Ethical competence of a physiotherapist : Concept and evaluation
Kulju, Kati (2020-10-23)
Ethical competence of a physiotherapist : Concept and evaluation
(23.10.2020)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8168-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8168-7
Tiivistelmä
Interest in physiotherapy ethics and ethical competence have internationally increased during the last ten years. Physiotherapy raises ethical issues that should be actively discussed – ethical competence is a key area of professional expertise in physiotherapy. The aim of the study was to identify ethical problems that physiotherapists encounter and to analyse the concept of ethical competence in order to clarify and verify the definition of the concept in physiotherapy. The aim was also to develop an instrument to assess physiotherapists’ ethical competence.
This study included four Phases. In the Identification phase I, a descriptive and correlational study design was chosen to describe ethical problems that physiotherapists encounter, and to find out how the demographic data influence encountering ethical problems (n=116). The Theoretical phase II consisted of a concept analysis of the concept ethical competence. The results of the Theoretical phase formed the basis for the development of the instrument. In the Empirical phase III, a newly developed, mainly structured instrument (PECET) was used to evaluate ethical competence of a physiotherapist (n=839). The Analytical phase IV included verification of the concept ethical competence. The conceptualisation was based on the Hybrid model by Schwartz-Barcott and Kim.
Based on the results, physiotherapists encounter ethical problems related to everyday ethics even weekly. Ethical competence is needed to solve these issues. The concept of ethical competence is defined in terms of character strength, ethical awareness, moral judgement skills and willingness to do good. As these attributes were all illustrated in physiotherapists’ responses, the concept was verified in physiotherapy. Measured with the PECET, most of the respondents evaluated themselves highly ethically competent. Ethical codes of conduct were not well known among the respondents.
The results of the study provide a theoretical framework for the concept of ethical competence and the development of the PECET, a thought-provoking tool as a part of ethical reflection, to evaluate the ethical competence of health professionals. In the future, research on ethical competence should be continued with more extensive data. It is also necessary to look at patients' views on ethical care and the importance of guidelines in ethical decision-making, in practice and during education. Fysioterapeutin eettinen osaaminen – Käsite ja arviointi
Kiinnostus fysioterapian etiikkaa ja eettistä osaamista kohtaan on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Fysioterapia herättää eettisiä kysymyksiä, joista tulisi keskustella – Eettinen osaaminen määritellään yhdeksi fysioterapian ammatillisen osaamisen ydinalueeksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata fysioterapeuttien työssään kohtaamia eettisiä ongelmia ja analysoida eettisen osaamisen käsitettä käsitteen määritelmän selventämiseksi ja todentamiseksi fysioterapian käytännössä. Tarkoituksena oli myös kehittää mittari arvioimaan fysioterapeutin eettistä osaamista.
Tutkimus suoritettiin neljässä vaiheessa: Identifikaatiovaihe I koostui niiden eettisten ongelmien kuvaamisesta, joita fysioterapeutit kohtaavat, sekä taustamuuttujien vaikutuksesta eettisten ongelmien kohtaamiseen (n=116). Teoreettinen vaihe II koostui käsitteen eettinen kompetenssi käsiteanalyyttisestä tarkastelusta. Teoreettisen vaiheen tulokset muodostivat perustan mittarin kehittämiselle. Empiirisessä vaiheessa III kerättiin aineisto fysioterapeutin eettisen osaamisen arvioimiseksi (n=839) itsearviointimittaria (PECET) käyttäen. Analyyttinen vaihe IV sisälsi eettisen kompetenssin käsitteen todentamisen fysioterapiakontekstissa. Käsitteellistäminen tehtiin hyödyntäen Schwartz-Barcott & Kimin Hybridistä mallia.
Tulosten perusteella eettiset ongelmat ovat fysioterapeuteille jopa viikoittaisia. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan eettistä osaamista. Eettisen kompetenssin käsitteen voidaan ajatella sisältävän luonteen vahvuuden, eettisen tietoisuuden, eettisen päätöksentekotaidon ja halun tehdä hyvää, ja näiden ominaispiirteiden esiintyessä fysioterapeuttien vastauksissa käsitteen olemassaolo voitiin todentaa. Tulosten perusteella suurin osa kyselyyn vastanneista fysioterapeuteista arvioi osaamisensa tason hyväksi kaikilla eettisen osaamisen alueilla. Eettisiä ohjeita ei tunnettu hyvin.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat teoreettisen kehyksen eettisen osaamisen käsitteelle ja PECET-mittarin kehittämiselle, tavoitteena terveydenhuollon ammattilaisten eettisen osaamisen arvioiminen käytännössä ja jo koulutuksen aikana. Tulevaisuudessa eettisen osaamisen tutkimusta kannattaa jatkaa laajemmalla aineistolla. Jatkossa on tarpeen tarkastella myös asiakkaiden näkemyksiä eettisestä hoidosta ja eettisten ohjeiden merkitystä eettisessä päätöksenteossa.
