Koettu hyvinvointi Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Venäjän Federaatiossa ja Virossa vuosina 2006-2016
Vainiomäki, Paula (2020-05-29)
Koettu hyvinvointi Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Venäjän Federaatiossa ja Virossa vuosina 2006-2016
(29.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062645967
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062645967
Tiivistelmä
Suuren yhteiskunnallisen murroksen vaikutusta väestön koettuun hyvinvointiin ei kovin hyvin tunneta. Paremmin tunnetaan talous- ja resurssilukuja. Murroksen jälkeisen uuden arjen ja elämän muotoutumista voi tutkia lähestymällä asiaa koetun hyvinvoinnin näkökulmasta. Koettu hyvinvointi on ihmisen subjektiivinen käsitys omasta hyvinvoinnistaan. Käsitys perustuu onnellisuuteen ja elämäänsä tyytyväisyyteen, ja se saadaan esille vain kysymällä ihmiseltä itseltään. Koettu hyvinvointi on aina sidoksissa ympäristöön ja samalla murrosvaiheisiin, joissa ihminen elää.
Latvia, Liettua, Puola, Venäjän Federaatio ja Viro muodostavat tämän tutkimuksen kohdealueen. Maat kuuluvat postsosialistisina maina Pohjoisen Ulottuvuuden sosiaali- ja terveydenhuollon kumppanuusohjelmaan, joka toimii Itämeren ympäristössä. Neuvostoliiton 1990-luvun alussa hajottua sen aiemman vaikutusalueen ihmiset ja maat joutuivat ”aloittamaan alusta”, piti rakentaa valtiot ja instituutiot sekä luoda uusi arkielämä.
Tämän alueen väestön koettua hyvinvointia, sen kehitystä ja sitä determinoivia tekijöitä tutkittiin tässä tutkielmassa ajanjaksona, jolloin alueen suuresta muutoksesta oli kulunut kolmisenkymmentä vuotta. Tutkielmassa käytettiin vuosia 2006-2016 kahden vuoden välein kerättävästä, laajasta European Social Survey (ESS) -aineistosta. Koettua hyvinvointia mitattiin yhdistelmämittarilla, joka ottaa huomioon onnellisuuden ja tyytyväisyyden elämään. Koettua hyvinvointia determinoivat tekijät valittiin kirjallisuuden avulla. Lisäksi selittävinä muuttujina käytettiin joitakin Maailmanpankin tiedostoista poimittuja makrotalouden indikaattoreita. Analyysimenetelmänä käytettiin kuvailevien menetelmien lisäksi lineaarista regressioanalyysia.
Tulokset osoittivat, että väestön kokema hyvinvointi on ollut hitaassa nousussa tutkituissa maissa. Kehitys ei ole ollut suoraviivaista, ja viimeisessä mittauksessa vuonna 2016 nousu oli pysähtynyt. Keskeiset hyvinvointia determinoivat tekijät olivat hyvä terveys, kotitalouden riittävät tulot, luottamus yhteiskuntaan ja toisiin ihmisiin, uskonnollisuus sekä se, ettei ollut työttömänä. Työelämästä poissa olevat voivat yllättävän hyvin, mutta tähän ryhmään kuuluvien opiskelijoiden hyvinvointi oli selvässä laskussa viimeisinä tutkimusvuosina. Iän yhteys hyvinvointiin näyttäytyi U-käyränä. Kommunismin jälkeen aikuistuneet voivat vuosi vuodelta paremmin.
Tutkimuksen maissa arkielämän edellytykset olivat kohentuneet. Koettuun hyvinvointiin vaikuttavat tekijät olivat murrosvaiheen jälkeen pääosin samat kuin normaaleina aikoina. Tässä tutkimusasetelmassa maiden välille syntyi vähäisiä eroja koetussa hyvinvoinnissa. Kirjallisuuden pohjalta näkyy koetun hyvinvoinnin mukaan ottamisen merkitys kaikissa hyvinvointiin tähtäävissä toimenpiteissä.
Latvia, Liettua, Puola, Venäjän Federaatio ja Viro muodostavat tämän tutkimuksen kohdealueen. Maat kuuluvat postsosialistisina maina Pohjoisen Ulottuvuuden sosiaali- ja terveydenhuollon kumppanuusohjelmaan, joka toimii Itämeren ympäristössä. Neuvostoliiton 1990-luvun alussa hajottua sen aiemman vaikutusalueen ihmiset ja maat joutuivat ”aloittamaan alusta”, piti rakentaa valtiot ja instituutiot sekä luoda uusi arkielämä.
Tämän alueen väestön koettua hyvinvointia, sen kehitystä ja sitä determinoivia tekijöitä tutkittiin tässä tutkielmassa ajanjaksona, jolloin alueen suuresta muutoksesta oli kulunut kolmisenkymmentä vuotta. Tutkielmassa käytettiin vuosia 2006-2016 kahden vuoden välein kerättävästä, laajasta European Social Survey (ESS) -aineistosta. Koettua hyvinvointia mitattiin yhdistelmämittarilla, joka ottaa huomioon onnellisuuden ja tyytyväisyyden elämään. Koettua hyvinvointia determinoivat tekijät valittiin kirjallisuuden avulla. Lisäksi selittävinä muuttujina käytettiin joitakin Maailmanpankin tiedostoista poimittuja makrotalouden indikaattoreita. Analyysimenetelmänä käytettiin kuvailevien menetelmien lisäksi lineaarista regressioanalyysia.
Tulokset osoittivat, että väestön kokema hyvinvointi on ollut hitaassa nousussa tutkituissa maissa. Kehitys ei ole ollut suoraviivaista, ja viimeisessä mittauksessa vuonna 2016 nousu oli pysähtynyt. Keskeiset hyvinvointia determinoivat tekijät olivat hyvä terveys, kotitalouden riittävät tulot, luottamus yhteiskuntaan ja toisiin ihmisiin, uskonnollisuus sekä se, ettei ollut työttömänä. Työelämästä poissa olevat voivat yllättävän hyvin, mutta tähän ryhmään kuuluvien opiskelijoiden hyvinvointi oli selvässä laskussa viimeisinä tutkimusvuosina. Iän yhteys hyvinvointiin näyttäytyi U-käyränä. Kommunismin jälkeen aikuistuneet voivat vuosi vuodelta paremmin.
Tutkimuksen maissa arkielämän edellytykset olivat kohentuneet. Koettuun hyvinvointiin vaikuttavat tekijät olivat murrosvaiheen jälkeen pääosin samat kuin normaaleina aikoina. Tässä tutkimusasetelmassa maiden välille syntyi vähäisiä eroja koetussa hyvinvoinnissa. Kirjallisuuden pohjalta näkyy koetun hyvinvoinnin mukaan ottamisen merkitys kaikissa hyvinvointiin tähtäävissä toimenpiteissä.