Osallistumisorientaatioiden yhteydet oppimisen motivaatiotekijöihin : Erään kesäyliopiston opiskelijoiden oppimisen käsityksiä avaamassa
Javanainen, Ritva (2020-12-17)
Osallistumisorientaatioiden yhteydet oppimisen motivaatiotekijöihin : Erään kesäyliopiston opiskelijoiden oppimisen käsityksiä avaamassa
(17.12.2020)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8256-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8256-1
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Kymenlaakson kesäyliopiston opiskelijoiden osallistumisorientaatioiden yhteyksiä oppimisen motivaatiotekijöihin. Tutkimus etsi vastauksia opiskelijoiden oppimisen käsityksien avaamisen kautta siihen, mitkä olivat opiskelijoiden käsitykset osallistumisorientaatioista, oppimismotivaatiosta, uramotivaatiosta ja opiskelun koetusta vaikuttavuudesta sekä siihen, millainen oli osallistumisorientaatioiden yhteys oppimismotivaatioon, uramotivaatioon sekä opiskelun koettuun vaikuttavuuteen.
Aiheen valintaan ohjasi elinikäisen oppimisen retoriikka vapaan sivistystyön oppilaitoksessa. Intressinä oli kehittää elinikäistä oppimista, joka antaa oppimismahdollisuudet kaikille iästä ja koulutuspohjasta riippumatta. Teoriapohjana toimi yhtenäistävän oppimisen prosessimallin ajatus ”hämmennyksestä harmoniaan”, eli oppimisen käynnistää jokin särö, hämmennys, jonka yksilö ratkaisee päästäkseen dissonanssista harmoniaan.
Tutkimus edustaa kasvatussosiologista ja kasvatuspsykologista tutkimusta ja kuvaa oppimisen, kehittymisen ja muuttumisen yhteydessä tapahtuvaa oppijoiden opiskelutoimintaa koskevien käsitysten ja ajattelun tärkeyttä oman toiminnan suuntaamisessa ja käyttäytymisen kehittymisessä.
Tutkimus on kvantitatiivinen survey-tutkimus, jonka tiedonkeruu ajoittui vuosille 2008–2009. Aineisto analysoitiin monimuuttujamenetelmällä (LISREL-mallinnus). Avovastausten analysoinnissa käytettiin teemoittelua, jolloin saatiin tutkimuskysymyksiin olennaisia ja lomakekyselyä täydentäviä tietoja.
Tutkimukseen osallistui 223 Kymenlaakson kesäyliopiston avoimeen yliopisto-opetukseen (116), ammatillisesti pätevöittäviin koulutusohjelmiin (52) ja ammatillisesti täydentäviin lyhytkursseihin osallistunutta opiskelijaa (55).
Opiskelijoiden osallistumisorientaatioissa (päämäärä-, oppimis- ja toiminta-orientaatio) painottui eniten oppimisorientaatio. Päämääräorientaatio ja toimintaorientaatio painottuivat lähes yhtäläisesti. Oppimisorientoituneisuutta leimasi oppimisen ja tiedon jano, kognitiivinen kiinnostus ja into itsensä kehittämiseen. Päämääräorientoituneisuudessa painottui ammattiin ja työhön liittyvä hyötytavoite. Toimintaorientoituneisuudessa oppimistoimintaan osallistuminen koettiin ”irtipääsynä tavanomaisista ympyröistä”, älylliseen toimintaan osallistumisena, tylsistymisen ehkäisynä ja vuorovaikutussuhteiden solmimisena.
Opiskelijoiden oppimismotivaatio muodostui mielekkyydestä, minäpystyvyydestä ja menestyshakuisuudesta. Oppimismotivaation yleisimmin esiintyväksi tekijäksi nousi mielekkyys. Minäpystyvyys avautui omiin kykyihin luottamisena sekä uskoon opinnoissa pärjäämisestä. Menestyshakuisuudella viestitettiin halukkuutta ponnistella asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Opiskelijoiden uramotivaation osatekijöiksi opiskelijoiden käsitysten avaamina muodostui sinnikkyys, ammatillinen osaamisylpeys ja arvostushakuisuus. Sinnikkyyteen liitettiin hyvä itseluottamus, ongelmanratkaisu- ja riskinottokyky sekä ponnistelun halu, jotka auttoivat tekemään onnistuneita uraan liittyviä valintoja ja selviytymään ympäristössä tapahtuvista jatkuvista muutoksista. Ammatillista osaamisylpeyttä koettiin työtaidoista ja kyvyistä pärjätä niin opinnoissa kuin työtehtävissä. Arvostushakuisuudella ilmaistiin tarvetta saada tunnustusta, päästä korkeastatuksiseen työhön ja arvostettuun sosiaalisen asemaan.
