Osaan molempia ”äidinkieliäni” sujuvasti, mutta en täydellisesti. Mutta kuka osaa omaa äidinkieltään täydellisesti? : Katsaus abiturienttien kirjoittamiseen kompleksisuuden, tarkkuuden ja sujuvuuden näkökulmasta
Säily, Matias (2020-05-14)
Osaan molempia ”äidinkieliäni” sujuvasti, mutta en täydellisesti. Mutta kuka osaa omaa äidinkieltään täydellisesti? : Katsaus abiturienttien kirjoittamiseen kompleksisuuden, tarkkuuden ja sujuvuuden näkökulmasta
Säily, Matias
(14.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062645874
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062645874
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on suomea äidinkielenään puhuvien abiturienttien
kurssiesseiden tarkastelu ja analysointi kompleksisuuden, tarkkuuden ja sujuvuuden
näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu kurssiesseistä, jotka on kerätty Etelä-Suomessa
sijaitsevasta lukiosta sillä periaatteella, että abiturientit ovat alun perin kirjoittaneet ne
ilman ennakkovaroitusta myöhemmästä käytöstä tutkimustarkoituksiin.
Tutkimusaloina ovat oppijankielentutkimus ja lingvistinen tekstintutkimus.
Teoreettinen viitekehys muodostuu usein toisen kielen oppimisen tutkimuksessa
käytettävästä Complexity, Accuracy and Fluency -analysointimetodista (CAF), jota tässä
tutkimuksessa sovelletaan täysi-ikäistyneistä abiturienteista koostuvaan äidinkieliseen
informanttiryhmään. Tutkimuskirjallisuus koostuu pääasiassa kielenoppimista ja
kielenkehitystä käsittelevistä teoksista ja artikkeleista.
Abiturienttien tekstit on tässä tutkimuksessa järjestetty parhaaksi arvioidusta
heikoimpaan opettajan niille antaman kouluarvosanan mukaan, ja eritasoisuus on yksi
analyysin rakentumista määrittävistä osatekijöistä. Tekstien kompleksisuutta ilmentävät
elliptiset lause- ja virkerakenteet, tarkkuutta possessiivisuffiksi ja sujuvuutta
idiomaattiset ilmaukset. Vastaavanlaista kolmijakoa ei ole tämän viitekehyksen puitteissa
tällaisesta aineistosta koskaan aikaisemmin sovellettu, minkä vuoksi tutkimus on
luonteeltaan kokeellinen, eivätkä sen tulokset ole suoraan verrattavissa muihin
vastaavantyyppisiin tutkimuksiin. Tästä syystä varsinaisen aineistoanalyysin ja siitä
tehtyjen johtopäätösten ohella arvioidaan myös teoreettista viitekehystä itseään kriittisesti
siltä kannalta, miten se onnistuu tehtävässään: edistyneiden äidinkielisten
suomenpuhujien tekstien tarkastelussa ja näin tuotetun tiedon hyödyntämisessä.
Analyysin perusteella paremmiksi arvioidut esseet näyttävät olevan
keskimäärin kompleksisempia ja sujuvampia kuin heikommiksi arvioidut, mutta
tarkkuuden suhteen näin ei yhtä selväpiirteisesti vaikuta olevan, vaan hajonnan
jakautuminen halki koko skaalan on tasaisempaa. Arvosanajatkumolla alaspäin
liikuttaessa kompleksisuuden, tarkkuuden ja sujuvuuden keskinäishajonta hienoisesti
kasvaa esseekohtaisesti; näyttää siis siltä, että annetun arvosanan ja esseensisäisen
kompleksisuuden, tarkkuuden ja sujuvuuden välillä vallitsisi jonkinlainen positiivinen
keskinäiskorrelaatio. Aineiston suppeuden vuoksi ei tämän pidemmälle meneviä
päätelmiä ole kuitenkaan mahdollista tehdä. Toistaiseksi voidaan puhua korkeintaan
heiveröisen tendenssin mahdollisesta olemassaolosta.
