Kansainvälisten koulujen opettajien kokema kansainvälisyys ja ammatillinen identiteetti
Nurmi, Nelli (2020-06-04)
Kansainvälisten koulujen opettajien kokema kansainvälisyys ja ammatillinen identiteetti
Nurmi, Nelli
(04.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070146612
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070146612
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla suomalaisten kansainvälisten koulujen opettajien kokemaa kansainvälisyyttä ja ammatillista identiteettiä. Tutkimukseen osallistui kuusi kansainvälisten koulujen opettajaa kolmesta koulusta eri puolilta Suomea. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Opettajien kansainvälisyys jakautui tutkimuksessa kolmeen teemaan: oma kansainvälisyys, syntytekijät kansainvälisyydelle ja kansainvälisyys työssä. Opettajat määrittivät omaa kansainvälisyyttään maailmankuvan, toiminnan, henkilökohtaisten ominaisuuksien ja tietojen ja taitojen kautta. Syntytekijöitä kansainvälisyydelle olivat perheen malli, asuminen, opiskelu tai työ ulkomailla, ulkomaalainen kumppani, kansainvälinen koulu ja kiinnostus englanninkieleen. Kansainvälisyys työssä koettiin myönteisenä, mutta ulkomaalaistaustaiset opettajat tunnistivat myös kansainvälisyydestä johtuvia haasteita työssä. Opettajien ammatti-identiteettiä tutkittiin kansainväliseen kouluun päätymisen, työssä innostavien asioiden, nykyisen opettajaidentiteetin ja tulevaisuuden ammatillisten mielikuvien kautta. Tuloksista selvisi, että kansainväliseen kouluun on päädytty erilaisista syistä, joista yleisimpiä olivat kokemus kansainvälisistä tai muuten monikulttuurisista kouluista ja oma monikulttuurinen tausta. Työssä innostavina koetut asiat koskivat oppilaita, kasvattamista, oppiainekohtaisia tekijöitä ja opettajan työn yleistä luonnetta. Kansainväliseen kouluun liitetyt syyt käsittelivät erilaisten kulttuuritaustojen näkemistä ja kansainvälisen ympäristön sopivuutta itselle. Kaikki osallistujat pitivät opettajuutta suurena osana itseään, mutta kaksi osallistujaa näki tulevaisuutensa mahdollisesti toisessa ammatissa. Osa haluaisi tulevaisuudessa vielä suuntautua ulkomaille opettamaan. Tulosten perusteella saatiin viitteitä kansainvälisyyden kontekstin vaikutuksesta ammatti-identiteettiin.
Maailmanlaajuisesti kansainvälisten koulujen opettajien määrä tulee mitä todennäköisemmin kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa. Tietämys kansainvälisten koulujen opettajien ammatillisista identiteeteistä, motivaatiosta ja sitoutumisesta opettajuuteen on keskeistä kaikille koulutusjärjestelmille, jotka rekrytoivat opettajia. Jatkotutkimusehdotuksena voitaisiin tutkia suurempi määrä kansainvälisten koulujen opettajia, jotta aineistoa voitaisiin tyypitellä ja löytää yleistettävämpiä tuloksia. On tarpeen tutkia myös niitä konteksteja, joissa kansainvälisten koulujen opettajat työskentelevät ja neuvottelevat ammatti-identiteetistään, jotta opettajien kokemuksia ja opettajaidentiteettiä voidaan ymmärtää paremmin.
Opettajien kansainvälisyys jakautui tutkimuksessa kolmeen teemaan: oma kansainvälisyys, syntytekijät kansainvälisyydelle ja kansainvälisyys työssä. Opettajat määrittivät omaa kansainvälisyyttään maailmankuvan, toiminnan, henkilökohtaisten ominaisuuksien ja tietojen ja taitojen kautta. Syntytekijöitä kansainvälisyydelle olivat perheen malli, asuminen, opiskelu tai työ ulkomailla, ulkomaalainen kumppani, kansainvälinen koulu ja kiinnostus englanninkieleen. Kansainvälisyys työssä koettiin myönteisenä, mutta ulkomaalaistaustaiset opettajat tunnistivat myös kansainvälisyydestä johtuvia haasteita työssä. Opettajien ammatti-identiteettiä tutkittiin kansainväliseen kouluun päätymisen, työssä innostavien asioiden, nykyisen opettajaidentiteetin ja tulevaisuuden ammatillisten mielikuvien kautta. Tuloksista selvisi, että kansainväliseen kouluun on päädytty erilaisista syistä, joista yleisimpiä olivat kokemus kansainvälisistä tai muuten monikulttuurisista kouluista ja oma monikulttuurinen tausta. Työssä innostavina koetut asiat koskivat oppilaita, kasvattamista, oppiainekohtaisia tekijöitä ja opettajan työn yleistä luonnetta. Kansainväliseen kouluun liitetyt syyt käsittelivät erilaisten kulttuuritaustojen näkemistä ja kansainvälisen ympäristön sopivuutta itselle. Kaikki osallistujat pitivät opettajuutta suurena osana itseään, mutta kaksi osallistujaa näki tulevaisuutensa mahdollisesti toisessa ammatissa. Osa haluaisi tulevaisuudessa vielä suuntautua ulkomaille opettamaan. Tulosten perusteella saatiin viitteitä kansainvälisyyden kontekstin vaikutuksesta ammatti-identiteettiin.
Maailmanlaajuisesti kansainvälisten koulujen opettajien määrä tulee mitä todennäköisemmin kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa. Tietämys kansainvälisten koulujen opettajien ammatillisista identiteeteistä, motivaatiosta ja sitoutumisesta opettajuuteen on keskeistä kaikille koulutusjärjestelmille, jotka rekrytoivat opettajia. Jatkotutkimusehdotuksena voitaisiin tutkia suurempi määrä kansainvälisten koulujen opettajia, jotta aineistoa voitaisiin tyypitellä ja löytää yleistettävämpiä tuloksia. On tarpeen tutkia myös niitä konteksteja, joissa kansainvälisten koulujen opettajat työskentelevät ja neuvottelevat ammatti-identiteetistään, jotta opettajien kokemuksia ja opettajaidentiteettiä voidaan ymmärtää paremmin.