Ihmisyyden äärellä : Lisääntymistä käsittelevä kotimainen nykykirjallisuus, lukeminen ja luontokulttuurit
Lehikoinen, Elli (2020-12-11)
Ihmisyyden äärellä : Lisääntymistä käsittelevä kotimainen nykykirjallisuus, lukeminen ja luontokulttuurit
(11.12.2020)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8266-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8266-0
Tiivistelmä
Tämä on väitöstutkimus ihmisyyden kuvauksista kuudessa teoksessa, joissa käsitellään lisääntymistä. Tutkimuskohteina ovat julkaisuvuoden mukaisessa järjestyksessä Anna-Leena Härkösen Heikosti positiivinen (2001), Riina Katajavuoren Lahjat (2004), Simo Frangénin ja Rosa Meriläisen Nollasta ykköseksi (2007), Pauliina Rauhalan Taivaslaulu (2013), Anu Silfverbergin Äitikortti – kirjoituksia lisääntymisestä (2013) sekä Essi Kummun Lasteni tarina (2014). Teokset sijoittuvat vuosituhannen vaihteen ja alun Suomeen. Eri genreihin paikantuvilla teoksilla on yhteinen piirre, johon tutkimus keskittyy: hämmennys ihmisyyden ja perinteisen ihmiskäsityksen äärellä.
Tutkimus hahmottelee uutta tapaa lisääntymisaiheisen kirjallisuuden lähestymiselle. Neljästä artikkelista koostuva tutkimus selvittää, miten ihmisyyden historiallinen määritteleminen ei-eläimyytenä ja ei-koneellisena kietoutuu teosten ehdottamiin ja neuvottelemiin ihmiskäsityksiin. Tutkimus tarkastelee lisääntymisprosessiksi kutsuttua aihetta, jossa lisääntymisen mahdollisuudet ja siihen kytkeytyvä välttämättömyys risteävät ja vaikuttavat teosten näkemyksiin ihmisen lajista, sukupuolesta, eläväisyydestä ja oikeuksista. Tutkimus selvittää, kuinka historiallisesti ja globaalisti etuoikeutettu positio lisääntyä 2000-luvun Suomessa kirjoittuu tutkimuskohteisiin.
Teoreettisesti tutkimus kiinnittyy kirjallisuudentutkimuksen keskusteluihin mahdollisuudesta etääntyä tieteenalan representaatiokeskeisestä perinteestä sekä ajankohtaisiin feministisiin keskusteluihin ihmisyydestä. Tutkimus sitoutuu feministiseen traditioon ja keskustelee posthumanististen sekä materiaalisuuteen tarkentavien näkökulmien kanssa. Tutkimus osoittaa, kuinka ihmisen kategoriaa kuvaillaan teoksissa hauraana ja hankalanakin. Artikkeleissa ihmisyyden ongelmaistamista lähestytään lajin, sukupuolen ja orgaanisuuden kehystämänä kysymyksenä. Tarkentaminen materiaalisten välttämättömyyksien ja historiallisesti ja globaalisti muuttuvien toimijoiden yhteenkietoutumiseen osoittaa, kuinka kirjallisuuden käsittelemä lisääntyminen ja ehdottama ihmiskäsitys ovat monimutkaisia, ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Tutkimus käsittää kirjallisuuden osallistujana ihmiskäsityksistä käytävissä neuvotteluissa. Se tarkastelee kirjallisuutta toimijana ihmisyyden, lisääntymisen ja oikeuksien toteutumisen sekä resurssien jakautumisen ja vallankäytön suhteista käytävissä yhteiskunnallisissa keskusteluissa Approaching the human. Reading naturecultures in contemporary Finnish literature discussing reproduction
The subject of this doctoral dissertation is contemporary Finnish literature depicting reproduction. My work consists of four articles and research material is, in order of the year of publication, Anna-Leena Härkönen’s Heikosti positiivinen (2001), Riina Katajavuori’s Lahjat (2004), Simo Frangén’s and Rosa Meriläinen’s Nollasta ykköseksi (2007), Pauliina Rauhala’s Taivaslaulu (2013), Anu Silfverberg’s Äitikortti – kirjoituksia lisääntymisestä (2013) and Essi Kummu’s Lasteni tarina (2014). These books are set in Finland at the turn and beginning of the millennium and they discuss issues such as motherhood, family life, and gender. This study focuses on the theme they all have in common: confusion over the traditional concept of the human.
