Childhood socioeconomic status and cardiometabolic health in adulthood - The Cardiovascular Risk in Young Finns Study
Puolakka, Elina (2020-10-30)
Childhood socioeconomic status and cardiometabolic health in adulthood - The Cardiovascular Risk in Young Finns Study
(30.10.2020)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8027-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8027-7
Tiivistelmä
The association of conventional childhood and adulthood cardiometabolic risk factors and adulthood socioeconomic status with adulthood cardiometabolic health is well-established. However, the association between childhood socioeconomic status and adulthood cardiometabolic health is less studied. The aim of this thesis was to study the role of childhood socioeconomic status in determining adulthood cardiometabolic health by investigating the association of childhood socioeconomic status with adulthood health behaviors, risk of metabolic syndrome and glucose abnormalities, and with subclinical markers of cardiovascular disease.
The thesis is a part of the Cardiovascular Risk in Young Finns Study (Young Finns Study), which is a prospective population-based follow-up study. The first cross-sectional study was conducted in 1980 and included 3596 children aged 3 to 18 years. Since then, regular follow-ups have been performed and, in this thesis, data until the 2011 follow-up was used. Cardiometabolic risk factors of participants have been measured since childhood and subclinical markers of cardiovascular disease were examined using noninvasive measurements in adulthood.
Higher childhood socioeconomic status associated with healthier lifestyle in adulthood in terms of dietary intake, smoking and leisure-time physical activity. Childhood socioeconomic status was inversely associated with the risk of having metabolic syndrome and impaired fasting glucose or type 2 diabetes in adulthood. Higher childhood socioeconomic status was associated with lower arterial stiffness, lower left ventricular mass of the heart and its better diastolic performance in adulthood. These findings show that higher socioeconomic status in childhood predicts better cardiometabolic health in adulthood determined by several wellestablished markers of cardiometabolic risk. Moreover, the findings of this thesis highlight the role of low childhood socioeconomic status as a risk factor of cardiometabolic health, alongside other conventional risk factors. Lapsuuden sosioekonominen asema ja kardiometabolinen terveys aikuisiässä
Lapsuuden ja aikuisuuden perinteisten kardiometabolisten riskitekijöiden ja aikuisiän sosioekonomisen aseman yhteys kardiometaboliseen terveyteen aikuisiässä on laajalti tunnustettu. Yhteyttä lapsuuden sosioekonomisen aseman ja aikuisuuden kardiometabolisen terveyden välillä on tutkittu vähemmän. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää lapsuuden sosioekonomisen aseman yhteyttä aikuisiän kardiometaboliseen terveyteen tutkimalla lapsuuden sosioekonomisen aseman yhteyttä aikuisiän terveyskäyttäytymiseen, metabolisen oireyhtymän ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden riskiin sekä subkliinisiin sydänsairauksien markkereihin.
Väitöskirjatutkimus on osa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta, joka on prospektiivinen väestöpohjainen seurantatutkimus. Ensimmäinen poikkileikkaustutkimus suoritettiin vuonna 1980 ja siihen osallistui 3596 3–18-vuotiasta lasta ja nuorta. Tämän jälkeen seurantatutkimukset ovat toteutuneet säännöllisesti ja tässä väitöskirjassa käytettiin dataa aina vuoden 2011 seurantatutkimukseen saakka. Osallistujien kardiometabolisia riskitekijöitä on mitattu lapsuudesta alkaen ja lisäksi subkliinisia sydänsairauksien markkereita on määritetty aikuisuudessa käyttäen kajoamattomia mittausmenetelmiä.
Korkeampi sosioekonominen asema lapsuudessa oli yhteydessä terveellisempiin ruokavalio-, tupakointi-, ja vapaa-ajan liikuntatottumuksiin aikuisuudessa. Lapsuuden sosioekonominen asema oli käänteisesti yhteydessä metabolisen oireyhtymän ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden riskiin aikuisiässä. Lisäksi korkeampi sosioekonominen asema lapsuudessa oli yhteydessä joustavampiin valtimoihin, pienempään sydämen vasemman kammion massaan ja sen parempaan diastoliseen toimintaan aikuisiässä. Löydökset osoittavat, että korkeampi sosioekonominen asema lapsuudessa ennustaa parempaa kardiometabolista terveyttä aikuisiässä määritettynä useiden vakiintuneiden kardiometabolista riskiä osoittavien markkereiden avulla. Lisäksi löydökset korostavat lapsuuden alhaisen sosioekonomisen aseman roolia kardiometabolisen terveyden riskitekijänä, muiden perinteisten riskitekijöiden rinnalla.