Suomesta käytännössä puuttuu myöhemmin tapahtuvaan kielenkehitykseen
keskittyvä tutkimus. Tämän tutkimuksen toivotaan antavan suuntaviivoja sen
pohtimiseen, miten tätä tutkimusaluetta jatkossa kannattaisi tai ei kannattaisi lähestyä.
kurssiesseiden tarkastelu ja analysointi kompleksisuuden, tarkkuuden ja sujuvuuden
näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu kurssiesseistä, jotka on kerätty Etelä-Suomessa
sijaitsevasta lukiosta sillä periaatteella, että abiturientit ovat alun perin kirjoittaneet ne
ilman ennakkovaroitusta myöhemmästä käytöstä tutkimustarkoituksiin.
Tutkimusaloina ovat oppijankielentutkimus ja lingvistinen tekstintutkimus.
Teoreettinen viitekehys muodostuu usein toisen kielen oppimisen tutkimuksessa
käytettävästä Complexity, Accuracy and Fluency -analysointimetodista (CAF), jota tässä
tutkimuksessa sovelletaan täysi-ikäistyneistä abiturienteista koostuvaan äidinkieliseen
informanttiryhmään. Tutkimuskirjallisuus koostuu pääasiassa kielenoppimista ja
kielenkehitystä käsittelevistä teoksista ja artikkeleista.
Abiturienttien tekstit on tässä tutkimuksessa järjestetty parhaaksi arvioidusta
heikoimpaan opettajan niille antaman kouluarvosanan mukaan, ja eritasoisuus on yksi
analyysin rakentumista määrittävistä osatekijöistä. Tekstien kompleksisuutta ilmentävät
elliptiset lause- ja virkerakenteet, tarkkuutta possessiivisuffiksi ja sujuvuutta
idiomaattiset ilmaukset. Vastaavanlaista kolmijakoa ei ole tämän viitekehyksen puitteissa
tällaisesta aineistosta koskaan aikaisemmin sovellettu, minkä vuoksi tutkimus on
luonteeltaan kokeellinen, eivätkä sen tulokset ole suoraan verrattavissa muihin
vastaavantyyppisiin tutkimuksiin. Tästä syystä varsinaisen aineistoanalyysin ja siitä
tehtyjen johtopäätösten ohella arvioidaan myös teoreettista viitekehystä itseään kriittisesti
siltä kannalta, miten se onnistuu tehtävässään: edistyneiden äidinkielisten
suomenpuhujien tekstien tarkastelussa ja näin tuotetun tiedon hyödyntämisessä.
Analyysin perusteella paremmiksi arvioidut esseet näyttävät olevan
keskimäärin kompleksisempia ja sujuvampia kuin heikommiksi arvioidut, mutta
tarkkuuden suhteen näin ei yhtä selväpiirteisesti vaikuta olevan, vaan hajonnan
jakautuminen halki koko skaalan on tasaisempaa. Arvosanajatkumolla alaspäin
liikuttaessa kompleksisuuden, tarkkuuden ja sujuvuuden keskinäishajonta hienoisesti
kasvaa esseekohtaisesti; näyttää siis siltä, että annetun arvosanan ja esseensisäisen
kompleksisuuden, tarkkuuden ja sujuvuuden välillä vallitsisi jonkinlainen positiivinen
keskinäiskorrelaatio. Aineiston suppeuden vuoksi ei tämän pidemmälle meneviä
päätelmiä ole kuitenkaan mahdollista tehdä. Toistaiseksi voidaan puhua korkeintaan
heiveröisen tendenssin mahdollisesta olemassaolosta.
Suomesta käytännössä puuttuu myöhemmin tapahtuvaan kielenkehitykseen
keskittyvä tutkimus. Tämän tutkimuksen toivotaan antavan suuntaviivoja sen
pohtimiseen, miten tätä tutkimusaluetta jatkossa kannattaisi tai ei kannattaisi lähestyä.