The study outlines a new method of approaching literature depicting reproduction. It scrutinizes how the historical definition of human as non-animal and non-technological category is intertwined with the approaches of human negotiated in my research material. I analyse the entanglement of ontological difference and cultural power relations in the reproduction process. In this study, I also scrutinize connections between reproduction justice and gender-related power in the historically and globally privileged contexts depicted in my research material.
The study draws from feminist studies and posthumanist approaches, as well as approaches moving away from the representation-oriented tradition of literary studies. The literature discussed in this dissertation depicts the human as a fragile and problematic category. I inquire into the perspectives contemporary literature opens up for understanding the concepts of human species, gender, organicity, and reproductive justice as essentially interdependent. The human reproduction process and the historical category of the human discussed in literature are complex and current political issues. The study understands literature as participating in debates on the limits and boundaries of our current conceptions of “the human”.
Tutkimus hahmottelee uutta tapaa lisääntymisaiheisen kirjallisuuden lähestymiselle. Neljästä artikkelista koostuva tutkimus selvittää, miten ihmisyyden historiallinen määritteleminen ei-eläimyytenä ja ei-koneellisena kietoutuu teosten ehdottamiin ja neuvottelemiin ihmiskäsityksiin. Tutkimus tarkastelee lisääntymisprosessiksi kutsuttua aihetta, jossa lisääntymisen mahdollisuudet ja siihen kytkeytyvä välttämättömyys risteävät ja vaikuttavat teosten näkemyksiin ihmisen lajista, sukupuolesta, eläväisyydestä ja oikeuksista. Tutkimus selvittää, kuinka historiallisesti ja globaalisti etuoikeutettu positio lisääntyä 2000-luvun Suomessa kirjoittuu tutkimuskohteisiin.
Teoreettisesti tutkimus kiinnittyy kirjallisuudentutkimuksen keskusteluihin mahdollisuudesta etääntyä tieteenalan representaatiokeskeisestä perinteestä sekä ajankohtaisiin feministisiin keskusteluihin ihmisyydestä. Tutkimus sitoutuu feministiseen traditioon ja keskustelee posthumanististen sekä materiaalisuuteen tarkentavien näkökulmien kanssa. Tutkimus osoittaa, kuinka ihmisen kategoriaa kuvaillaan teoksissa hauraana ja hankalanakin. Artikkeleissa ihmisyyden ongelmaistamista lähestytään lajin, sukupuolen ja orgaanisuuden kehystämänä kysymyksenä. Tarkentaminen materiaalisten välttämättömyyksien ja historiallisesti ja globaalisti muuttuvien toimijoiden yhteenkietoutumiseen osoittaa, kuinka kirjallisuuden käsittelemä lisääntyminen ja ehdottama ihmiskäsitys ovat monimutkaisia, ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Tutkimus käsittää kirjallisuuden osallistujana ihmiskäsityksistä käytävissä neuvotteluissa. Se tarkastelee kirjallisuutta toimijana ihmisyyden, lisääntymisen ja oikeuksien toteutumisen sekä resurssien jakautumisen ja vallankäytön suhteista käytävissä yhteiskunnallisissa keskusteluissa
The subject of this doctoral dissertation is contemporary Finnish literature depicting reproduction. My work consists of four articles and research material is, in order of the year of publication, Anna-Leena Härkönen’s Heikosti positiivinen (2001), Riina Katajavuori’s Lahjat (2004), Simo Frangén’s and Rosa Meriläinen’s Nollasta ykköseksi (2007), Pauliina Rauhala’s Taivaslaulu (2013), Anu Silfverberg’s Äitikortti – kirjoituksia lisääntymisestä (2013) and Essi Kummu’s Lasteni tarina (2014). These books are set in Finland at the turn and beginning of the millennium and they discuss issues such as motherhood, family life, and gender. This study focuses on the theme they all have in common: confusion over the traditional concept of the human.
The study outlines a new method of approaching literature depicting reproduction. It scrutinizes how the historical definition of human as non-animal and non-technological category is intertwined with the approaches of human negotiated in my research material. I analyse the entanglement of ontological difference and cultural power relations in the reproduction process. In this study, I also scrutinize connections between reproduction justice and gender-related power in the historically and globally privileged contexts depicted in my research material.
The study draws from feminist studies and posthumanist approaches, as well as approaches moving away from the representation-oriented tradition of literary studies. The literature discussed in this dissertation depicts the human as a fragile and problematic category. I inquire into the perspectives contemporary literature opens up for understanding the concepts of human species, gender, organicity, and reproductive justice as essentially interdependent. The human reproduction process and the historical category of the human discussed in literature are complex and current political issues. The study understands literature as participating in debates on the limits and boundaries of our current conceptions of “the human”.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2845]