Suoritusmittaus kotihoidossa : Tapaustutkimus suomalaisten kuntien tuottamasta kotihoidon palvelusta
Makkonen, Topias (2020-04-29)
Suoritusmittaus kotihoidossa : Tapaustutkimus suomalaisten kuntien tuottamasta kotihoidon palvelusta
(29.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051838176
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051838176
Tiivistelmä
Tutkielman lähtökohtana on väestön ikääntyminen ja siitä seuraava verotulojen vähentyminen, mikä aiheuttaa kustannusten kasvua ja painetta toiminnan tehostamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin kuuluvassa kotihoidossa, jota kunnat tuottavat asukkailleen. Ilmiö ei koske pelkästään Suomea vaan väestön vanheneminen on maailmanlaajuinen haaste. Tutkielman tavoitteena on kuvata, miten suoritusmittausta hyödynnetään suomalaisissa kotihoidon organisaatioissa.
Tutkielman teoreettinen tausta perustuu kotihoitoa koskevaan lainsäädäntöön ja suosituksiin sekä toimintaa ohjaaviin ja valvoviin elimiin. Suoritusmittaus ilmiönä pohjautuu englanninkieliseen performance measurement -käsitteeseen, jota tarkastellaan omana käsitteenään ja osana laajempaa New Public Management (NPM) -käsitettä eli uutta julkisjohtamisen oppia, jolla tarkoitetaan yksityisen sektorin johtamisoppien ja -mallien soveltamista julkisella sektorilla.
Tutkielman empiirinen osa sisältää tutkimuksen suoritusmittauksesta kotihoidossa, joka perustuu kuuteen kotihoidon johdon ja esimiehen haastatteluun. Empiirisen osuuden haastattelujen pohjalta analysoitu aineisto on jaettu New Public Managementin viiden ulottuvuuden ja suoritusmittauksen mukaisiin teemoihin.
Tutkielman johtopäätösten mukaan uuden julkisjohtamisen opin jalkautuminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on johtanut kotihoidon tilivelvollisuuden myötä tehokkuuden tavoitteluun. Sen seurauksena kotihoidon vaatimukset kotihoidon organisaatioita kohtaan ovat kasvaneet niin johdon kuin työntekijöiden osalta. Vaatimuksiin vastaaminen on edellyttänyt johdolta suoritusmittauksen käyttöönottoa johdon työkaluna organisaation johtamisessa. Samanaikaisesti työntekijät kokevat kuitenkin suoritusmittauksen uhkana. Painotus tehokkuutta kuvaaviin suoritusmittareihin on johtanut siihen, että organisaatioiden johdot kokevat, ettei heillä ole kykyä mitata vaikuttavuutta, joka nähdään tärkeäksi työn suoriutumistasoa kuvaavaksi mittariksi. Kotihoidon organisaatioiden johdot kokevat, että suoritusmittaukseen liittyviä käytäntöjä tulisi yhtenäistää ja luoda vertailukelpoisiksi organisaatioiden välillä. Käytäntöjen yhtenäistäminen edellyttää kuitenkin yhteisten tavoitteiden määrittämistä, kaikkien erityispiirteiden tunnistamista ja suoritusmittausjärjestelmää, johon kaikki kotihoidon sidosryhmät voisivat sitoutua.
Tutkielman teoreettinen tausta perustuu kotihoitoa koskevaan lainsäädäntöön ja suosituksiin sekä toimintaa ohjaaviin ja valvoviin elimiin. Suoritusmittaus ilmiönä pohjautuu englanninkieliseen performance measurement -käsitteeseen, jota tarkastellaan omana käsitteenään ja osana laajempaa New Public Management (NPM) -käsitettä eli uutta julkisjohtamisen oppia, jolla tarkoitetaan yksityisen sektorin johtamisoppien ja -mallien soveltamista julkisella sektorilla.
Tutkielman empiirinen osa sisältää tutkimuksen suoritusmittauksesta kotihoidossa, joka perustuu kuuteen kotihoidon johdon ja esimiehen haastatteluun. Empiirisen osuuden haastattelujen pohjalta analysoitu aineisto on jaettu New Public Managementin viiden ulottuvuuden ja suoritusmittauksen mukaisiin teemoihin.
Tutkielman johtopäätösten mukaan uuden julkisjohtamisen opin jalkautuminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on johtanut kotihoidon tilivelvollisuuden myötä tehokkuuden tavoitteluun. Sen seurauksena kotihoidon vaatimukset kotihoidon organisaatioita kohtaan ovat kasvaneet niin johdon kuin työntekijöiden osalta. Vaatimuksiin vastaaminen on edellyttänyt johdolta suoritusmittauksen käyttöönottoa johdon työkaluna organisaation johtamisessa. Samanaikaisesti työntekijät kokevat kuitenkin suoritusmittauksen uhkana. Painotus tehokkuutta kuvaaviin suoritusmittareihin on johtanut siihen, että organisaatioiden johdot kokevat, ettei heillä ole kykyä mitata vaikuttavuutta, joka nähdään tärkeäksi työn suoriutumistasoa kuvaavaksi mittariksi. Kotihoidon organisaatioiden johdot kokevat, että suoritusmittaukseen liittyviä käytäntöjä tulisi yhtenäistää ja luoda vertailukelpoisiksi organisaatioiden välillä. Käytäntöjen yhtenäistäminen edellyttää kuitenkin yhteisten tavoitteiden määrittämistä, kaikkien erityispiirteiden tunnistamista ja suoritusmittausjärjestelmää, johon kaikki kotihoidon sidosryhmät voisivat sitoutua.