Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalusta
Katila, Jenny; Erkkilä-Välimäki, Anne; Alhosalo, Minna; Pöntynen, Riitta (2020-12-09)
Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalusta
(09.12.2020)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7902-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7902-8
Tiivistelmä
Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalusta -hankkeessa selvitettiin edellytyksiä sekä elinkeinoelämän että sen toimintaympäristön kestävän kehittämisen näkökohdat huomioivan yhteiskehittämisen ja innovoinnin toimintamallille Satakunnassa. Tavoitteena oli tuoda Euroopan unionin yhdennetyn meripolitiikan, sinisen kasvun ja merialuesuunnittelun lähtökohdista tarkastelu Satakunnan alueen tasolle. Alueella arvioidaan olevan vielä hyödyntämätöntä sinisen talouden potentiaalia.
Raportti kuvaa hankkeen keskeiset tulokset. Selvityksessä kartoitettiin Satakunnan sinisen talouden toimijoita ja elinkeinorakennetta keväällä ja kesällä 2018, minkä jälkeen valittiin yritysten, asiantuntijoiden ja julkisen sektorin edustajat teemahaastatteluihin. Selvityksessä tarkastellut toimialat olivat kalatalous (kalastus ja vesiviljely, erityisesti kalankasvatus), matkailu (ml. virkistys- ja kulttuuripalvelut), meriklusteri (merikuljetukset, satamat ja meriteollisuus), energiantuotanto sekä vedenalaiset toiminnot (vesirakentaminen ja sukellus). Aineiston analyysin ja innovaatioalustan toimintamallin laadinnassa haastatteluja täydennettiin Webropol-kyselyllä. Innovaatioalustan toimintamallista järjestettiin kaksi pilottityöpajaa, Kalapaja I ja II. Lisäksi Porissa järjestettiin sidosryhmätilaisuus, Satakunnan sininen aamupäivä. Vertailukohtana ja hyvinä esimerkkeinä kartoitettiin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimivia innovaatioalustoja, yritysekosysteemejä ja verkostoja.
Yhteistoiminnan tai kehittämisen tarve todettiin kaikissa sinisen talouden toimialaluokissa. Lähes puolet haastatelluista yrityksistä oli ollut jo mukana erilaisissa yhteistyö- tai kehittämishankkeissa, erityisesti matkailualalta. Yli puolet haastatelluista näki alueeseen tai omaan toimialaan liittyvää sinisen kasvun potentiaalia Satakunnassa. Toisaalta kehittämiseen ja innovointiin lähtemisen edellytyksenä nähtiin oman toimialan perusedellytyksien kunnossa olo, erityisesti kalatalousalalla. Suurimmalla osalla haastatelluista oli tarvetta tai kiinnostusta saada uusia yhteistyökumppaneita, toimialarajat ylittäviä tai myös omalta toimialaltaan. Esimerkiksi matkailualan toimijat olivat kiinnostuneita yhdessä oman toimialan toimijoiden kanssa tehtävistä isommista palvelukokonaisuuksista ja -paketeista. Lisää yhteistyötä oltiin kiinnostuneita tekemään myös kuntien ja kaupunkien kanssa.
Yhteiskehittämisen tai sinisen liiketoiminnan kehittämisen haittatekijöinä ja esteinä yritykset mainitsivat kehittämisprojektien ja suunnitelmien konkretisoitumisen yrittäjille, ajan ja resurssien puutteen sekä ennakkoasenteet, tiedon puutteen tai kehityksen vastustuksen. Oman organisaation tarpeina nousivat yritysten edustajien haastatteluissa esille verkostoituminen oman liiketoiminnan kehittämiseksi yhteinen myynti, markkinointi tai toiminnan monipuolistaminen sekä ulkopuolinen toimija, joka kerää toimijat yhteen.
