Se ei ole helppoa, mutta minun mielestäni minä olen motivoitunut opiskelaan lisää : Suomenoppijoiden motivaatio suomen kielen opiskeluun suomen kielen jatkokursseilla
Reinikainen, Evita (2020-08-13)
Se ei ole helppoa, mutta minun mielestäni minä olen motivoitunut opiskelaan lisää : Suomenoppijoiden motivaatio suomen kielen opiskeluun suomen kielen jatkokursseilla
Reinikainen, Evita
(13.08.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100778234
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100778234
Tiivistelmä
Sivuainetutkielmani tavoite on selvittää suomenoppijoiden motivaatiota suomen kielen opiskeluun jatkokursseilla I–III. Tutkin, ovatko suomenoppijat motivoituneita opiskelemaan suomea ja esiintyykö motivaatiossa eroja eri kurssiasteilla. Lisäksi tarkastelen, onko opiskelijan arvosanalla ja motivaatiolla yhteyttä. Tutkielmassani selvitän myös, millaisia tavoitteita suomenoppijoilla on suomen kielen opiskelussa ja miten motivaatio näkyy tavoitteissa.
Tutkimusmateriaalini koostuu sähköisen Webropol-kyselylomakkeen vastauksista, joihin 19 suomenoppijaa suomen kielen jatkokursseilta I–III vastasi syyslukukauden 2019 lopulla. Jatkokurssin I opiskelijoista 12 opiskelijaa vastasi kyselyyn, jatkokurssilta II vastauksia saatiin kerättyä yhdeltä opiskelijalta ja jatkokurssilla III kuusi opiskelijaa osallistui kyselyyn. Tutkielmani suomenoppijat ovat vaihto-, maisteri- tai tohtoriopiskelijoita. Kyselylomake koostuu 33 suljetusta väittämästä ja viidestä avokysymyksestä. Väittämät analysoidaan määrällisesti ja avokysymykset laadullisesti.
Tutkimustulosteni mukaan suomenoppijat jatkokursseilla I–III ovat motivoituneita opiskelemaan suomea. Myönteisiin väittämiin (N= 22) on vastattu valitsemalla jompikumpi positiivinen vastausvaihtoehto. Jatkokurssien välillä ei ole suuria motivaatioeroja. Yli puolet suomenoppijoista on sitä mieltä, ettei suomea ole pakko opiskella. Suuri enemmistö on myös sitä mieltä, että suomen kielen opiskelu on vaikeaa mutta kuitenkin tärkeää ja hyödyllistä. Suomen kielen opiskelun vaikeus liittyy kielen ainutlaatuisuuteen ja erilaisuuteen verrattuna esimerkiksi englantiin. Suomenoppijat korostavat sinnikkään harjoittelun merkitystä suomen kielen opiskelussa. Tärkeänä suomen kielen opiskelu nähdään erityisesti silloin, kun tulevaisuudensuunnitelmat liittyvät Suomessa työskentelyyn tai ihmissuhteiden ylläpitämiseen suomen kielellä.
Tutkimukseni mukaan arvosanalla ja motivaatiolla on yhteys toisiinsa. Suomenoppijat, jotka ovat saaneet arvosanoikseen 2–5 haluavat kurssista hyvän arvosanan, tekevät kurssin kotitehtävät ja käyttävät aikaa suomen kielen opiskeluun. Tuloksista käy kuitenkin ilmi, että myös hylätyn ja arvosanan 1 saaneet suomenoppijat kertovat käyttävänsä aikaa suomen kielen opiskeluun. He eivät kuitenkaan tee kurssin kotitehtäviä eivätkä ole varmoja, haluavatko he kurssista hyvän arvosanan. Suomenoppijoiden tavoitteet suomen kielen opiskelussa liittyvät suomen kielen parempaan hallintaan ja elämän rakentamiseen Suomessa. Perhe, työpaikka ja arkipäiväinen elämä Suomessa motivoivat opiskelemaan suomea.
