Elite English girlhood in the eighteenth century
Karppinen-Kummunmäki, Henna (2020-09-18)
Elite English girlhood in the eighteenth century
(18.09.2020)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8147-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8147-2
Tiivistelmä
ABSTRACT
In this dissertation I analyze how eighteenth-century elite girls negotiated the norms and expectations of girlhood. I have selected a sample group of girls from the upper eschelons of society. They are daughters of the aristocracy, gentry and urban professionals.
In the hierarchical society of the eighteenth-century world, girls were seen as subordinate beings. This was because of both their young age and being female. Moreover, the girls of this study were part of the elite, which also influenced the ways they were expected to lead their lives. Sometimes these expectations conflicted and the girls tried their best to strike a balance between these contradictions and their own feelings and desires.
In this study, I will combine several categories of historical analysis, namely gender, age and social class. All three categories apply to the lives of the girls I discuss and had a huge, impact on them. The key concepts of this study are girlhood and agency.
The source material includes personal writings such as letters, diaries and autobiographies, but also a vast collection of contemporary sources such as medical treatities, conduct books, dictionaries and magazines. I read these normative sources alongside the personal writings in order to show how the ideals of girlhood shaped but also created conflicts in the lives of these girls when they grew up.
This dissertation shows that being a girl in the eighteenth-century world was a process. A girl did not suddenly turn into a woman when she reached a certain age or when she married and became a wife, as previous research has repeatedly stated. Instead, she gradually turned into an adult as her age, behaviour and skills developed.
With this study, I hope to raise the profile of age as a concept of analysis in historical research. By applying concepts that have been used for studies of other periods but rarely for the period at hand, and taking nothing for granted or self-evident, we can acquire a much more vibrant and multidimensional image of the past.
KEYWORDS: gender history, girlhood, girlhood studies, eighteenth century, the elites, England TIIVISTELMÄ
Tässä väitöskirjassani analysoin 1700-luvulla eläneiden englantilaisten eliitin tyttöjen tapoja tasapainotella erilaisten tyttöyteen liittyvien odotusten ja normien ristipaineessa. Tarkastelen joukkoa tyttöjä, jotka kuuluivat yhteiskunnan ylimpiin kerroksiin. He olivat aristokraattien, maalaisaatelin ja säätyläistön tyttäriä. 1700-luvun maailma oli vahvan hierarkinen ja patriarkaalinen. Tytöt nähtiin monessa suhteessa alisteisina olentoina aikuisiin miehiin nähden. He olivat nuoria ja kaiken lisäksi naissukupuolen edustajia. Lisäksi näiden tyttöjen kokemuksiin vaikutti heidän kuulumisensa yhteiskunnan eliittiin. Ajoittain säädyn vaatima elämäntapa oli ristiriidassa ihanteellisen naiseuden ja tyttöyden kanssa, puhumattakaan heidän omista tunteistaan ja haluistaan.
Tämän tutkimuksen keskeiset analyyttiset käsitteet ovat sukupuoli, ikä ja luokka. Nämä kategoriat vaikuttivat merkittävästi tässä tutkimuksessa esiintyvien tyttöjen elämään. Tutkimuksen keskeisinä tutkimuskohteina ovat siten tyttöys ja toimijuus. Väitöskirjani asettuu siten sukupuolihistorian, tyttöyden historian ja tyttötutkimuksen tutkimusalueille. Lähdemateriaalina on laaja kokoelma kirjeitä, päiväkirjoja, omaelämäkertoja sekä lääke-, laki- ja käytösoppaita sekä lehtiä. Lukemalla omakohtaisia tekstejä normatiivisten kanssa rinnakkain, tutkimus tuo esiin 1700-luvun tyttöyteen kuuluvat rajat, kokemukset ja ristiriidat.
Tutkimukseni osoittaa, että 1700-luvun tyttöys oli prosessi, johon kuului paitsi kronologinen ikä myös erilaisten tietojen ja taitojen karttuminen. Aikuinen tytöstä tuli vasta kun hän osasi toteuttaa aikuiselämänsä roolia vaimona, äitinä ja seurapiirileidinä. Tämä tutkimus on avaus laajemmalle vanhempia aikoja koske-valle nuoruuden historian tutkimukselle. Iän tuominen mukaan historialliseen tutkimuskäsitteistöön laajentaa merkittävästi kuvaa menneisyyden maailmasta.