Enemmistö kaikista vastaajista oli kiinnostunut osallistumaan sekä yhteiskehittämiseen että innovaatioalustan pilottikokeilussa, toisaalta toiminta ei saisi viedä liikaa resursseja. Resurssien puute vaikutti myös sinisen kasvun ja vähähiilisyyden periaatteiden toteutumiseen tai kiinnostukseen. Suurin osa vastaajista arvioi kuitenkin oman toimintansa positiiviseksi sinisen kasvun ja vähähiilisyyden näkökulmasta.
Hankkeessa laaditun Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalustan toimintamallin toteutuminen edellyttäisi toimiakseen vahvaa koordinointia ja rahallista tukea. Tavoitteena on pitkäjänteinen ja vakiintunut toiminta, mutta todennäköisin rahoitustapa on hankkeisin perustuva. Ehdotetun sinisen kasvun innovaatioalustan toiminta perustuu pitkäjänteisesti järjestettäviin työpajasarjoihin kussakin teemassa ja toimialalla. Alueellisten julkisten organisaatioiden yhteinen tahtotila välittyisi hankekentän ja koordinaation avulla yrityskentälle. Toimintamallin tulisi antaa verkoston toimijoille mahdollisuus reagoida muuttuviin tilanteisiin. Triple Helix -malli toimii innovaatioalustan toimintamallin eri osa-alueiden vuoropuheluna. Innovaatioalusta tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia oman liiketoiminnan kehittämiseen ja innovointiin, alueellisten verkostojen kehittämiseen ja parempaan kuulluksi tulemiseen meri- ja rannikkoalueen kehittämisessä.
Hankkeen toteutti Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulku-alan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) Porin yliopistokeskuksessa toimiva Porin toimipiste 1.2.2018–31.12.2019. Hankkeessa työskennelleet MKK:n tutkijat ja asiantuntijat haluavat kiittää Satakuntaliiton myöntämästä EU-osarahoituksesta, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintalinjasta 2, uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Lisäksi haluamme kiittää hankkeen ohjausryhmään jäseniä, toimitusjohtaja Minna Nore Satakunnan kauppakamarista, toimitusjohtaja Riikka Piispa Rauman kauppakamarista, sekä aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitosta arvokkaista kommenteista hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Haluamme myös kiittää hankkeen haastatteluihin, kyselyyn ja työpajoihin osallistuneita aktiivisesta osallistumisesta.
Raportti kuvaa hankkeen keskeiset tulokset. Selvityksessä kartoitettiin Satakunnan sinisen talouden toimijoita ja elinkeinorakennetta keväällä ja kesällä 2018, minkä jälkeen valittiin yritysten, asiantuntijoiden ja julkisen sektorin edustajat teemahaastatteluihin. Selvityksessä tarkastellut toimialat olivat kalatalous (kalastus ja vesiviljely, erityisesti kalankasvatus), matkailu (ml. virkistys- ja kulttuuripalvelut), meriklusteri (merikuljetukset, satamat ja meriteollisuus), energiantuotanto sekä vedenalaiset toiminnot (vesirakentaminen ja sukellus). Aineiston analyysin ja innovaatioalustan toimintamallin laadinnassa haastatteluja täydennettiin Webropol-kyselyllä. Innovaatioalustan toimintamallista järjestettiin kaksi pilottityöpajaa, Kalapaja I ja II. Lisäksi Porissa järjestettiin sidosryhmätilaisuus, Satakunnan sininen aamupäivä. Vertailukohtana ja hyvinä esimerkkeinä kartoitettiin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimivia innovaatioalustoja, yritysekosysteemejä ja verkostoja.