The thesis is a part of the Cardiovascular Risk in Young Finns Study (Young Finns Study), which is a prospective population-based follow-up study. The first cross-sectional study was conducted in 1980 and included 3596 children aged 3 to 18 years. Since then, regular follow-ups have been performed and, in this thesis, data until the 2011 follow-up was used. Cardiometabolic risk factors of participants have been measured since childhood and subclinical markers of cardiovascular disease were examined using noninvasive measurements in adulthood.
Higher childhood socioeconomic status associated with healthier lifestyle in adulthood in terms of dietary intake, smoking and leisure-time physical activity. Childhood socioeconomic status was inversely associated with the risk of having metabolic syndrome and impaired fasting glucose or type 2 diabetes in adulthood. Higher childhood socioeconomic status was associated with lower arterial stiffness, lower left ventricular mass of the heart and its better diastolic performance in adulthood. These findings show that higher socioeconomic status in childhood predicts better cardiometabolic health in adulthood determined by several wellestablished markers of cardiometabolic risk. Moreover, the findings of this thesis highlight the role of low childhood socioeconomic status as a risk factor of cardiometabolic health, alongside other conventional risk factors.
Lapsuuden ja aikuisuuden perinteisten kardiometabolisten riskitekijöiden ja aikuisiän sosioekonomisen aseman yhteys kardiometaboliseen terveyteen aikuisiässä on laajalti tunnustettu. Yhteyttä lapsuuden sosioekonomisen aseman ja aikuisuuden kardiometabolisen terveyden välillä on tutkittu vähemmän. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää lapsuuden sosioekonomisen aseman yhteyttä aikuisiän kardiometaboliseen terveyteen tutkimalla lapsuuden sosioekonomisen aseman yhteyttä aikuisiän terveyskäyttäytymiseen, metabolisen oireyhtymän ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden riskiin sekä subkliinisiin sydänsairauksien markkereihin.
Väitöskirjatutkimus on osa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta, joka on prospektiivinen väestöpohjainen seurantatutkimus. Ensimmäinen poikkileikkaustutkimus suoritettiin vuonna 1980 ja siihen osallistui 3596 3–18-vuotiasta lasta ja nuorta. Tämän jälkeen seurantatutkimukset ovat toteutuneet säännöllisesti ja tässä väitöskirjassa käytettiin dataa aina vuoden 2011 seurantatutkimukseen saakka. Osallistujien kardiometabolisia riskitekijöitä on mitattu lapsuudesta alkaen ja lisäksi subkliinisia sydänsairauksien markkereita on määritetty aikuisuudessa käyttäen kajoamattomia mittausmenetelmiä.
Korkeampi sosioekonominen asema lapsuudessa oli yhteydessä terveellisempiin ruokavalio-, tupakointi-, ja vapaa-ajan liikuntatottumuksiin aikuisuudessa. Lapsuuden sosioekonominen asema oli käänteisesti yhteydessä metabolisen oireyhtymän ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden riskiin aikuisiässä. Lisäksi korkeampi sosioekonominen asema lapsuudessa oli yhteydessä joustavampiin valtimoihin, pienempään sydämen vasemman kammion massaan ja sen parempaan diastoliseen toimintaan aikuisiässä. Löydökset osoittavat, että korkeampi sosioekonominen asema lapsuudessa ennustaa parempaa kardiometabolista terveyttä aikuisiässä määritettynä useiden vakiintuneiden kardiometabolista riskiä osoittavien markkereiden avulla. Lisäksi löydökset korostavat lapsuuden alhaisen sosioekonomisen aseman roolia kardiometabolisen terveyden riskitekijänä, muiden perinteisten riskitekijöiden rinnalla.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2888]