LUOKANOPETTAJAN TYÖN VOIMAVARA- JA KUORMITTAVUUSTEKIJÄT SEKÄ MOTIIVIT TYÖHÖN : Alalle hakeutuvien, opiskelijoiden ja työelämässä olevien käsityksiä luokanopettajan työstä
Kohonen, Timi; Tuomela, Lauri (2020-04-28)
LUOKANOPETTAJAN TYÖN VOIMAVARA- JA KUORMITTAVUUSTEKIJÄT SEKÄ MOTIIVIT TYÖHÖN : Alalle hakeutuvien, opiskelijoiden ja työelämässä olevien käsityksiä luokanopettajan työstä
(28.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052939731
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052939731
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin alalle hakeutuvien, opiskelijoiden ja valmistuneiden luokanopettajien käsityksiä luokanopettajan työstä. Luokanopettajan työ on perinteisesti ollut Suomessa arvostettu kutsumusammatti, mutta viimeaikaisessa keskustelussa luokanopettajan työ, työssä jaksaminen ja työn houkuttelevuus ovat olleet näkyvästi esillä julkisessa mediassa. Myös alalle hakeutuvien määrä on laskenut, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa pohditaan syitä, miksi luokanopettajaksi halutaan. Lisäksi tutkitaan opettajan työn sisäisiä ja ulkoisia motivaatiotekijöitä. Tutkimuksessa käytetty kysymyspatteristo perustuu osittain Opetusalan Ammattijärjestön tekemään työolobarametriin (2017), jossa tutkittiin opettajan työn kuormittavuutta. Luokanopettajan työn kuormittavuuden vastakohtana tutkimuksessa selvitetään työn voimavaratekijöitä.
Tutkimuksen aineisto (N=287) kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella valtakunnallisesti luokanopettajilta (n=170), maisterivaiheen opettajaopiskelijoilta (n=74) ja alalle hakeutuvilta (n=43) erään valmennuskurssin kautta. Aineistosta muodostettiin sisäistä ja ulkoista motivaatiota sekä työn voimavara- ja kuormittavuustekijöitä kuvaavat summamuuttujat, joita käytettiin tutkimusongelmien selvittämiseksi. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä, mutta tulosten analysoinnissa hyödynnettiin kvalitatiivisia menetelmiä lisäinformaation tuottamiseksi.
Tutkimustulosten mukaan kaikki vastaajat olivat voimakkaasti sisäisesti motivoituneita luokanopettajan työtä kohtaan ja ulkoinen motivaatio oli selvästi vähäisempää. Alalle hakeutuvilla ja alaa opiskelevilla oli suurempi sisäinen motivaatio ammattia kohtaan kuin työskentelevillä luokanopettajilla. Luokanopettajan työ koettiin kohtuullisen kuormittavana, joskin samaan aikaan työssä nähtiin olevan paljon voimavaroja antavia tekijöitä. Työskentelevien luokanopettajien käsitys työn kuormittavuudesta oli suurempi kuin alalle hakeutuvien tai opiskelijoiden. Tämän tutkimuksen mukaan naiset olivat motivoituneempia, mutta myös kokevat luokanopettajantyön kuormittavuutta enemmän kuin miehet. Lisäksi sisäinen ja ulkoinen motivaatio olivat yhteydessä työn koettuihin voimavaratekijöihin, missä sisäisellä motivaation yhteys oli huomattavasti korkeampi. Motivaatiotekijät eivät olleet yhteydessä käsitykseen luokanopettajan työn kuormittavuudesta.
Luokanopettajan työn saamasta negatiivisesta huomiosta ja työn muutoksesta huolimatta näyttäisi siltä, että nykyiset ja tulevat opettajat ovat erittäin motivoituneita ja syyt alalla työskentelyyn ovat samanlaisia kuin ennenkin. Luokanopettajan työ kuormittaa eikä kuormitukseen näytä olevan yhteydessä taustamuuttujat kuten työkokemus. Opintojen kannalta olisi tärkeää miettiä, antavatko ne realistisen kuvan luokanopettajan työstä, jotta työelämään siirtyminen ei olisi liian raskasta ja aiheuttaisi esimerkiksi työuupumusta tai alan vaihtoa.
Tutkimuksen aineisto (N=287) kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella valtakunnallisesti luokanopettajilta (n=170), maisterivaiheen opettajaopiskelijoilta (n=74) ja alalle hakeutuvilta (n=43) erään valmennuskurssin kautta. Aineistosta muodostettiin sisäistä ja ulkoista motivaatiota sekä työn voimavara- ja kuormittavuustekijöitä kuvaavat summamuuttujat, joita käytettiin tutkimusongelmien selvittämiseksi. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä, mutta tulosten analysoinnissa hyödynnettiin kvalitatiivisia menetelmiä lisäinformaation tuottamiseksi.
Tutkimustulosten mukaan kaikki vastaajat olivat voimakkaasti sisäisesti motivoituneita luokanopettajan työtä kohtaan ja ulkoinen motivaatio oli selvästi vähäisempää. Alalle hakeutuvilla ja alaa opiskelevilla oli suurempi sisäinen motivaatio ammattia kohtaan kuin työskentelevillä luokanopettajilla. Luokanopettajan työ koettiin kohtuullisen kuormittavana, joskin samaan aikaan työssä nähtiin olevan paljon voimavaroja antavia tekijöitä. Työskentelevien luokanopettajien käsitys työn kuormittavuudesta oli suurempi kuin alalle hakeutuvien tai opiskelijoiden. Tämän tutkimuksen mukaan naiset olivat motivoituneempia, mutta myös kokevat luokanopettajantyön kuormittavuutta enemmän kuin miehet. Lisäksi sisäinen ja ulkoinen motivaatio olivat yhteydessä työn koettuihin voimavaratekijöihin, missä sisäisellä motivaation yhteys oli huomattavasti korkeampi. Motivaatiotekijät eivät olleet yhteydessä käsitykseen luokanopettajan työn kuormittavuudesta.
Luokanopettajan työn saamasta negatiivisesta huomiosta ja työn muutoksesta huolimatta näyttäisi siltä, että nykyiset ja tulevat opettajat ovat erittäin motivoituneita ja syyt alalla työskentelyyn ovat samanlaisia kuin ennenkin. Luokanopettajan työ kuormittaa eikä kuormitukseen näytä olevan yhteydessä taustamuuttujat kuten työkokemus. Opintojen kannalta olisi tärkeää miettiä, antavatko ne realistisen kuvan luokanopettajan työstä, jotta työelämään siirtyminen ei olisi liian raskasta ja aiheuttaisi esimerkiksi työuupumusta tai alan vaihtoa.