Euroopan parlamentti ja tasa-arvopolitiikan monet kasvot : Keskustelut sukupuolten tasa-arvosta Euroopan parlamentin täysistunnoissa 2009—2012

Abstract

Pro gradu -tutkielmassa käsitellään Euroopan parlamentin täysistuntokeskusteluja vuosilta 2009—2012 ja niissä esiin nousseita sukupuolten tasa-arvon teemoja. Tutkimuksessa tarkastellaan meppien suhtautumista EU:n tasa-arvopolitiikkaan ja sen vastuunjakoihin, mielipiteitä parhaista keinoista edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä meppien sukupuolten tasa-arvolle antamia merkityksiä. Keskeisenä elementtinä tutkimuksessa on EP:n kompleksisuus ja se, miten meppien poliittinen ja ideologinen tausta sekä kansallisuus vaikuttavat näkemyksiin sukupuolten tasa-arvosta.

Tutkimusaineistona on käytetty EP:n sähköisestä arkistosta löytyviä englanniksi käännettyjä täysistuntopöytäkirjoja. Primaariaineisto koostuu hakusanojen avulla kerätyistä pöytäkirjoista, joissa käsitellään sukupuolten tasa-arvoa. Aineiston temaattisessa jäsentelyssä on käytetty NVivo 12 -ohjelmaa, ja tutkimusaineiston analysointiin sovellettiin kriittistä sisältöanalyysia ja diskurssianalyysia.

Mepit pitivät yleisesti sukupuolten tasa-arvon periaatteeseen sitoutumista tärkeänä ja sitä korostettiin, että kyseessä on EU:n perustavanlaatuinen arvo. Unionilta toivottiin arvojensa mukaista vahvaa toimintaa ja arvojohtajuutta, toisaalta eurokriittinen puoli vastusti lujasti tasa-arvopolitiikkaa tehtävän jäsenmaita sitovilla toimenpiteillä. Mahdollisuuksien tasa-arvo oli enemmän oikeistolaidan tasa-arvokäsitys, lopputulosten tasa-arvonäkökulma sai laajalti kannatusta.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisperiaate oli mepeille selkeästi vähemmän ristiriitainen sukupuolten tasa-arvon edistämisen keino kuin positiivisten erityistoimien, kuten kiintiöiden käyttäminen. EU:n perinteiset tasa-arvopolitiikan alat, kuten työelämän tasa-arvo ja samapalkkaisuusperiaate olivat vähemmän ristiriitaisia teemoja kuin EU:n valtaoikeuksien ulkopuolelle jäävät vanhempainvapaat tai seksuaali- ja lisääntymisterveyskysymykset. Keskustelussa naisiin kohdistuvasta väkivallasta kulttuurivaikutukset nousivat keskeiseksi teemaksi.

Meppien poliittinen suuntautuminen, ideologia ja arvomaailma vaikuttivat meppien mielipiteisiin tai käsityksiin sukupuolten tasa-arvosta. Vasemmisto-oikeisto-ulottuvuus näkyi täysistunnossa, mutta sen mukaisia selkeitä linjoja oli vaikea havaita tasaarvokysymyksistä. EP:n poliittisten ryhmien sisällä oli ristiriitoja ja ryhmäkurista poikkeaminen oli yleistä, eli mepin oma arvomaailma tai ideologia saattoi ajaa ryhmän kannan ohi. Lisäksi meppien kansallisuus ja kotimaan edustama linja johonkin tasaarvokysymykseen tai tasa-arvopolitiikan perinne näkyivät EP:n täysistunnoissa.