Opiskelun koetun vaikuttavuuden osatekijöiksi muodostui ammattitaidon kehittyminen, tiedollinen aktivoituminen ja ammattiaseman parantuminen. Merkittävimmäksi nousi ammattitaidon kehittyminen. Sen avulla pystyttiin hyödyntämään ja soveltamaan opiskelusta saatua teoreettista tietoa käytännön työtehtävissä. Toiseksi merkittävämmäksi vaikuttavuuden osatekijäksi nousi tiedollinen aktivoituminen. Kiinnostus tiedollisiin kysymyksiin oli lisääntynyt samoin tieteellisen ajattelutavan oppiminen. Opiskelu innosti myös jatkamaan opintoja. Opiskelijat uskoivat opintojensa parantavan ammattiasemaansa ja edistävän haastavampien ja vaativampien työtehtävien saamista sekä jo olemassa olevan työpaikan säilyttämistä.
Mitkä olivat eri osallistumisorientaatioiden yhteydet oppimisen motivaatiotekijöihin?
Päämääräorientaatiolla oli suora yhteys uramotivaatioon, jossa oppimiseen motivoivina osatekijöinä olivat sinnikkyys, ammatillinen osaamisylpeys ja arvostushakuisuus. Lisäksi päämääräorientaatiolla oli välillinen yhteys opiskelun koettuun vaikuttavuuteen, jossa oppimiseen motivoivana tekijänä korostui ammattitaidon kehittäminen.
Oppimisorientaatiolla oli suora yhteys opiskelun koettuun vaikuttavuuteen, jonka osatekijöinä olivat ammattitaidon kehittyminen, tiedollinen aktivoituminen ja ammattiaseman parantuminen. Oppimisorientaatiolla oli lisäksi myös suora yhteys oppimismotivaatioon, jossa oppimisen motivaatiotekijänä korostui opiskelun mielekkyys, minäpystyvyys ja menestyshakuisuus. Oppimisorientaation välillistä yhteyttä oppimismotivaation kautta uramotivaatioon voitiin kuvata mielekkään oppimisen kokemuksella, joka vei sinnikästä oppijaa uralla eteenpäin ammatillisesti kehittyneenä. Toimintaorientaatiolla oli suora, mutta käänteinen yhteys uramotivaatioon (sinnikkyys) ja välillinen yhteys opiskelun koettuun vaikuttavuuteen (ammattitaidon kehittyminen).
Tässä tutkimuksessa opiskelun mielekkyys, sinnikkyys ja ammattitaidon kehittyminen – painottuivat opiskelijoiden oppimisen käsitysten avauksien ytimessä.
Tutkimus on ajankohtainen tilanteessa, jossa kaikille koulutustasoille kohdistuvat taloudelliset ja sisällölliset muutokset ovat olleet jatkuvia tutkimusaineiston keräämisen jälkeen. Ammatillinen täydennyskoulutus elää kiivaasti muuttuvassa työelämässä ja pyrkii tuomaan ajankohtaisia sekä tulevaisuuteen tähtääviä koulutuksia itseään ajantasaisilla tiedoilla varustamaan pyrkivien yksilöiden ulottuville. Tiedollisten valmiuksien lisäksi yleiset työelämävalmiudet vaativat jatkuvaa päivittämistä ja uudistamista.
