Traumaattisen aivovamman saaneiden henkilöiden kyky tunnistaa tunteita ei-kielellisestä viestinnästä - TASIT -arviointimenetelmän soveltuvuus arviointiin
Ropo, Laura (2020-06-22)
Traumaattisen aivovamman saaneiden henkilöiden kyky tunnistaa tunteita ei-kielellisestä viestinnästä - TASIT -arviointimenetelmän soveltuvuus arviointiin
(22.06.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081860913
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020081860913
Tiivistelmä
Tässä pro gradu– tutkielmassa tutkin, tunnistavatko suomenkieliset, työikäiset, traumaattisen aivovamman saaneet henkilöt tunteita ei-kielellisestä viestinnästä samalla tavalla kuin englanninkieliset terveet henkilöt. Tutkin myös, onko tunnistamisessa tunnekohtaisia eroja ja soveltuuko englanninkielisen The Awareness of Social Inference Test (TASIT) -arviointimenetelmän ensimmäinen osio, perustunteiden tunnistamistehtävä, suomenkielisten henkilöiden arvioimiseen. Perustunteiden tunnistamistehtävä arvioi kykyä tunnistaa kuusi eri perustunnetta ei-kielellisestä viestinnästä. TASIT on laa-jalti käytössä englanninkielisissä maissa traumaattisen aivovamman saaneiden henkilöiden arvioinnissa. Vastaavaa arviointimenetelmää ei ole käytettävissä suomen kielellä.
Tutkimukseen osallistui kymmenen suomenkielistä, 18–60-vuotiasta, traumaattisen aivovamman saanutta henkilöä. Tutkittavat tekivät TASIT-arviointimenetelmän ensimmäisen osion, perustunteiden tunnistamistehtävän. Tutkimukseen soveltuvuuden varmistamiseksi tutkittaville tehtiin myös lyhyt kuulontutkimus sekä lyhyt kielellinen testiosio käyttäen Bostonin diagnostisen afasiatestin osatehtäviä. Vertasin tutkittavien perustunteiden tunnistamistehtävästä saamia pisteitä TASIT:n käsikirjassa esitetyn, englanninkielisistä terveistä henkilöistä koostuvan aineiston tuloksiin. Tarkastelin myös tut-kittavien vamman vaikeusasteen, vammautumisesta kuluneen ajan, koulutustason sekä englannin kielen taitotason yhteyttä perustunteiden tunnistamistehtävästä suoriutumiseen.
Kahden tutkittavan kokonaispistemäärät erosivat merkitsevästi englanninkielisten terveiden henkilöiden pistemääristä. Tunnekohtaisissa pistemäärissä tilastollisesti merkitsevä ero löytyi vihan ja inhon tunteen osalta. Nämä tulokset heijastelevat aiempia tutkimustuloksia traumaattisen aivovamman aiheuttamista oirekuvista. Englannin kielen taitotasolla oli tilastollisesti merkitsevä negatiivinen yhteys kokonaispistemääriin. Muilla tarkastelluilla taustatekijöillä en havainnut olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tehtävästä suoriutumiseen. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta TASIT:n ensimmäisen osion, perustunteiden tunnistamistehtävän, soveltuvuudesta suomenkielisten, traumaattisen aivovamman saaneiden henkilöiden arvioimiseen. Tutkimuksen tulos on merkittävä, sillä TASIT:n kaltaiselle arviointimenetelmälle suomenkielisten henkilöiden arvioinnissa on ollut suuri tarve. Kommunikaatiokyvyn eri osa-alueiden luotettava ja tehokas arviointi on edellytys kuntoutuksen tarpeen tunnistamiselle, sopivan kuntoutusstrategian löytämiselle ja kuntoutustavoitteiden täsmälliselle kohdentumiselle.
Tutkimukseen osallistui kymmenen suomenkielistä, 18–60-vuotiasta, traumaattisen aivovamman saanutta henkilöä. Tutkittavat tekivät TASIT-arviointimenetelmän ensimmäisen osion, perustunteiden tunnistamistehtävän. Tutkimukseen soveltuvuuden varmistamiseksi tutkittaville tehtiin myös lyhyt kuulontutkimus sekä lyhyt kielellinen testiosio käyttäen Bostonin diagnostisen afasiatestin osatehtäviä. Vertasin tutkittavien perustunteiden tunnistamistehtävästä saamia pisteitä TASIT:n käsikirjassa esitetyn, englanninkielisistä terveistä henkilöistä koostuvan aineiston tuloksiin. Tarkastelin myös tut-kittavien vamman vaikeusasteen, vammautumisesta kuluneen ajan, koulutustason sekä englannin kielen taitotason yhteyttä perustunteiden tunnistamistehtävästä suoriutumiseen.
Kahden tutkittavan kokonaispistemäärät erosivat merkitsevästi englanninkielisten terveiden henkilöiden pistemääristä. Tunnekohtaisissa pistemäärissä tilastollisesti merkitsevä ero löytyi vihan ja inhon tunteen osalta. Nämä tulokset heijastelevat aiempia tutkimustuloksia traumaattisen aivovamman aiheuttamista oirekuvista. Englannin kielen taitotasolla oli tilastollisesti merkitsevä negatiivinen yhteys kokonaispistemääriin. Muilla tarkastelluilla taustatekijöillä en havainnut olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tehtävästä suoriutumiseen. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta TASIT:n ensimmäisen osion, perustunteiden tunnistamistehtävän, soveltuvuudesta suomenkielisten, traumaattisen aivovamman saaneiden henkilöiden arvioimiseen. Tutkimuksen tulos on merkittävä, sillä TASIT:n kaltaiselle arviointimenetelmälle suomenkielisten henkilöiden arvioinnissa on ollut suuri tarve. Kommunikaatiokyvyn eri osa-alueiden luotettava ja tehokas arviointi on edellytys kuntoutuksen tarpeen tunnistamiselle, sopivan kuntoutusstrategian löytämiselle ja kuntoutustavoitteiden täsmälliselle kohdentumiselle.