The Wound care competence of graduating student nurses – development and testing of a competence assessment instrument
Kielo-Viljamaa, Emilia (2021-01-29)
The Wound care competence of graduating student nurses – development and testing of a competence assessment instrument
(29.01.2021)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8330-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8330-8
Tiivistelmä
Wound care is an essential element of clinical nursing and it requires versatile competence from nursing professionals. Patients with wounds are cared for almost everywhere in the health care system from emergency departments to care for the elderly, but chronic wounds, in particular, are a significant concern for today’s health care systems due to an ageing population.
The competence of graduating student nurses has become an essential issue in relation to professional standards and patient safety. The aim of this study was i) to explore graduating student nurses’ wound care competence, ii) to identify the requested competence areas for registered nurses providing wound care and iii) to develop and test a new wound care competence assessment instrument that could be used to assess the objective wound care competence of graduating student nurses.
This study was conducted in two phases: 1) theoretical and descriptive phase, 2) instrumentation and evaluation phase. Phase 1 comprised a literature review and a cross-sectional study (n=213 students) describing the topic using previous literature and empirical data. Phase 2 consisted of a qualitative study using focus-group interviews (n=23 health care professionals) and an instrument development study (n=135 students and professionals). The data were collected between 2016 and 2019 from various Finnish universities of applied sciences and health care organizations. The data were analysed using both qualitative and statistical analysis.
The results indicated that the wound care competence of graduating student nurses was insufficient, but the students showed a positive attitude towards wound care. Three main competence areas regarding registered nurses’ wound care knowledge, skills and performance were identified, as well as six competence areas regarding the values and attitudes relating to wound care. The developed wound care competence instrument included a knowledge test, simulation and an attitude assessment; it demonstrated preliminary validity, reliability and sensitivity, but further testing is needed. The results of this study warrant closer examination and development of wound care education to ensure that future health care professionals have sufficient competence to perform evidence-based, best quality wound care. Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaaminen – arviointimittarin kehittäminen ja testaus
Haavanhoito on keskeinen osa kliinistä hoitotyötä, ja se vaatii monipuolista osaamista hoitotyön ammattilaisilta. Haavaa sairastavia potilaita hoidetaan lähes kaikkialla terveydenhuollossa, päivystysyksiköistä vanhustenhoitoon, mutta erityisesti krooniset haavat ovat merkittävä haaste tämän päivän terveydenhuollolle johtuen ikääntyvästä väestörakenteesta.
Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisen tarkastelu on tärkeää ammatillisen tason ja potilasturvallisuuden kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli i) tarkastella valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaamista, ii) tunnistaa sairaanhoitajien haavanhoidon osaamisalueet ja iii) kehittää ja testata uusi haavanhoidon osaamismittari valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaamisen arviointiin.
Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa: 1) teoreettinen ja kuvaileva vaihe, 2) instrumentointi- ja arviointivaihe. Vaihe 1 käsitti kirjallisuuskatsauksen sekä poikkileikkaustutkimuksen (n=213 opiskelijaa), missä kuvattiin aihetta aikaisemman kirjallisuuden sekä empiirisen aineiston kautta. Vaihe 2 koostui laadullisesta tutkimuksesta, joka toteutettiin fokusryhmähaastatteluin (n=23 terveydenhuollon ammattilaista), sekä mittarin kehittämistutkimuksesta (n=135 opiskelijaa ja ammattilaista). Aineisto kerättiin vuosina 2016–2019 useista suomalaisista ammattikorkeakouluista sekä terveydenhuollon organisaatioista. Aineisto analysoitiin sekä laadullisesti että tilastollisesti.
Tulokset osoittivat, että valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaamisessa oli puutteita, mutta opiskelijoiden asenteet haavanhoitoa kohtaan olivat positiiviset. Kolme pääosaamisaluetta koskien sairaanhoitajien haavanhoidon tietoa, taitoa ja toimintaa tunnistettiin, sekä kuusi osaamisaluetta koskien haavanhoidon arvoja ja asenteita. Kehitetty osaamismittari sisälsi tietotestin, simulaation ja asenteiden arvioinnin, ja se osoitti alustavaa validiteettia, luotettavuutta ja sensitiivisyyttä, mutta jatkotestausta tarvitaan. Tulokset ohjaavat tarkastelemaan ja kehittämään haavanhoidon koulutusta, jotta tulevaisuuden terveydenhuollon ammattilaisilla olisi riittävä osaaminen näyttöön perustuvan ja laadukkaan haavanhoidon toteuttamiseen.