Elinikäisen oppimisen diskurssi viestittää yksilön omaa vastuuta menestyksestään ja opintoja koskevien sijoitustensa kannattavuudesta globaalissa, eurooppalaisessa ja suomalaisessa työelämässä. Näin ollen koulutukseen ja opiskeluun osallistumisen orientaatiot ja oppimisen motiivit, mihin tavoitteisiin tietotaitoa transformoidaan, miksi koulutukseen osallistutaan, ovat valideja edelleen ja tulevaisuudessa. Links between participation orientations and motivational factors in learning Opening up the concepts of learning for students at a summer university
The purpose of this investigation is to study the connection between the participation orientation of students and learning motivation at the Summer University of Kymenlaakso. By analyzing students' perceptions of learning, the study sought to ex-amine how students perceive participation orientation, learning motivation, career motivation and the perceived effectiveness of studying, as well as the link between participation orientation and learning motivation, career motivation and the perceived effectiveness of studying.
The choice of topic was based on the rhetoric of lifelong learning in liberal adult education, the idea being to develop lifelong learning that could provide learning opportunities to everyone, regardless of a person’s age or education. The idea of a model for a unifying learning process, where learning is triggered by some rupture or confusion that the individual solves in order to move from dissonance to harmony, served as the theoretical basis for the research.
The study is based on educational sociological and educational psychological research and describes the importance of learners’ perceptions and thinking regarding their studies in focusing their activities and developing their behavior.
The investigation represents a quantitative survey, the data for which was collected in 2008–2009. The data was examined using a multi-variable method (LISREL model). The open answers were analyzed using thematic design, which added relevant and complementary data to the research questions.
The study included 223 students that were enrolled in open university courses (116), including vocational training programs (52) and short supplementary vocational courses (55).
The study found that regarding students’ participation orientation (goal, learning, and activity orientation), learning orientation was the most predominant. Goal and activity orientation were emphasized on an almost equal level. Learning orientation was characterized by a thirst for learning and knowledge, cognitive interest and enthusiasm for self-development. Goal orientation focused on professional benefits and work. In activity orientation, participation in learning activities was perceived as a way to "break away from conventional routines", participate in intellectual activities, prevent boredom and establish new interactions.
Students' motivation to learn was based on meaningfulness, self-efficacy and a search for success. Meaningfulness was the most commonly occurring factor in learning motivation. Self-efficacy was grounded in a trust in one's own abilities and in a belief that one could cope with their studies. Search for success indicated a will-ingness to strive to achieve set goals.
Students' career motivation was based on persistence, pride linked to professional competence and a search for appreciation. Persistence was associated with good self-confidence and good problem-solving and risk-taking capacities, as well as a willingness to strive, which helped students make successful career choices and cope with constant changes in the work environment. Students experienced pride in professional competence in relation to work skills and the ability to succeed in rela-tion to both studies and work tasks. The search for appreciation was based on a desire for recognition, access to high-status work and a prestigious social status.
The components underlying the perceived effectiveness of studying were the development of professional skills, intellectual activation and improved professional status. The development of professional skills appeared as the most significant of those components. Students believed that it enabled them to utilize and apply the theoretical knowledge gained from their studies in practical work tasks. The second most significant component relating to effectiveness was intellectual activation. This appeared as an increased interest in intellectual questions as well as learning a scientific mindset. Studying inspired students to continue their studies. Students believed that their studies would improve their professional status and enable them to apply for more challenging jobs or to maintain an existing job.
What were the links between different participation orientations and motivational factors in learning?
Goal orientation was directly linked to career motivation, in which case the motivation for learning came from perseverance, pride in professional competence and a desire for appreciation. In addition, goal orientation had an indirect connection with the perceived effectiveness of studying, where the development of professional skills was emphasized as a motivating factor for learning.
Learning orientation was directly linked to the perceived effectiveness of studies, which included the development of skills, intellectual activation and improved professional status. In addition, learning orientation was also directly linked to learning motivation, where the meaningfulness of studying, self-efficacy and a search for success were emphasized as motivational factors for learning. The indirect connection between learning orientation through learning motivation to career motivation could be described as an experience of meaningful learning that carries persistent learners forward in their careers while at the same time improving their professional skills. Activity orientation had a direct but inverse link to career motivation (perseverance) and an indirect link to the perceived effectiveness of studying (development of professional skills).
This study found that the meaningfulness of studying, perseverance and the development of vocational competence are at the heart of students’ learning perceptions.
