Pelko ja turvattomuus kaupunkitilassa : Asukkaiden kokemuksia Turusta
Voipio, Kaisa (2020-05-26)
Pelko ja turvattomuus kaupunkitilassa : Asukkaiden kokemuksia Turusta
Voipio, Kaisa
(26.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946358
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062946358
Tiivistelmä
Vaikka maailma on tällä hetkellä turvallisempi kuin kenties ikinä, moni rikkaan maan asukas kokee turvattomuutta arkielämässään. Turvattomuuden kokeminen kaupunkiympäristössä vaikuttaa yksilöihin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan monin tavoin. Yksilön tasolla turvattomuuden ja pelon kokemukset voivat johtaa oman liikkumisen rajoittamiseen sekä vieraantumiseen muista yhteisön jäsenistä. Yksilöiden teot muokkaavat kaupunkitilaa, ja pelottavalta tuntuvassa kaupunkitilassa harva viihtyy. Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella turkulaisten mielestä turvattomalta tuntuvia paikkoja heidän kotikaupungissaan. Tarkastelen paikkoja Turun kaupungin turvallisuuskyselyn vastausten perusteella geokoodaamillani aineistoilla. Käytettyjä menetelmiä geokoodauksen lisäksi ovat sisällönanalyysi, hot spot -analyysi, etäisyys- ja päällekkäisanalyysit sekä Khiin neliö. Aineisto on näyte, joka ei edusta kaupungin väestöä erityisen hyvin. Tuloksista ei voi siis tehdä yleistyksiä koko Turun väestöön. Suurin osa vastaajista oli naisia ja iältään yli 30-vuotiaita. Turvattomalta tuntuvat paikat keskittyvät kaupungin keskustaan. Erityisen turvattomilta tuntuvat ydinkeskustassa Kauppatori sekä Aurajoen rannat. Myös suuret autotiet, risteysalueet, suojatiet sekä kauppojen lähiympäristöt koetaan turvattomina. Syitä turvattomuuteen ovat vaaralliseksi koettu liikenne, eri ihmisryhmät ja häiriökäytös sekä kaupungin infrastruktuuriin liittyvät seikat. Eniten turvattomuutta koetaan öiseen aikaan. Turvattomien paikkojen lähistö on pääosin rakennettua kaupunkiympäristöä. Tulokset vastaavat aikaisempien tutkimuksien tuloksia Turusta, mutta tuovat lisätietoa turvattomien paikkojen tarkoista sijainneista, ympäristön ominaisuuksista sekä syistä turvattomuuteen. Turvattomuuteen Turussa on monia syitä, eikä turvallisuuden tunteen parantaminen ole yksioikoista. Parantamalla jotakin ympäristön fyysistä ominaisuutta voidaan saavuttaa parantunut turvallisuuden tunne jollekin, samalla kun toinen tuntee olonsa entistä turvattomammaksi. Lisäksi harvalle turvattomuuden syynä on helposti korjattavissa oleva ympäristötekijä, vaan syynä voi olla tässä tutkimuksessa löydettyjen lisäksi esimerkiksi opittu pelko tai epävarma elämäntilanne. Tarve turvallisuuteen kytkeytyy laajoihin ja vuosikymmeniä vaikuttaneisiin yksityistämisen, turvallistamisen, pelon politisoimisen ja vastuuttamisen trendeihin. Täyteen turvallisuuteen pyrkimisen sijaan tulisikin edistää toleranssin kulttuuria, jossa erilaiset tavat elää ja käyttää kaupunkitilaa hyväksyttäisiin laajemmin. Feelings of insecurity, worry and fear in public urban space are phenomena long recognized and researched, but inadequately reached. Fear in urban space can result in multiple responses not only on individual, but also at the levels of communities and societies. For individuals, the feelings of fear and worry can affect their movement, opportunities, trust and belonging to the community. My purpose in this research is to examine the places and situations causing insecurity to the people of Turku in the 21st century. The sample consists of hundreds of places told by 601 different participants. Participants do not represent the population adequately and therefore strong generalizations of the data cannot be made. The majority of the participants were female and over 30 years old. Open-ended survey results collected by the city of Turku were geocoded manually and analyzed through content analysis to create data to be used in spatial analyses. Points and lines were then aggregated for visualization and further analyzing with hot spot analysis to identify statistically significant clusters, proximity analysis to compare with traffic accident data and overlay analysis with landcover. Introductory spatial testing was also applied to examine and describe data in relation to sample. Places of insecurity concentrate in the city centre. Especially the main market square along with the river font of Aurajoki induce insecurity to large number of participants. In addition, large roads with heavy traffic, intersections, crosswalks and proximity of convenience stores are common places which feel unsafe. Traffic, different groups of people and concerns relating to infrastructure are reasons for uneasiness in these places. Most places feel the most unsafe during night and weekends, but especially traffic causes insecurity during rush hour. Due to many different reasons causing insecurity, making Turku feel safe for everyone is neither easy nor even possible. For many participants, fear is less related to their physical and immediate surroundings than their views on what is appropriate behavior in urban space. Security planning is linked with wide trends of privatization, fortification and securitization. What is needed instead of a more punitive approach, is tolerance towards different ways of living.