Aineenopettajan työssä tarvittava osaaminen biologia ja maantiede toisena opetettavana aineena -opintokokonaisuuksissa
Tran, Nhung (2020-05-25)
Aineenopettajan työssä tarvittava osaaminen biologia ja maantiede toisena opetettavana aineena -opintokokonaisuuksissa
(25.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070146593
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070146593
Tiivistelmä
Turun yliopiston opetussuunnitelmatyö perustuu osaamisperustaiseen opetussuunnitelmaan, jossa tulisi huomioida työelämässä tarvittava osaaminen. Biologian ja maantieteen aineenopettajiksi opiskelevat osallistuvat samoille kursseille kuin pääaineopiskelijat, eikä aineenopettajia erikseen huomioida opintojaksojen tavoitteissa tai sisällöissä. Aineenopettajan pätevyys edellyttää vaatimusten mukaisen tutkinnon pääaineessa, tutkinto sisältää usein toisen opetettavan aineen pätevyyden, joka pohjautuu 60 opintopisteen laajuiseen sivuainekokonaisuuteen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten opettajan osaamisalueet on kirjattu toisen opetettavan aineen opintokokonaisuuksien opintojaksokuvauksissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia osaamisen karttumisesta sivuaineopiskelijan näkökulmasta, ja miten opiskelijoiden kokemukset olivat linjassa opintojaksojen kuvausten kanssa.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, sillä tutkimuskysymykset olivat laajoja selvitettäväksi yhtä menetelmää käyttäen. Tutkimuksessa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä opiskelijoille suunnattua sähköistä lomakekyselyä. Analyysin kohteeksi valittiin 40 opintojakson kuvausta, joista 23 kuvausta sisältyi biologian ja 17 maantieteen opintokokonaisuuteen. Kysely toteutettiin sähköisellä Webropol-kyselytyökalulla, johon vastasi lopulta 20 opiskelijaa suoritusmerkinnän saaneista 47 opiskelijasta.
Tutkimuksessa havaittiin epälinjakkuutta opintojaksojen kuvausten ja opiskelijoiden kokemusten välillä. Tutkimuksen perusteella erityisesti tutkimusmenetelmiä hyödyntävät opintojaksot soveltuvat opettajan osaamisalueiden kehittämiseen yliopisto-opetuksessa. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusnäyttöä vakioiduilla tutkimusmenetelmillä, jotta opetussuunnitelmia voidaan tulevaisuudessa arvioida ja kehittää vastaamaan monipuolisemmin opettajan työssä tarvittavaa osaamista.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten opettajan osaamisalueet on kirjattu toisen opetettavan aineen opintokokonaisuuksien opintojaksokuvauksissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia osaamisen karttumisesta sivuaineopiskelijan näkökulmasta, ja miten opiskelijoiden kokemukset olivat linjassa opintojaksojen kuvausten kanssa.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, sillä tutkimuskysymykset olivat laajoja selvitettäväksi yhtä menetelmää käyttäen. Tutkimuksessa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä opiskelijoille suunnattua sähköistä lomakekyselyä. Analyysin kohteeksi valittiin 40 opintojakson kuvausta, joista 23 kuvausta sisältyi biologian ja 17 maantieteen opintokokonaisuuteen. Kysely toteutettiin sähköisellä Webropol-kyselytyökalulla, johon vastasi lopulta 20 opiskelijaa suoritusmerkinnän saaneista 47 opiskelijasta.
Tutkimuksessa havaittiin epälinjakkuutta opintojaksojen kuvausten ja opiskelijoiden kokemusten välillä. Tutkimuksen perusteella erityisesti tutkimusmenetelmiä hyödyntävät opintojaksot soveltuvat opettajan osaamisalueiden kehittämiseen yliopisto-opetuksessa. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusnäyttöä vakioiduilla tutkimusmenetelmillä, jotta opetussuunnitelmia voidaan tulevaisuudessa arvioida ja kehittää vastaamaan monipuolisemmin opettajan työssä tarvittavaa osaamista.