The study is topical, as, since the research data was collected, there have been continuous financial and substantive changes that have influenced all levels of education. Vocational training has to adjust to a rapidly changing world of work and it aims to make topical and forward-looking studies accessible to individuals seeking to equip themselves with current information. In addition to knowledge-related skills, general working life skills require continuous updating and renewal.
The lifelong learning discourse draws from individuals' own responsibility regarding their success and the viability of investing in studies in the global, European and Finnish labor markets. Consequently, participation orientation in education and training, motivational factors for learning, and questions regarding the goals of know-how and why students decide to study, are still important questions and will continue to be so in the future.
Aiheen valintaan ohjasi elinikäisen oppimisen retoriikka vapaan sivistystyön oppilaitoksessa. Intressinä oli kehittää elinikäistä oppimista, joka antaa oppimismahdollisuudet kaikille iästä ja koulutuspohjasta riippumatta. Teoriapohjana toimi yhtenäistävän oppimisen prosessimallin ajatus ”hämmennyksestä harmoniaan”, eli oppimisen käynnistää jokin särö, hämmennys, jonka yksilö ratkaisee päästäkseen dissonanssista harmoniaan.
Tutkimus edustaa kasvatussosiologista ja kasvatuspsykologista tutkimusta ja kuvaa oppimisen, kehittymisen ja muuttumisen yhteydessä tapahtuvaa oppijoiden opiskelutoimintaa koskevien käsitysten ja ajattelun tärkeyttä oman toiminnan suuntaamisessa ja käyttäytymisen kehittymisessä.
Tutkimus on kvantitatiivinen survey-tutkimus, jonka tiedonkeruu ajoittui vuosille 2008–2009. Aineisto analysoitiin monimuuttujamenetelmällä (LISREL-mallinnus). Avovastausten analysoinnissa käytettiin teemoittelua, jolloin saatiin tutkimuskysymyksiin olennaisia ja lomakekyselyä täydentäviä tietoja.
Tutkimukseen osallistui 223 Kymenlaakson kesäyliopiston avoimeen yliopisto-opetukseen (116), ammatillisesti pätevöittäviin koulutusohjelmiin (52) ja ammatillisesti täydentäviin lyhytkursseihin osallistunutta opiskelijaa (55).
Opiskelijoiden osallistumisorientaatioissa (päämäärä-, oppimis- ja toiminta-orientaatio) painottui eniten oppimisorientaatio. Päämääräorientaatio ja toimintaorientaatio painottuivat lähes yhtäläisesti. Oppimisorientoituneisuutta leimasi oppimisen ja tiedon jano, kognitiivinen kiinnostus ja into itsensä kehittämiseen. Päämääräorientoituneisuudessa painottui ammattiin ja työhön liittyvä hyötytavoite. Toimintaorientoituneisuudessa oppimistoimintaan osallistuminen koettiin ”irtipääsynä tavanomaisista ympyröistä”, älylliseen toimintaan osallistumisena, tylsistymisen ehkäisynä ja vuorovaikutussuhteiden solmimisena.
Opiskelijoiden oppimismotivaatio muodostui mielekkyydestä, minäpystyvyydestä ja menestyshakuisuudesta. Oppimismotivaation yleisimmin esiintyväksi tekijäksi nousi mielekkyys. Minäpystyvyys avautui omiin kykyihin luottamisena sekä uskoon opinnoissa pärjäämisestä. Menestyshakuisuudella viestitettiin halukkuutta ponnistella asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Opiskelijoiden uramotivaation osatekijöiksi opiskelijoiden käsitysten avaamina muodostui sinnikkyys, ammatillinen osaamisylpeys ja arvostushakuisuus. Sinnikkyyteen liitettiin hyvä itseluottamus, ongelmanratkaisu- ja riskinottokyky sekä ponnistelun halu, jotka auttoivat tekemään onnistuneita uraan liittyviä valintoja ja selviytymään ympäristössä tapahtuvista jatkuvista muutoksista. Ammatillista osaamisylpeyttä koettiin työtaidoista ja kyvyistä pärjätä niin opinnoissa kuin työtehtävissä. Arvostushakuisuudella ilmaistiin tarvetta saada tunnustusta, päästä korkeastatuksiseen työhön ja arvostettuun sosiaalisen asemaan.