ASIASANAT: eliitit, Englanti, sukupuoli, sukupuolentutkimus, tyttöys, tyttötutki-mus, 1700-luku
In this dissertation I analyze how eighteenth-century elite girls negotiated the norms and expectations of girlhood. I have selected a sample group of girls from the upper eschelons of society. They are daughters of the aristocracy, gentry and urban professionals.
In the hierarchical society of the eighteenth-century world, girls were seen as subordinate beings. This was because of both their young age and being female. Moreover, the girls of this study were part of the elite, which also influenced the ways they were expected to lead their lives. Sometimes these expectations conflicted and the girls tried their best to strike a balance between these contradictions and their own feelings and desires.
In this study, I will combine several categories of historical analysis, namely gender, age and social class. All three categories apply to the lives of the girls I discuss and had a huge, impact on them. The key concepts of this study are girlhood and agency.
The source material includes personal writings such as letters, diaries and autobiographies, but also a vast collection of contemporary sources such as medical treatities, conduct books, dictionaries and magazines. I read these normative sources alongside the personal writings in order to show how the ideals of girlhood shaped but also created conflicts in the lives of these girls when they grew up.
This dissertation shows that being a girl in the eighteenth-century world was a process. A girl did not suddenly turn into a woman when she reached a certain age or when she married and became a wife, as previous research has repeatedly stated. Instead, she gradually turned into an adult as her age, behaviour and skills developed.
With this study, I hope to raise the profile of age as a concept of analysis in historical research. By applying concepts that have been used for studies of other periods but rarely for the period at hand, and taking nothing for granted or self-evident, we can acquire a much more vibrant and multidimensional image of the past.
KEYWORDS: gender history, girlhood, girlhood studies, eighteenth century, the elites, England
Tässä väitöskirjassani analysoin 1700-luvulla eläneiden englantilaisten eliitin tyttöjen tapoja tasapainotella erilaisten tyttöyteen liittyvien odotusten ja normien ristipaineessa. Tarkastelen joukkoa tyttöjä, jotka kuuluivat yhteiskunnan ylimpiin kerroksiin. He olivat aristokraattien, maalaisaatelin ja säätyläistön tyttäriä. 1700-luvun maailma oli vahvan hierarkinen ja patriarkaalinen. Tytöt nähtiin monessa suhteessa alisteisina olentoina aikuisiin miehiin nähden. He olivat nuoria ja kaiken lisäksi naissukupuolen edustajia. Lisäksi näiden tyttöjen kokemuksiin vaikutti heidän kuulumisensa yhteiskunnan eliittiin. Ajoittain säädyn vaatima elämäntapa oli ristiriidassa ihanteellisen naiseuden ja tyttöyden kanssa, puhumattakaan heidän omista tunteistaan ja haluistaan.
Tämän tutkimuksen keskeiset analyyttiset käsitteet ovat sukupuoli, ikä ja luokka. Nämä kategoriat vaikuttivat merkittävästi tässä tutkimuksessa esiintyvien tyttöjen elämään. Tutkimuksen keskeisinä tutkimuskohteina ovat siten tyttöys ja toimijuus. Väitöskirjani asettuu siten sukupuolihistorian, tyttöyden historian ja tyttötutkimuksen tutkimusalueille. Lähdemateriaalina on laaja kokoelma kirjeitä, päiväkirjoja, omaelämäkertoja sekä lääke-, laki- ja käytösoppaita sekä lehtiä. Lukemalla omakohtaisia tekstejä normatiivisten kanssa rinnakkain, tutkimus tuo esiin 1700-luvun tyttöyteen kuuluvat rajat, kokemukset ja ristiriidat.
Tutkimukseni osoittaa, että 1700-luvun tyttöys oli prosessi, johon kuului paitsi kronologinen ikä myös erilaisten tietojen ja taitojen karttuminen. Aikuinen tytöstä tuli vasta kun hän osasi toteuttaa aikuiselämänsä roolia vaimona, äitinä ja seurapiirileidinä. Tämä tutkimus on avaus laajemmalle vanhempia aikoja koske-valle nuoruuden historian tutkimukselle. Iän tuominen mukaan historialliseen tutkimuskäsitteistöön laajentaa merkittävästi kuvaa menneisyyden maailmasta.
ASIASANAT: eliitit, Englanti, sukupuoli, sukupuolentutkimus, tyttöys, tyttötutki-mus, 1700-luku
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2845]