Kasvattava kirjallisuus ja kehittyvä lukija : Arvostelevan luettelon valta suomalaisten lukijoiden ja lukemisen mahdollisuuksien määrittelyyn 1922–1929

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen Arvostelevan luettelon kirjoittajien vuosina 1922–1929 tuottamaa kuvaa suomalaisista lukijoista sekä sitä, miten aikakauden tarjoamat lukemisen puitteet tukivat tämän kuvan muodostumista. Alkuperäisaineistoni olen rajannut koskemaan 1920-luvun Arvostelevia luetteloita vuodesta 1922 eteenpäin, koska niin valtion Kirjastotoimistossa, suomalaisessa yhteiskunnassa kuin laajemmin maailmalla tapahtuneet muutokset tekevät aikakaudesta erityisen mielenkiintoisen tutkittavan. Erityisen tärkeiksi tutkimuskirjallisiksi lähteiksi tutkielmalleni muodostuvat niin kirjallisuudentutkija Eija Eskolan tutkimukset Arvostelevan luettelon kirjavalinnoista sekä Suomessa tehty lukemisen ja kirjastolaitoksen historian tutkimus. Tutkimukseni näkökulma alkuperäisaineistoon eroaa edeltävästä tutkimuksesta siinä, että keskityn erityisesti lukijuuteen ja Arvostelevan luettelon käsityksiin suomalaisista lukijoista. Katson aineistoani diskursiivisen vallan näkökulmasta, koska 1920-luvun luettelon kirjoittajilla oli asemastaan johtuvaa valtaa määritellä ja tuottaa mielikuvia suomalaisista lukijoista perustuen niin yhteiskunnan odotuksiin kuin omiin ennakkoluuloihin ja mielikuviinsa. Arvosteluista voi lukea niin suoraan kuin rivienvälistä ennakko-oletuksia erilaisten lukijoiden elämän- ja kokemuspiiristä, kirjallisesta mausta sekä yleisestä lukutaidosta, mikä kertoo kirjoittajien käsityksistä siitä, minkälaisiin lukijoihin Suomen kansa oli 1920-luvulla jakautunut.

Tutkielmastani nousee esille, että suomalaiset lukijat jakautuivat 1920-luvun Arvostelevan luettelon arvosteluiden perusteella erityisesti viiteen eri lukijatyyppiin: maalaislukijoihin, kaupunkilaislukijoihin, nuoriin lukijoihin, ajanvietelukijoihin sekä kokeneisiin lukijoihin. Jokainen luettelosta nouseva lukijatyyppi koettiin omanlaisekseen ja teosten arvosteluissa huomioitiin niiden sopivuus erilaisiin kirjastoihin hankittaviksi. Tutkimukseni rakenne perustuukin näihin arvosteluissa esiintyviin erillisiin lukijoiden ryhmittelyihin, joita käsittelen ensin maantieteellisen sijainnin, sitten iän ja sukupuolen ja lopulta yhteiskunnan ihanteiden kautta. Varsinkin aikakauden yleiset arvot, käsitykset maalais- ja kaupunkilaiselämästä sekä yhteiskunnalliset suuntaukset toimivat tärkeänä kontekstina aikakauden luettelon kirjoittajien käsityksille suomalaisista lukijoista. Aikakauden Arvostelevassa luettelossa yleisesti hyväksytyt käsitykset erilaisista lukijatyypeistä määrittivät siis paljolti sitä, millaista kirjallisuutta eri kirjastoihin hankittiin. Erityisesti luettelon arvostelijoiden diskursiivisen vallan alaisia olivat perinteisesti yhteiskunnallisesti heikommassa valta-asemassa olevat lukijat, kuten nuoret lapsi- ja nuorisolukijat, naiset sekä varallisuutensa ja sijaintinsa rajoittamat alempien luokkien ja maaseudun lukijat.