Opiskelun koetun vaikuttavuuden osatekijöiksi muodostui ammattitaidon kehittyminen, tiedollinen aktivoituminen ja ammattiaseman parantuminen. Merkittävimmäksi nousi ammattitaidon kehittyminen. Sen avulla pystyttiin hyödyntämään ja soveltamaan opiskelusta saatua teoreettista tietoa käytännön työtehtävissä. Toiseksi merkittävämmäksi vaikuttavuuden osatekijäksi nousi tiedollinen aktivoituminen. Kiinnostus tiedollisiin kysymyksiin oli lisääntynyt samoin tieteellisen ajattelutavan oppiminen. Opiskelu innosti myös jatkamaan opintoja. Opiskelijat uskoivat opintojensa parantavan ammattiasemaansa ja edistävän haastavampien ja vaativampien työtehtävien saamista sekä jo olemassa olevan työpaikan säilyttämistä.
Mitkä olivat eri osallistumisorientaatioiden yhteydet oppimisen motivaatiotekijöihin?
Päämääräorientaatiolla oli suora yhteys uramotivaatioon, jossa oppimiseen motivoivina osatekijöinä olivat sinnikkyys, ammatillinen osaamisylpeys ja arvostushakuisuus. Lisäksi päämääräorientaatiolla oli välillinen yhteys opiskelun koettuun vaikuttavuuteen, jossa oppimiseen motivoivana tekijänä korostui ammattitaidon kehittäminen.
Oppimisorientaatiolla oli suora yhteys opiskelun koettuun vaikuttavuuteen, jonka osatekijöinä olivat ammattitaidon kehittyminen, tiedollinen aktivoituminen ja ammattiaseman parantuminen. Oppimisorientaatiolla oli lisäksi myös suora yhteys oppimismotivaatioon, jossa oppimisen motivaatiotekijänä korostui opiskelun mielekkyys, minäpystyvyys ja menestyshakuisuus. Oppimisorientaation välillistä yhteyttä oppimismotivaation kautta uramotivaatioon voitiin kuvata mielekkään oppimisen kokemuksella, joka vei sinnikästä oppijaa uralla eteenpäin ammatillisesti kehittyneenä. Toimintaorientaatiolla oli suora, mutta käänteinen yhteys uramotivaatioon (sinnikkyys) ja välillinen yhteys opiskelun koettuun vaikuttavuuteen (ammattitaidon kehittyminen).
Tässä tutkimuksessa opiskelun mielekkyys, sinnikkyys ja ammattitaidon kehittyminen – painottuivat opiskelijoiden oppimisen käsitysten avauksien ytimessä.
Tutkimus on ajankohtainen tilanteessa, jossa kaikille koulutustasoille kohdistuvat taloudelliset ja sisällölliset muutokset ovat olleet jatkuvia tutkimusaineiston keräämisen jälkeen. Ammatillinen täydennyskoulutus elää kiivaasti muuttuvassa työelämässä ja pyrkii tuomaan ajankohtaisia sekä tulevaisuuteen tähtääviä koulutuksia itseään ajantasaisilla tiedoilla varustamaan pyrkivien yksilöiden ulottuville. Tiedollisten valmiuksien lisäksi yleiset työelämävalmiudet vaativat jatkuvaa päivittämistä ja uudistamista.
Elinikäisen oppimisen diskurssi viestittää yksilön omaa vastuuta menestyksestään ja opintoja koskevien sijoitustensa kannattavuudesta globaalissa, eurooppalaisessa ja suomalaisessa työelämässä. Näin ollen koulutukseen ja opiskeluun osallistumisen orientaatiot ja oppimisen motiivit, mihin tavoitteisiin tietotaitoa transformoidaan, miksi koulutukseen osallistutaan, ovat valideja edelleen ja tulevaisuudessa.
The purpose of this investigation is to study the connection between the participation orientation of students and learning motivation at the Summer University of Kymenlaakso. By analyzing students' perceptions of learning, the study sought to ex-amine how students perceive participation orientation, learning motivation, career motivation and the perceived effectiveness of studying, as well as the link between participation orientation and learning motivation, career motivation and the perceived effectiveness of studying.
