituksena oli selvittää, miten nämä uudet mittaustavat vertautuvat perinteisiin menetelmiin ja parantavatko ne kohde-elinvaurioiden diagnostiikkaa verrattuna perinteisiin menetelmiin suomalaisessa DILGOM-väestötutkimuksen sydän- ja verisuonitutkimusalaryhmässä (N=290). Tutkimushenkilöille tehtiin verenpaineen vuorokausirekisteröinti, mittaukset vastaanotolla sekä kotona päivä- ja yöaikaan. Verenpaineen pääte-elinvaurioiden arviointiin käytettiin pulssiaallon nopeutta, kaulasuonten intima-media paksuutta ja vasemman kammion massaindeksiä.
Tutkittavat pitivät eniten verenpaineen mittaamisesta vastaanotolla ja vähiten verenpaineen vuorokausirekisteröinnistä. Vuorokausirekisteröinnillä ja kotimittarilla mitatut yölliset verenpainetasot vastasivat hyvin toisiaan ja yhteneväisyys yöllisen kohonneen verenpaineen diagnosoinnissa menetelmien välillä oli huomattavan hyvä. Sitä vastoin verenpaineen poikkeavan päivä-yövaihtelun diagnostinen yhteneväisyys menetelmien välillä oli heikko. Mittausmenetelmästä riippumatta yöllisen verenpaineen yhteys pääte-elinvaurioihin oli samankaltainen lukuun ottamatta pulssiaallon nopeutta, minkä yhteys vuorokausirekisteröinnin kanssa oli hieman kotimittausta vahvempi. Yllättäen olkavarresta mitattu verenpaine oli yhtä hyvin ja osin jopa vahvemmin yhteydessä pääte-elinvaurioihin kuin kajoamattomasti mitattu sentraalinen verenpaine.
Yhteenvetona todetaan, että verenpaineen yöaikainen mittaus kotimittarilla on käytännöllinen, tarkka, miellyttävä ja laajasti saatavilla oleva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille yöaikaisen kohonneen verenpaineen todentamiseen. Kajoamattoman sentraalisen verenpaineen arvioiminen tutkimuksessa käytetyllä helppokäyttöisellä automaattimittarilla ei näytä tuovan lisäetua pääteelinvaurioiden diagnostiikassa tavanomaiseen vastaanotolla olkavarresta mitattuun verenpaineeseen verrattuna.
The aim of this study was to clarify how BP measures obtained with these novel measurement methods compare to current measurement methods, and whether they could improve the diagnostics for hypertensive end-organ damage compared with conventional measurements in a cardiovascular substudy (N=290) of the Finnish population-based DILGOM study. Participants underwent 24-hour ambulatorymonitoring, office BP measurements, and daytime and night-time home measurements. Hypertensive end-organ damage was assessed with pulse wave velocity (PWV) measurements, carotid intima-media thickness (IMT) and left ventricular mass index (LVMI).
The participants preferred office BP measurement, while ambulatory monitoring was the least acceptable method. Mean night-time BP levels were comparable between ambulatory and home monitoring, and the agreement between the methods in detecting night-time hypertension was substantial. Instead, the agreement in detecting nondipping patterns was weak. Home and ambulatory night-time BP values correlated similarly with end-organ damage, except that there was a slightly stronger correlation between ambulatory systolic BP (SBP) and PWV compared with corresponding home BP. Surprisingly, we found that brachial SBP and pulse pressure were similarly or even more strongly correlated to end-organ damage than the corresponding noninvasive central measures.
To conclude, home night-time monitoring is a convenient, accurate, wellaccepted and widely available alternative to ambulatory monitoring in detecting night-time hypertension. In comparison to measurements with conventional office BP, estimated central hemodynamics with a novel stand-alone monitor do not seem to improve the diagnostics of end-organ damage.
Kohonneen verenpaineen asianmukaista diagnosointia ja hoitoa tarvitaan käytännöllisiä ja tarkkoja mittausmenetelmiä. Useita uusia mittareita on ilmaantunut markkinoille, mukaan lukien ajastimella varustetut kotimittarit sekä mittarit, joilla pystytään arvioimaan kajoamattomasti sentraalista eli aortan ja suurten suonten verenpainetta.
Väitöskirjan tarkoituksena oli selvittää, miten nämä uudet mittaustavat vertautuvat perinteisiin menetelmiin ja parantavatko ne kohde-elinvaurioiden diagnostiikkaa verrattuna perinteisiin menetelmiin suomalaisessa DILGOM-väestötutkimuksen sydän- ja verisuonitutkimusalaryhmässä (N=290). Tutkimushenkilöille tehtiin verenpaineen vuorokausirekisteröinti, mittaukset vastaanotolla sekä kotona päivä- ja yöaikaan. Verenpaineen pääte-elinvaurioiden arviointiin käytettiin pulssiaallon nopeutta, kaulasuonten intima-media paksuutta ja vasemman kammion massaindeksiä.
Tutkittavat pitivät eniten verenpaineen mittaamisesta vastaanotolla ja vähiten verenpaineen vuorokausirekisteröinnistä. Vuorokausirekisteröinnillä ja kotimittarilla mitatut yölliset verenpainetasot vastasivat hyvin toisiaan ja yhteneväisyys yöllisen kohonneen verenpaineen diagnosoinnissa menetelmien välillä oli huomattavan hyvä. Sitä vastoin verenpaineen poikkeavan päivä-yövaihtelun diagnostinen yhteneväisyys menetelmien välillä oli heikko. Mittausmenetelmästä riippumatta yöllisen verenpaineen yhteys pääte-elinvaurioihin oli samankaltainen lukuun ottamatta pulssiaallon nopeutta, minkä yhteys vuorokausirekisteröinnin kanssa oli hieman kotimittausta vahvempi. Yllättäen olkavarresta mitattu verenpaine oli yhtä hyvin ja osin jopa vahvemmin yhteydessä pääte-elinvaurioihin kuin kajoamattomasti mitattu sentraalinen verenpaine.
Yhteenvetona todetaan, että verenpaineen yöaikainen mittaus kotimittarilla on käytännöllinen, tarkka, miellyttävä ja laajasti saatavilla oleva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille yöaikaisen kohonneen verenpaineen todentamiseen. Kajoamattoman sentraalisen verenpaineen arvioiminen tutkimuksessa käytetyllä helppokäyttöisellä automaattimittarilla ei näytä tuovan lisäetua pääteelinvaurioiden diagnostiikassa tavanomaiseen vastaanotolla olkavarresta mitattuun verenpaineeseen verrattuna.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2864]