Vaikka suomenoppijoiden määrä tässä tutkimuksessa on pieni, tutkimus mittaa kuitenkin haluttua tarkoitusta. Lisäksi tutkimus on suoritettu luotettavasti ja eettisiä sääntöjä noudattaen. Aihetta olisi mielenkiintoista tutkia lisää suuremmalla tutkimusjoukolla, minkä lisäksi kielenoppijoiden omia kielenoppimisen kokemuksia voisi tuoda tarkemmin esiin esimerkiksi kertomuksilla, haastatteluilla tai piirustustehtävillä.
Tutkimusmateriaalini koostuu sähköisen Webropol-kyselylomakkeen vastauksista, joihin 19 suomenoppijaa suomen kielen jatkokursseilta I–III vastasi syyslukukauden 2019 lopulla. Jatkokurssin I opiskelijoista 12 opiskelijaa vastasi kyselyyn, jatkokurssilta II vastauksia saatiin kerättyä yhdeltä opiskelijalta ja jatkokurssilla III kuusi opiskelijaa osallistui kyselyyn. Tutkielmani suomenoppijat ovat vaihto-, maisteri- tai tohtoriopiskelijoita. Kyselylomake koostuu 33 suljetusta väittämästä ja viidestä avokysymyksestä. Väittämät analysoidaan määrällisesti ja avokysymykset laadullisesti.
Tutkimustulosteni mukaan suomenoppijat jatkokursseilla I–III ovat motivoituneita opiskelemaan suomea. Myönteisiin väittämiin (N= 22) on vastattu valitsemalla jompikumpi positiivinen vastausvaihtoehto. Jatkokurssien välillä ei ole suuria motivaatioeroja. Yli puolet suomenoppijoista on sitä mieltä, ettei suomea ole pakko opiskella. Suuri enemmistö on myös sitä mieltä, että suomen kielen opiskelu on vaikeaa mutta kuitenkin tärkeää ja hyödyllistä. Suomen kielen opiskelun vaikeus liittyy kielen ainutlaatuisuuteen ja erilaisuuteen verrattuna esimerkiksi englantiin. Suomenoppijat korostavat sinnikkään harjoittelun merkitystä suomen kielen opiskelussa. Tärkeänä suomen kielen opiskelu nähdään erityisesti silloin, kun tulevaisuudensuunnitelmat liittyvät Suomessa työskentelyyn tai ihmissuhteiden ylläpitämiseen suomen kielellä.
Tutkimukseni mukaan arvosanalla ja motivaatiolla on yhteys toisiinsa. Suomenoppijat, jotka ovat saaneet arvosanoikseen 2–5 haluavat kurssista hyvän arvosanan, tekevät kurssin kotitehtävät ja käyttävät aikaa suomen kielen opiskeluun. Tuloksista käy kuitenkin ilmi, että myös hylätyn ja arvosanan 1 saaneet suomenoppijat kertovat käyttävänsä aikaa suomen kielen opiskeluun. He eivät kuitenkaan tee kurssin kotitehtäviä eivätkä ole varmoja, haluavatko he kurssista hyvän arvosanan. Suomenoppijoiden tavoitteet suomen kielen opiskelussa liittyvät suomen kielen parempaan hallintaan ja elämän rakentamiseen Suomessa. Perhe, työpaikka ja arkipäiväinen elämä Suomessa motivoivat opiskelemaan suomea.
Vaikka suomenoppijoiden määrä tässä tutkimuksessa on pieni, tutkimus mittaa kuitenkin haluttua tarkoitusta. Lisäksi tutkimus on suoritettu luotettavasti ja eettisiä sääntöjä noudattaen. Aihetta olisi mielenkiintoista tutkia lisää suuremmalla tutkimusjoukolla, minkä lisäksi kielenoppijoiden omia kielenoppimisen kokemuksia voisi tuoda tarkemmin esiin esimerkiksi kertomuksilla, haastatteluilla tai piirustustehtävillä.