The competence of graduating student nurses has become an essential issue in relation to professional standards and patient safety. The aim of this study was i) to explore graduating student nurses’ wound care competence, ii) to identify the requested competence areas for registered nurses providing wound care and iii) to develop and test a new wound care competence assessment instrument that could be used to assess the objective wound care competence of graduating student nurses.
This study was conducted in two phases: 1) theoretical and descriptive phase, 2) instrumentation and evaluation phase. Phase 1 comprised a literature review and a cross-sectional study (n=213 students) describing the topic using previous literature and empirical data. Phase 2 consisted of a qualitative study using focus-group interviews (n=23 health care professionals) and an instrument development study (n=135 students and professionals). The data were collected between 2016 and 2019 from various Finnish universities of applied sciences and health care organizations. The data were analysed using both qualitative and statistical analysis.
The results indicated that the wound care competence of graduating student nurses was insufficient, but the students showed a positive attitude towards wound care. Three main competence areas regarding registered nurses’ wound care knowledge, skills and performance were identified, as well as six competence areas regarding the values and attitudes relating to wound care. The developed wound care competence instrument included a knowledge test, simulation and an attitude assessment; it demonstrated preliminary validity, reliability and sensitivity, but further testing is needed. The results of this study warrant closer examination and development of wound care education to ensure that future health care professionals have sufficient competence to perform evidence-based, best quality wound care.
Haavanhoito on keskeinen osa kliinistä hoitotyötä, ja se vaatii monipuolista osaamista hoitotyön ammattilaisilta. Haavaa sairastavia potilaita hoidetaan lähes kaikkialla terveydenhuollossa, päivystysyksiköistä vanhustenhoitoon, mutta erityisesti krooniset haavat ovat merkittävä haaste tämän päivän terveydenhuollolle johtuen ikääntyvästä väestörakenteesta.
Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisen tarkastelu on tärkeää ammatillisen tason ja potilasturvallisuuden kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli i) tarkastella valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaamista, ii) tunnistaa sairaanhoitajien haavanhoidon osaamisalueet ja iii) kehittää ja testata uusi haavanhoidon osaamismittari valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaamisen arviointiin.
Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa: 1) teoreettinen ja kuvaileva vaihe, 2) instrumentointi- ja arviointivaihe. Vaihe 1 käsitti kirjallisuuskatsauksen sekä poikkileikkaustutkimuksen (n=213 opiskelijaa), missä kuvattiin aihetta aikaisemman kirjallisuuden sekä empiirisen aineiston kautta. Vaihe 2 koostui laadullisesta tutkimuksesta, joka toteutettiin fokusryhmähaastatteluin (n=23 terveydenhuollon ammattilaista), sekä mittarin kehittämistutkimuksesta (n=135 opiskelijaa ja ammattilaista). Aineisto kerättiin vuosina 2016–2019 useista suomalaisista ammattikorkeakouluista sekä terveydenhuollon organisaatioista. Aineisto analysoitiin sekä laadullisesti että tilastollisesti.
Tulokset osoittivat, että valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaamisessa oli puutteita, mutta opiskelijoiden asenteet haavanhoitoa kohtaan olivat positiiviset. Kolme pääosaamisaluetta koskien sairaanhoitajien haavanhoidon tietoa, taitoa ja toimintaa tunnistettiin, sekä kuusi osaamisaluetta koskien haavanhoidon arvoja ja asenteita. Kehitetty osaamismittari sisälsi tietotestin, simulaation ja asenteiden arvioinnin, ja se osoitti alustavaa validiteettia, luotettavuutta ja sensitiivisyyttä, mutta jatkotestausta tarvitaan. Tulokset ohjaavat tarkastelemaan ja kehittämään haavanhoidon koulutusta, jotta tulevaisuuden terveydenhuollon ammattilaisilla olisi riittävä osaaminen näyttöön perustuvan ja laadukkaan haavanhoidon toteuttamiseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2824]