Lounaissuomalaisten kielitietoisuus : Kielenpiirteiden tiedostaminen murteessa ja omassa puhekielessä
Särkölä, Saija (2020-08-10)
Lounaissuomalaisten kielitietoisuus : Kielenpiirteiden tiedostaminen murteessa ja omassa puhekielessä
(10.08.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100277860
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100277860
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee kielenpiirteiden tiedostamista murteessa ja puhekielessä. Tutkin lounaissuomalaisten tavallisten kielenkäyttäjien käsityksiä oman paikkakuntansa puhetavasta ja omasta puhekielestään. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mistä piirteistä puhujat ovat tietoisia ja millä tavalla eri piirteitä kommentoidaan. Tutkin, mihin piirteisiin kielenkäyttäjät kiinnittävät huomiota ja mitä ei huomata. Tutkimuskysymyksiäni ovat seuraavat: Mistä piirteistä puhujat ovat tietoisia oman paikkakuntansa puhetavassa? Mihin kielenpiirteisiin kiinnitetään huomiota ja mitä piirteitä taas ei huomioida? Millä tavalla eri piirteitä kommentoidaan?
Tutkielman aineisto koostuu 16 äänityksestä, joihin osallistui yhteensä 32 informanttia. Keräämässäni aineistossa informantit tekevät suullisen matkimistehtävän, jossa he käyvät puhuen läpi heille annetun vuoropuhelutekstin. Heidän tulee muuntaa vuoropuhelu ensin omalle puhekielelleen sopivaksi ja sitten oman paikkakuntansa murteeksi. Selvitin piirteiden tiedostamista matkimistehtävän lisäksi avoimien kysymysten avulla.
Tutkielman viitekehyksenä on sosiolingvistiikka, ja tutkielma kuuluu kansanlingvistiikan alaan. Käsittelen teoriaosiossa sosiolingvistiikkaa ja kielitietoisuutta. Esittelen myös eri kielimuotoihin liittyvää käsitteistöä sekä lounaismurteiden alueen ja pääpiirteet. Hyödynnän tutkielmassani erityisesti salienssin käsitettä ja Prestonin teoriaa kielitietoisuudesta ja sen jatkumoista.
Oletan, että informantit ovat tietoisia tyypillisimmistä oman paikkakuntansa murteisiin liittyvistä piirteistä. Oletan, että kielenpiirteiden tiedostamistapa vaihtelee. Esimerkiksi osa murrepiirteistä saatetaan osoittaa murteen matkimisen yhteydessä, mutta sitä ei sanallisteta erikseen kuvailtaessa murretta. Nämä oletukset pitivät paikkansa.
Tarkastelen tutkielmassa eri murrepiirteistä erityisesti d:n edustusta, lounaismurteiden erikoisgeminaatiota, yleiskielen ts-yhtymää, murteellista si-imperfektiä ja yleisesti sanojen lyhenemistä murteessa. Informantit kiinnittävät aineistossa eniten huomiota d:n edustukseen, erikoisgeminaatioon ja yleisesti sananloppuiseen lyhenemiseen. Näitä piirteitä kommentoidaan erikseen, ja ne myös varioivat matkimuksissa. Ne ovat informanteille helposti saavutettavissa, mutta niiden kuvailu on yleisluontoista. Myös si-imperfekti huomioidaan, mutta se ei varioi matkimuksissa yhtä usein. ts-yhtymä varioi matkimuksissa, mutta sitä ei kommentoida erikseen. Tarkastelen tutkielmassa myös muita piirteitä ja kerron, miten ne huomioidaan aineistossa. Informantit eivät juuri huomioi nykymurteessa hyvin harvinaisia murrepiirteitä.
Tutkielma valottaa, millä tavoin tavalliset kielenkäyttäjät huomioivat eri murrepiirteitä. Tutkielmassa huomioidaan myös se, mitä ei huomioida. Tavalliset kielenkäyttäjät huomioivat piirteitä eri tavoin. Osa piirteistä huomioidaan siten, että ne mainitaan erikseen tyypillisinä murrepiirteinä. Osaa piirteistä ei kommentoida, mutta ne varioivat kuitenkin matkimuksissa. Murrepiirteiden tiedostamistavat siis vaihtelevat.
Tutkielman aineisto koostuu 16 äänityksestä, joihin osallistui yhteensä 32 informanttia. Keräämässäni aineistossa informantit tekevät suullisen matkimistehtävän, jossa he käyvät puhuen läpi heille annetun vuoropuhelutekstin. Heidän tulee muuntaa vuoropuhelu ensin omalle puhekielelleen sopivaksi ja sitten oman paikkakuntansa murteeksi. Selvitin piirteiden tiedostamista matkimistehtävän lisäksi avoimien kysymysten avulla.
Tutkielman viitekehyksenä on sosiolingvistiikka, ja tutkielma kuuluu kansanlingvistiikan alaan. Käsittelen teoriaosiossa sosiolingvistiikkaa ja kielitietoisuutta. Esittelen myös eri kielimuotoihin liittyvää käsitteistöä sekä lounaismurteiden alueen ja pääpiirteet. Hyödynnän tutkielmassani erityisesti salienssin käsitettä ja Prestonin teoriaa kielitietoisuudesta ja sen jatkumoista.
Oletan, että informantit ovat tietoisia tyypillisimmistä oman paikkakuntansa murteisiin liittyvistä piirteistä. Oletan, että kielenpiirteiden tiedostamistapa vaihtelee. Esimerkiksi osa murrepiirteistä saatetaan osoittaa murteen matkimisen yhteydessä, mutta sitä ei sanallisteta erikseen kuvailtaessa murretta. Nämä oletukset pitivät paikkansa.
Tarkastelen tutkielmassa eri murrepiirteistä erityisesti d:n edustusta, lounaismurteiden erikoisgeminaatiota, yleiskielen ts-yhtymää, murteellista si-imperfektiä ja yleisesti sanojen lyhenemistä murteessa. Informantit kiinnittävät aineistossa eniten huomiota d:n edustukseen, erikoisgeminaatioon ja yleisesti sananloppuiseen lyhenemiseen. Näitä piirteitä kommentoidaan erikseen, ja ne myös varioivat matkimuksissa. Ne ovat informanteille helposti saavutettavissa, mutta niiden kuvailu on yleisluontoista. Myös si-imperfekti huomioidaan, mutta se ei varioi matkimuksissa yhtä usein. ts-yhtymä varioi matkimuksissa, mutta sitä ei kommentoida erikseen. Tarkastelen tutkielmassa myös muita piirteitä ja kerron, miten ne huomioidaan aineistossa. Informantit eivät juuri huomioi nykymurteessa hyvin harvinaisia murrepiirteitä.
Tutkielma valottaa, millä tavoin tavalliset kielenkäyttäjät huomioivat eri murrepiirteitä. Tutkielmassa huomioidaan myös se, mitä ei huomioida. Tavalliset kielenkäyttäjät huomioivat piirteitä eri tavoin. Osa piirteistä huomioidaan siten, että ne mainitaan erikseen tyypillisinä murrepiirteinä. Osaa piirteistä ei kommentoida, mutta ne varioivat kuitenkin matkimuksissa. Murrepiirteiden tiedostamistavat siis vaihtelevat.