VARSINAIS-SUOMALAISET KULTTUURIN KULUTTAJINA 2010-LUVULLA
Kaulin, Päivi (2020-06-03)
VARSINAIS-SUOMALAISET KULTTUURIN KULUTTAJINA 2010-LUVULLA
Kaulin, Päivi
(03.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246745
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070246745
Tiivistelmä
Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten kulttuuripalvelujen käyttöön? Kulttuurirahasto teetti
syys–lokakuussa vuonna 2013 TSN Gallup Oy:llä valtakunnallisen kyselytutkimuksen
suomalaisten suhtautumisesta kulttuuriin. Minun pro gradu -tutkielmani tarkastelee
tätä aihetta maakunnallisen aineiston pohjalta. Tutkimukseni on kysely ja vertaileva
lisätutkimus aiheesta. Tutkimusmenetelmäni on kvantitatiivinen sisältäen useita
muuttujia: ikä, sukupuoli, paikkakunta, koulutus ja ammatti. Käsittelen taiteen
yksityistä ja julkista rahoitusta, alueellisia eroja sekä taiteen terveys- ja muita
vaikutuksia. Rajaan kulttuurin käsittämään vain taiteita. Tutkimuksessani ilmi tulleista
tuloksista tärkeimpinä mainitsen seuraavat asiat. Osallistumisen esteistä matkojen
pituus oli yksi merkittävimmistä. Aktiivisiin suurkuluttajiin ja valikoiviin kuluttajiin
kuuluu naisista 74 %, aiemmin 45 %. Vastaavat luvut miehillä 70 % ja 29 %. Viihteen ja
korkeakulttuurin raja näyttää selkiintyneen. Taiteen tukemiseen verovaroin
suhtaudutaan samoin kuin aiemmassa tutkimuksessa. Yksi keskeisimmistä
näkemyksistä oli, että suomalaisilla pitää olla asuinpaikasta riippumatta tasa-arvoinen
mahdollisuus harrastaa taidetta. Lisätutkimuksen kysymykset uusista kulttuurin lajeista
eivät tuoneet yllätyksiä. Esteettisten kokemusten arvostus on laskenut.
Yhteiskunnallisten tai esteettisten ihanteiden arvostus on kasvanut.
syys–lokakuussa vuonna 2013 TSN Gallup Oy:llä valtakunnallisen kyselytutkimuksen
suomalaisten suhtautumisesta kulttuuriin. Minun pro gradu -tutkielmani tarkastelee
tätä aihetta maakunnallisen aineiston pohjalta. Tutkimukseni on kysely ja vertaileva
lisätutkimus aiheesta. Tutkimusmenetelmäni on kvantitatiivinen sisältäen useita
muuttujia: ikä, sukupuoli, paikkakunta, koulutus ja ammatti. Käsittelen taiteen
yksityistä ja julkista rahoitusta, alueellisia eroja sekä taiteen terveys- ja muita
vaikutuksia. Rajaan kulttuurin käsittämään vain taiteita. Tutkimuksessani ilmi tulleista
tuloksista tärkeimpinä mainitsen seuraavat asiat. Osallistumisen esteistä matkojen
pituus oli yksi merkittävimmistä. Aktiivisiin suurkuluttajiin ja valikoiviin kuluttajiin
kuuluu naisista 74 %, aiemmin 45 %. Vastaavat luvut miehillä 70 % ja 29 %. Viihteen ja
korkeakulttuurin raja näyttää selkiintyneen. Taiteen tukemiseen verovaroin
suhtaudutaan samoin kuin aiemmassa tutkimuksessa. Yksi keskeisimmistä
näkemyksistä oli, että suomalaisilla pitää olla asuinpaikasta riippumatta tasa-arvoinen
mahdollisuus harrastaa taidetta. Lisätutkimuksen kysymykset uusista kulttuurin lajeista
eivät tuoneet yllätyksiä. Esteettisten kokemusten arvostus on laskenut.
Yhteiskunnallisten tai esteettisten ihanteiden arvostus on kasvanut.