Integriini β1 -välitteinen solujen välisten liitosten säätely epiteelisissä rintasyöpäsoluissa
Aalto, Tatu (2020-04-27)
Integriini β1 -välitteinen solujen välisten liitosten säätely epiteelisissä rintasyöpäsoluissa
(27.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051637985
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051637985
Tiivistelmä
Integriinit ovat solureseptoreja, joita eläinsolut käyttävät ympäristöönsä tarttumiseen. Tämän lisäksi integriinit säätelevät useita erilaisia solun toimintoja kuten liikkumista, jakautumista ja erilaistumista. Integriinit vaikuttavat merkittävästi myös syövän syntymiseen ja kehittymiseen, sillä useat syövän olennaiset ominaisuudet liittyvät integriinivälitteisiin prosesseihin. Erikoistyössä tutkittiin, miten integriini β1 -alayksikkö vaikuttaa rintasyöpäsolulinjoihin.
Erikoistyön alussa havaittiin BT474-rintasyöpäsolulinjan epiteelisen fenotyypin muuttuvan radikaalisti mesenkymaaliseen suuntaan, kun niiltä hiljennettiin ITGB1-geeni RNA-interferenssin avulla. Vastaavia fenotyyppimuutoksia tehtiin myös muissa rintasyöpäsolulinjoissa. Proteiinitasolla ITGB1-hiljennys vaikutti E-kadheriinin ilmenemiseen, sillä sen prosessoimattoman muodon määrä kasvoi ITGB1-hiljennyksen jälkeen, kun asiaa tarkasteltiin western blot -menetelmällä. Immunofluoresenssikuvissa havaittiin puolestaan, että osassa ITGB1-hiljennetyistä soluista E-kadheriinia ei ollut solukalvolla, vaan sitä esiintyi solun sisäosissa. E-kadheriinin sisäänotto ei kuitenkaan vaikuttanut endosytoosikokeen ja kolokalisaatioanalyysin perusteella lisääntyneen. ITGB1-hiljennys lisäsi myös BT474-solujen satunnaisliikehdintää, ja koehaavan sulkeutuminen nopeutui. Proliferaationopeudessa ei tapahtunut muutoksia. Erikoistyön loppuvaiheessa havaittiin, että ITGB1-hiljennyksellä oli myös epäspesifisiä sivukohdevaikutuksia, ja BT474-solulinjan fenotyypin muuttuminen oli näiden seurausta. Näin ollen ainakin osa tuloksista johtuu tuntemattoman proteiinien hiljentymisestä.
Tutkimuksen jatkon kannalta olisi ensisijaisen tärkeää selvittää, minkä tuntemattoman proteiinin ilmenemiseen ITGB1-hiljennys on vaikuttanut. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat PWWP2A- ja ARHGEF10-proteiinit, mutta tämä tulisi selvittää kokeellisesti esimerkiksi RNA-sekvensointia hyödyntäen. Erikoistyössä löydetyllä fenotyypillä on kiinnostavia ja syövän kehittymisen kannalta olennaisia ominaisuuksia kuten lisääntynyt liikkuvuus. Jatkotutkimukset voisivat siis tuottaa merkittävää perustutkimustason tietoa rintasyövästä.
Erikoistyön alussa havaittiin BT474-rintasyöpäsolulinjan epiteelisen fenotyypin muuttuvan radikaalisti mesenkymaaliseen suuntaan, kun niiltä hiljennettiin ITGB1-geeni RNA-interferenssin avulla. Vastaavia fenotyyppimuutoksia tehtiin myös muissa rintasyöpäsolulinjoissa. Proteiinitasolla ITGB1-hiljennys vaikutti E-kadheriinin ilmenemiseen, sillä sen prosessoimattoman muodon määrä kasvoi ITGB1-hiljennyksen jälkeen, kun asiaa tarkasteltiin western blot -menetelmällä. Immunofluoresenssikuvissa havaittiin puolestaan, että osassa ITGB1-hiljennetyistä soluista E-kadheriinia ei ollut solukalvolla, vaan sitä esiintyi solun sisäosissa. E-kadheriinin sisäänotto ei kuitenkaan vaikuttanut endosytoosikokeen ja kolokalisaatioanalyysin perusteella lisääntyneen. ITGB1-hiljennys lisäsi myös BT474-solujen satunnaisliikehdintää, ja koehaavan sulkeutuminen nopeutui. Proliferaationopeudessa ei tapahtunut muutoksia. Erikoistyön loppuvaiheessa havaittiin, että ITGB1-hiljennyksellä oli myös epäspesifisiä sivukohdevaikutuksia, ja BT474-solulinjan fenotyypin muuttuminen oli näiden seurausta. Näin ollen ainakin osa tuloksista johtuu tuntemattoman proteiinien hiljentymisestä.
Tutkimuksen jatkon kannalta olisi ensisijaisen tärkeää selvittää, minkä tuntemattoman proteiinin ilmenemiseen ITGB1-hiljennys on vaikuttanut. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat PWWP2A- ja ARHGEF10-proteiinit, mutta tämä tulisi selvittää kokeellisesti esimerkiksi RNA-sekvensointia hyödyntäen. Erikoistyössä löydetyllä fenotyypillä on kiinnostavia ja syövän kehittymisen kannalta olennaisia ominaisuuksia kuten lisääntynyt liikkuvuus. Jatkotutkimukset voisivat siis tuottaa merkittävää perustutkimustason tietoa rintasyövästä.