Polkuja esihistoriasta tulevaisuuksiin : matkailun tulevaisuuksia ja toimijoita arkeologisilla maastokohteilla

Abstract

Väitöskirjatutkimuksen aiheena on matkailun mahdolliset tulevaisuudet arkeologisilla maastokohteilla Suomessa. Tutkimuksessa selvitetään, miten arkeologista kulttuuriperintöä on tuotteistettu Suomessa 2000-luvun kuluessa matkailualalle erityisesti arkeologisten maastokohteiden yhteydessä. Tutkimuksessa kysytään, millaista matkailu voisi olla arkeologisilla maastokohteilla tulevaisuuden Suomessa. Lisäksi pohditaan sitä, millaista tulevaisuusajattelua arkeologisen kulttuuriperinnön ja matkailualan eri toimijoiden keskuudessa on ja miten se vaikuttaa tulevaisuuden muotoutumiseen matkailun kehittämistyön näkökulmasta.

Tutkimuksen pääaineistona ovat tulevaisuusorientoituneet teemahaastattelut (35 kpl). Teemahaastatteluissa on hyödynnetty tulevaisuuspyörä-menetelmää, jolla on herätelty haastateltavien tulevaisuusajattelua. Haastattelujen jatkoksi tehtiin eDelfoi-kysely. Käytettävissä on ollut lisäksi yhden tulevaisuustyöpajan aineisto, joka täydentää muuta aineistoa. Aineisto analysoitiin etnologiselle tutkimukselle ominaisen kulttuurianalyysin avulla, jonka kautta muodostettiin neljä tulevaisuuskuvaa matkailusta arkeologisilla maastokohteilla sekä neljä tulevaisuusajattelija-hahmoa. Lisäksi esimerkkitapausten avulla havaittiin monia hyviä käytänteitä sekä toimintamalleja tulevaisuutta ajatellen. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä toimii tulevaisuusajattelun käsite, joka välittyy sekä tulevaisuuskuvista että tulevaisuusajattelija-hahmoista.

Tutkimustulokseksi muodostettiin neljä tulevaisuuskuvaa. ”Pieni on kaunista” –tulevaisuuskuvassa arkeologinen kulttuuriperintö nähdään hyvän arkiympäristön lähteenä ja lähimatkailun resurssina. ”Yhdistetään ne vähäiset resurssit!” -tulevaisuuskuvan kautta tarkasteltiin toiminnan ammattimaistumista matkailun näkökulmasta. ”Kyllä se viiminen sammuttaa valot, ni näyttää tällä hetkellä todennäkösemmältä” -tulevaisuuskuvassa nostettiin esille tulevaisuuden uhkakuvia, kuten muinaisjäännösten hoidon heikkenemistä ja resurssien niukkenemista. ”Netissä räplääjät ja digivastaiset” -tulevaisuuskuvan avulla käsiteltiin uuden teknologian mahdollisuuksia esihistorian elävöittämisessä tulevaisuudessa. Tutkimuksessa muodostettiin myös neljä tulevaisuusajattelija -hahmoa. Realistisen kehittäjä-toteuttajan tulevaisuusajattelu suuntautuu lähitulevaisuuteen ja hän kokee voivansa vaikuttaa siihen. Visionäärinen kuvittelija omaa luovaa, pitkälle tulevaisuuteen ulottuvaa tulevaisuusajattelua. Päättäväinen vaikuttaja on strateginen ajattelija, joka ajattelee tulevaisuutta ylisukupolvisesti. Pessimistinen murehtija-jarruttelija edustaa hahmojen joukossa tulevaisuuspessimismiä ja hänen ajattelunsa suuntautuu enemmän menneeseen kuin tulevaan.

Ihmisten kiinnostuksen nähdään tulevaisuudessa kasvavan arkeologiaa ja esihistoriaa kohtaan. Matkailun nähdään antavan työlle arkeologisen kulttuuriperinnön parissa uusia merkityksiä. Arkeologisen kulttuuriperinnön ja matkailun parissa työskentelevät ovat tulevaisuuden tekijöitä, jotka pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan tulevaisuuteen ja luomaan edellytyksiä arkeologisten maastokohteiden säilymiselle, tutkimiselle ja matkailulliselle hyödyntämiselle.

Pathways from prehistory to futures – Futures of tourism at archaeological sites in Finland

This thesis studies the possible futures of tourism at Finnish archaeological sites. The purpose is to ascertain the extent to which archaeological heritage has been commodified in Finland during the years 2000–2020, especially when it comes to tourism at archaeological sites. The main research question is as follows: What will tourism connected to archaeological heritage possibly be like in the future? In addition, the study investigates the different kinds of futures thinking of various actors involved in archaeological heritage and the tourism sector. Creative futures thinking and different kinds of imaginary futures affect the processes of developing archaeological tourism by creating possible futures in the various actors’ minds.

The main research material consists of 35 future-oriented thematic interviews using the future wheel method. The purpose of the future wheel was to awaken the interviewees’ future-oriented thinking. After conducting the interviews, an eDeplhi-query was executed. In addition, I used material from one future workshop to complement other research methods. I analysed the research material via cultural analysis, which is a method commonly used in ethnological research. Four future images of tourism at archaeological sites and four avatars of future thinkers were built based on the research material. Additionally, several good practices and procedures to future thinking were identified with the help of case studies. The theoretical framework of this study is based on the concept of futures thinking, as represented by future images and avatars of future thinkers.

The four future images are the main research result of this study. In the ”small is beautiful” future image, archaeological heritage was seen as the origin of a positive everyday environment and as a resource for local, small-scale tourism. The second, ”let’s combine the scarce resources”, futures image focused on the growing professionalism of archaeological tourism. The third, ”when the last one turns off the lights”, futures image raised threatening scenarios, such as the neglect of archaeological sites and artefacts and the growing scarcity of resources. Finally, the fourth, ”Internet addicts and digitally resistant”, futures image highlighted the possibilities of enlivening prehistory in the future through novel technologies. Four avatars of futures thinking were also devised as part of this study. The realistic, developer-actor’s futures thinking is directed at the near future and she perceives herself as being able to affect it. The visionary takes her own futures thinking path, which is directed far ahead in the future. The determined leader is a strategic thinker who orients herself toward the future across multiple generations. The pessimistic mourner’s thinking is more oriented toward the past than the future.

The study confirmed a growing interest in archaeology and prehistory among the general public. Tourism can give new meanings to the type of work related to archaeological heritage. Archaeological heritage workers as well as the people working in tourism are creators of futures, both actively affecting potential futures and creating the means for archaeological sites to be preserved and used for tourism and research purposes.