Yhteistoiminnan tai kehittämisen tarve todettiin kaikissa sinisen talouden toimialaluokissa. Lähes puolet haastatelluista yrityksistä oli ollut jo mukana erilaisissa yhteistyö- tai kehittämishankkeissa, erityisesti matkailualalta. Yli puolet haastatelluista näki alueeseen tai omaan toimialaan liittyvää sinisen kasvun potentiaalia Satakunnassa. Toisaalta kehittämiseen ja innovointiin lähtemisen edellytyksenä nähtiin oman toimialan perusedellytyksien kunnossa olo, erityisesti kalatalousalalla. Suurimmalla osalla haastatelluista oli tarvetta tai kiinnostusta saada uusia yhteistyökumppaneita, toimialarajat ylittäviä tai myös omalta toimialaltaan. Esimerkiksi matkailualan toimijat olivat kiinnostuneita yhdessä oman toimialan toimijoiden kanssa tehtävistä isommista palvelukokonaisuuksista ja -paketeista. Lisää yhteistyötä oltiin kiinnostuneita tekemään myös kuntien ja kaupunkien kanssa.
Yhteiskehittämisen tai sinisen liiketoiminnan kehittämisen haittatekijöinä ja esteinä yritykset mainitsivat kehittämisprojektien ja suunnitelmien konkretisoitumisen yrittäjille, ajan ja resurssien puutteen sekä ennakkoasenteet, tiedon puutteen tai kehityksen vastustuksen. Oman organisaation tarpeina nousivat yritysten edustajien haastatteluissa esille verkostoituminen oman liiketoiminnan kehittämiseksi yhteinen myynti, markkinointi tai toiminnan monipuolistaminen sekä ulkopuolinen toimija, joka kerää toimijat yhteen.
Enemmistö kaikista vastaajista oli kiinnostunut osallistumaan sekä yhteiskehittämiseen että innovaatioalustan pilottikokeilussa, toisaalta toiminta ei saisi viedä liikaa resursseja. Resurssien puute vaikutti myös sinisen kasvun ja vähähiilisyyden periaatteiden toteutumiseen tai kiinnostukseen. Suurin osa vastaajista arvioi kuitenkin oman toimintansa positiiviseksi sinisen kasvun ja vähähiilisyyden näkökulmasta.
Hankkeessa laaditun Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalustan toimintamallin toteutuminen edellyttäisi toimiakseen vahvaa koordinointia ja rahallista tukea. Tavoitteena on pitkäjänteinen ja vakiintunut toiminta, mutta todennäköisin rahoitustapa on hankkeisin perustuva. Ehdotetun sinisen kasvun innovaatioalustan toiminta perustuu pitkäjänteisesti järjestettäviin työpajasarjoihin kussakin teemassa ja toimialalla. Alueellisten julkisten organisaatioiden yhteinen tahtotila välittyisi hankekentän ja koordinaation avulla yrityskentälle. Toimintamallin tulisi antaa verkoston toimijoille mahdollisuus reagoida muuttuviin tilanteisiin. Triple Helix -malli toimii innovaatioalustan toimintamallin eri osa-alueiden vuoropuheluna. Innovaatioalusta tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia oman liiketoiminnan kehittämiseen ja innovointiin, alueellisten verkostojen kehittämiseen ja parempaan kuulluksi tulemiseen meri- ja rannikkoalueen kehittämisessä.
Hankkeen toteutti Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulku-alan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) Porin yliopistokeskuksessa toimiva Porin toimipiste 1.2.2018–31.12.2019. Hankkeessa työskennelleet MKK:n tutkijat ja asiantuntijat haluavat kiittää Satakuntaliiton myöntämästä EU-osarahoituksesta, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintalinjasta 2, uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Lisäksi haluamme kiittää hankkeen ohjausryhmään jäseniä, toimitusjohtaja Minna Nore Satakunnan kauppakamarista, toimitusjohtaja Riikka Piispa Rauman kauppakamarista, sekä aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitosta arvokkaista kommenteista hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Haluamme myös kiittää hankkeen haastatteluihin, kyselyyn ja työpajoihin osallistuneita aktiivisesta osallistumisesta.
Kokoelmat
- Erillisteokset ja sarjat [755]