The choice of topic was based on the rhetoric of lifelong learning in liberal adult education, the idea being to develop lifelong learning that could provide learning opportunities to everyone, regardless of a person’s age or education. The idea of a model for a unifying learning process, where learning is triggered by some rupture or confusion that the individual solves in order to move from dissonance to harmony, served as the theoretical basis for the research.
The study is based on educational sociological and educational psychological research and describes the importance of learners’ perceptions and thinking regarding their studies in focusing their activities and developing their behavior.
The investigation represents a quantitative survey, the data for which was collected in 2008–2009. The data was examined using a multi-variable method (LISREL model). The open answers were analyzed using thematic design, which added relevant and complementary data to the research questions.
The study included 223 students that were enrolled in open university courses (116), including vocational training programs (52) and short supplementary vocational courses (55).
The study found that regarding students’ participation orientation (goal, learning, and activity orientation), learning orientation was the most predominant. Goal and activity orientation were emphasized on an almost equal level. Learning orientation was characterized by a thirst for learning and knowledge, cognitive interest and enthusiasm for self-development. Goal orientation focused on professional benefits and work. In activity orientation, participation in learning activities was perceived as a way to "break away from conventional routines", participate in intellectual activities, prevent boredom and establish new interactions.
Students' motivation to learn was based on meaningfulness, self-efficacy and a search for success. Meaningfulness was the most commonly occurring factor in learning motivation. Self-efficacy was grounded in a trust in one's own abilities and in a belief that one could cope with their studies. Search for success indicated a will-ingness to strive to achieve set goals.
Students' career motivation was based on persistence, pride linked to professional competence and a search for appreciation. Persistence was associated with good self-confidence and good problem-solving and risk-taking capacities, as well as a willingness to strive, which helped students make successful career choices and cope with constant changes in the work environment. Students experienced pride in professional competence in relation to work skills and the ability to succeed in rela-tion to both studies and work tasks. The search for appreciation was based on a desire for recognition, access to high-status work and a prestigious social status.
The components underlying the perceived effectiveness of studying were the development of professional skills, intellectual activation and improved professional status. The development of professional skills appeared as the most significant of those components. Students believed that it enabled them to utilize and apply the theoretical knowledge gained from their studies in practical work tasks. The second most significant component relating to effectiveness was intellectual activation. This appeared as an increased interest in intellectual questions as well as learning a scientific mindset. Studying inspired students to continue their studies. Students believed that their studies would improve their professional status and enable them to apply for more challenging jobs or to maintain an existing job.
What were the links between different participation orientations and motivational factors in learning?
Goal orientation was directly linked to career motivation, in which case the motivation for learning came from perseverance, pride in professional competence and a desire for appreciation. In addition, goal orientation had an indirect connection with the perceived effectiveness of studying, where the development of professional skills was emphasized as a motivating factor for learning.
Learning orientation was directly linked to the perceived effectiveness of studies, which included the development of skills, intellectual activation and improved professional status. In addition, learning orientation was also directly linked to learning motivation, where the meaningfulness of studying, self-efficacy and a search for success were emphasized as motivational factors for learning. The indirect connection between learning orientation through learning motivation to career motivation could be described as an experience of meaningful learning that carries persistent learners forward in their careers while at the same time improving their professional skills. Activity orientation had a direct but inverse link to career motivation (perseverance) and an indirect link to the perceived effectiveness of studying (development of professional skills).
This study found that the meaningfulness of studying, perseverance and the development of vocational competence are at the heart of students’ learning perceptions.
The study is topical, as, since the research data was collected, there have been continuous financial and substantive changes that have influenced all levels of education. Vocational training has to adjust to a rapidly changing world of work and it aims to make topical and forward-looking studies accessible to individuals seeking to equip themselves with current information. In addition to knowledge-related skills, general working life skills require continuous updating and renewal.
The lifelong learning discourse draws from individuals' own responsibility regarding their success and the viability of investing in studies in the global, European and Finnish labor markets. Consequently, participation orientation in education and training, motivational factors for learning, and questions regarding the goals of know-how and why students decide to study, are still important questions and will continue to be so in the future.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2811]