Development of a pediatric pain educational program for nurses in a resource-limited setting

Abstract

This study aimed at developing an evidence and theory-based pediatric pain educational program (PPEP) for nurses in a resource-limited setting, guided by the MRC’s framework. The PPEP was developed by identifying the evidence of need, identifying an existing theory and modelling the process and outcomes of the educational intervention. The first sub-study was an integrative literature review on the effectiveness of nursing educational interventions on pediatric pain management. The second and third studies examined the pediatric pain educational needs of nurses using quantitative and qualitative research approaches. The fourth was an ethnographic study examining the culture and context of pediatric pain management at four Ghanaian hospitals. A review of existing literature was also conducted to identify an appropriate behavioral change theory to guide the development of the PPEP. The proposed PPEP and its evaluation outcomes were then modeled to serve as a guide for the piloting (feasibility and acceptability) phase in the future. The integrative review of 37 primary studies revealed that nursing educational interventions mostly led to positive changes in nurses’ knowledge, attitudes and practice of managing children’s pain. The quantitative cross-sectional survey, identified insufficiency in pediatric pain knowledge and attitudes with a mean (SD) score of 36.7% (6.9%). In sub-study III, nurses expressed competencies and deficiencies in various aspects of children’s pain assessment and management. The ethnographic study revealed a variety of power-imbalances and resources affecting the assessment and management of children’s pain within the pediatric care settings. The social cognitive theory was chosen based on a review of behavior change theories to guide the educational program. The proposed PPEP was modeled to be pilot-tested as a two-arm cluster, randomized controlled trial with a three-month follow-up that will compare the same content of education delivered via different modes. Anticipated measurement outcomes include knowledge and attitudes regarding pediatric pain, self-efficacy, and evaluation of the acceptability of the educational program. The findings reveal a trend of unsatisfactory pediatric pain knowledge, attitude, and practice of assessment, management and documentation in Ghanaian hospitals and the urgent need and readiness of Ghanaian pediatric nurses to receive a pediatric pain educational intervention in the nearest future.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää MRC:n viitekehyksen ohjaamana tutkimusnäyttöön ja teoriaan pohjatuva lasten kivun hoidon koulutusohjelma (Pediatric Pain Educational Program, PPEP) sairaanhoitajille toimintaympäristöön, jossa resurssit ovat rajalliset. Ensimmäinen osatutkimus oli integratiivinen kirjallisuuskatsaus, jossa tarkasteltiin sairaanhoitajille kehitettyjen lasten kivun hoidon koulutusinterventioiden tehokkuutta. Toinen ja kolmas osatutkimus kartoittivat sekä määrällisin että laadullisin menetelmin sairaanhoitajien oppimistarpeita lasten kivun hoidossa. Neljäs osatutkimus oli fokusoitu etnografia, missä tarkasteltiin lasten kivun hoidon kulttuuria ja toimintaympäristöä neljässä ghanalaisessa sairaalassa. Lisäksi tehtiin kirjallisuushaku soveltuvan käyttäytymisen muutosta selittävän teorian löytämiseksi. Tämä teoria ohjasi osaltaan koulutusohjelman kehittämistä. Tämän jälkeen koulutusohjelma kuvattiin ja sille laadittiin arviointiviitekehys tulevaisuudessa tehtävää pilottitutkimusta varten. Integratiiviseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitujen 37 artikkelin perusteella lasten kivun hoitoon kehitetyt koulutusinterventiot saavat useimmiten aikaan positiivisia muutoksia sairaanhoitajien lasten kivun hoitoon liittyvissä tiedoissa, asenteissa ja toimintatavoissa. Poikkileikkaustutkimuksena tehty kyselytutkimus osoitti, että sairaanhoitajien lasten kivun hoitoon liittyvät tiedot ja asenteet olivat puutteelliset, ka 36,7% (kh 6,9%). Kolmannessa osatutkimuksessa tehdyistä haastatteluista kävi ilmi, että hoitajat kokivat puutteita osaamisessaan liittyen lasten kivun arviointiin ja lievitykseen. Fokusoitu etnografia puolestaan toi näkyväksi valta- ja resurssitekijöitä, jotka vaikuttivat lasten kivun hoidon toteutumiseen. Banduran Sosiaalisen oppimisen teoria valittiin koulutusohjelman teoreettiseksi perustaksi. Seuraavaksi kuvattu PPEP-koulutusohjelma esitestataan klusteroidun satunnaistetun kontrolloidun tutkimusasetelman avulla. Sama oppimissisältö opetetaan kahdelle ryhmälle eri opetusmenetelmillä, ja oppimistuloksia seurataan kolme kuukautta koulutuksen jälkeen. Vastemuuttujina käytetään lasten kivun hoitoon liittyvää tietoa ja asenteita, minäpystyvyyttä, sekä koulutusohjelman toteutettavuutta ja hyväksyttävyyttä. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat lasten kivun hoitoon liittyvien tietojen, asenteiden ja käytäntöjen olevan puutteellisia ghanalaisissa sairaaloissa. Perheiden ja hoitajien tarpeisiin vastaamiseksi on ghanalaisille lastensairaanhoitajille tarjottava aiheeseen liittyvää koulutusta mahdollisimman nopeasti.