This study included four Phases. In the Identification phase I, a descriptive and correlational study design was chosen to describe ethical problems that physiotherapists encounter, and to find out how the demographic data influence encountering ethical problems (n=116). The Theoretical phase II consisted of a concept analysis of the concept ethical competence. The results of the Theoretical phase formed the basis for the development of the instrument. In the Empirical phase III, a newly developed, mainly structured instrument (PECET) was used to evaluate ethical competence of a physiotherapist (n=839). The Analytical phase IV included verification of the concept ethical competence. The conceptualisation was based on the Hybrid model by Schwartz-Barcott and Kim.
Based on the results, physiotherapists encounter ethical problems related to everyday ethics even weekly. Ethical competence is needed to solve these issues. The concept of ethical competence is defined in terms of character strength, ethical awareness, moral judgement skills and willingness to do good. As these attributes were all illustrated in physiotherapists’ responses, the concept was verified in physiotherapy. Measured with the PECET, most of the respondents evaluated themselves highly ethically competent. Ethical codes of conduct were not well known among the respondents.
The results of the study provide a theoretical framework for the concept of ethical competence and the development of the PECET, a thought-provoking tool as a part of ethical reflection, to evaluate the ethical competence of health professionals. In the future, research on ethical competence should be continued with more extensive data. It is also necessary to look at patients' views on ethical care and the importance of guidelines in ethical decision-making, in practice and during education.
Kiinnostus fysioterapian etiikkaa ja eettistä osaamista kohtaan on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Fysioterapia herättää eettisiä kysymyksiä, joista tulisi keskustella – Eettinen osaaminen määritellään yhdeksi fysioterapian ammatillisen osaamisen ydinalueeksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata fysioterapeuttien työssään kohtaamia eettisiä ongelmia ja analysoida eettisen osaamisen käsitettä käsitteen määritelmän selventämiseksi ja todentamiseksi fysioterapian käytännössä. Tarkoituksena oli myös kehittää mittari arvioimaan fysioterapeutin eettistä osaamista.
Tutkimus suoritettiin neljässä vaiheessa: Identifikaatiovaihe I koostui niiden eettisten ongelmien kuvaamisesta, joita fysioterapeutit kohtaavat, sekä taustamuuttujien vaikutuksesta eettisten ongelmien kohtaamiseen (n=116). Teoreettinen vaihe II koostui käsitteen eettinen kompetenssi käsiteanalyyttisestä tarkastelusta. Teoreettisen vaiheen tulokset muodostivat perustan mittarin kehittämiselle. Empiirisessä vaiheessa III kerättiin aineisto fysioterapeutin eettisen osaamisen arvioimiseksi (n=839) itsearviointimittaria (PECET) käyttäen. Analyyttinen vaihe IV sisälsi eettisen kompetenssin käsitteen todentamisen fysioterapiakontekstissa. Käsitteellistäminen tehtiin hyödyntäen Schwartz-Barcott & Kimin Hybridistä mallia.
Tulosten perusteella eettiset ongelmat ovat fysioterapeuteille jopa viikoittaisia. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan eettistä osaamista. Eettisen kompetenssin käsitteen voidaan ajatella sisältävän luonteen vahvuuden, eettisen tietoisuuden, eettisen päätöksentekotaidon ja halun tehdä hyvää, ja näiden ominaispiirteiden esiintyessä fysioterapeuttien vastauksissa käsitteen olemassaolo voitiin todentaa. Tulosten perusteella suurin osa kyselyyn vastanneista fysioterapeuteista arvioi osaamisensa tason hyväksi kaikilla eettisen osaamisen alueilla. Eettisiä ohjeita ei tunnettu hyvin.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat teoreettisen kehyksen eettisen osaamisen käsitteelle ja PECET-mittarin kehittämiselle, tavoitteena terveydenhuollon ammattilaisten eettisen osaamisen arvioiminen käytännössä ja jo koulutuksen aikana. Tulevaisuudessa eettisen osaamisen tutkimusta kannattaa jatkaa laajemmalla aineistolla. Jatkossa on tarpeen tarkastella myös asiakkaiden näkemyksiä eettisestä hoidosta ja eettisten ohjeiden merkitystä eettisessä päätöksenteossa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2825]