Maalämpö mahdollisuutena : Maalämpöhankkeiden päätöksentekoprosessit ennen vuotta 1999 rakennetuissa kerrostalo-asunto-osakeyhtiöissä
Halonen, Roosa (2020-10-29)
Maalämpö mahdollisuutena : Maalämpöhankkeiden päätöksentekoprosessit ennen vuotta 1999 rakennetuissa kerrostalo-asunto-osakeyhtiöissä
(29.10.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201220101543
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201220101543
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan maalämpöhankkeiden päätöksentekoprosessia ennen vuotta 1999 rakennetuissa kerrostaloissa ja tunnistetaan päätöksentekoprossia edistäviä, häiritseviä ja estäviä tekijöitä.
Lämpöpumput ovat yleistyneet Suomessa 2000-luvun alusta. Viime vuosina kiinteistökohtaiset maalämpöjärjestelmät ovat yleistyneet myös suuremmissa kiinteistöissä. Rakennusten käytönaikaisen energiankulutuksen lasku kiinnostaa yhteiskunnassa aikana, johon kohdistuvat korkeat päästöleikkaukset ja hiilineutraalisuustavoitteet.
Tutkielma osallistuu keskusteluun energiamurroksesta ja ekologisesta kestävyydestä. Teoreettisena lähdeaineistona on käytetty teoksia, jotka käsittelevät energian ja talouden riippuvuussuhteita, energia- ja ympäristöpolitiikka, kuluttajakäyttäytymistä, uutis- ja teema-artikkeleita ja kiinteistöalan julkaisuja. Tutkielmassa rinnastetaan Suomea Ruotsiin, jolloin valtio- ja EU-tasoisiin asiakirjoihin on viitattu.
Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluin sekä kyselytutkimuksin. Menetelmällisesti aineisto on analysoitu sisällönanalyysin sekä sisällön erittelyn keinoin. Koska tutkielmassa käytetään laadullista ja määrällistä menetelmää, on tutkielma monimenetelmällinen. Analyysissä on käytetty Nvivo12- laadullisen aineiston analyysiohjelmaa.
Tutkielman havaintoja ovat seuraavat: Valtiotason ohjausta kaivataan. Matalan kynnyksen neuvonnalle ja energiakartoitukselle on kysyntää. Lupaprosessit vaihtelevat alueittain. Taloyhtiöllä ei ole välttämättä tietoa tontin soveltuvuudesta maalämmölle, ja mikä on oma lämmöntarve. Hankkeen rahoittaminen on tyypillinen haaste tai este. Markkinoilla ei ole kaikkien osapuolten hyväksymää laskentatapaa kannattavuudesta. Perinteisen pankkilainan rinnalle tulleelle palvelumallille löytyy kiinnostusta, mutta käytäntö ei vielä ole löytänyt paikkaansa kerrostaloissa. Lämmitysjärjestelmän uusimisen tai remontti, kuten myös lämpöenergian hintakehitys, lämpöomavaraisuus sekä viilennysominaisuus ovat ohjanneet maalämmön kysyntää taloudellisuuden ja kannattavuuden ollessa merkittävimmät tekijät.
Voidaan todeta, että taloyhtiöt kokevat olevansa yksin maalämpöasioiden kanssa. Suomessa ei ole syntynyt sellaista kuluttajaa ohjaavaa perinnettä kuin Ruotsissa. Suomessa ilmiö on kehittynyt enemmän markkinaehtoisesti kuin valtion ohjaamana. Tätä tarvetta on tullut korvaamaan niin kutsuttu sosiaalinen vertailutieto. In this thesis I wish to point out factors which promote, disturb or hinder the decision- making process regarding geothermal heating (cooling) systems for apartment buildings built before 1999. This thesis takes part in the energy revolution-dialogue, and delves into the realm of ecological sustainability.
The theoretical source material consists of works which deal with the interdependencies between the society, energy and economics as well as the problematics of consumer behaviour. In addition, material from thematical articles, news in the media, and publications of the real estate businesses have been utilized. A comparison is made between Finland and other Nordic countries, especially Sweden, and more widely the EU. State and EU-level documents and material on Finnish and Swedish energy politics are also referred to as source material.
The research material has been collected by thematic interviews and a survey. The methods used have been content analysis and content breakdown. Because both the qualitative and quantitative methods are used, the approach can be seen as multi- method. The Nvivo12 qualitative analysis program has been used in the analysis.
The observation of this study is that state level control and up-to-date information is needed. In order to increase the use of geothermal energy, this information should be easy to find, without the need of the client to make a commitment to the supplier. There apparently is a great need for low threshold counselling and energy mapping. Funding of the project is a typical challenge and an obstacle to implementation.
Interest in the installation of the geothermal system often has awakened when renewal of the heating system or some other major repairs are current. Price trends, thermal self-sufficiency, as well as the possible addition of air conditioning, are additional value but the factors which drive the decision-making, however, are financial.
In sum, we can see that Finnish apartment house-units are alone in the decision making process. The phenomenon has developed along market-based values rather than state-led activity. The need of analysing information is greatly aided by social contacts (neighbours, specialists; successes, failures, etc.).
Lämpöpumput ovat yleistyneet Suomessa 2000-luvun alusta. Viime vuosina kiinteistökohtaiset maalämpöjärjestelmät ovat yleistyneet myös suuremmissa kiinteistöissä. Rakennusten käytönaikaisen energiankulutuksen lasku kiinnostaa yhteiskunnassa aikana, johon kohdistuvat korkeat päästöleikkaukset ja hiilineutraalisuustavoitteet.
Tutkielma osallistuu keskusteluun energiamurroksesta ja ekologisesta kestävyydestä. Teoreettisena lähdeaineistona on käytetty teoksia, jotka käsittelevät energian ja talouden riippuvuussuhteita, energia- ja ympäristöpolitiikka, kuluttajakäyttäytymistä, uutis- ja teema-artikkeleita ja kiinteistöalan julkaisuja. Tutkielmassa rinnastetaan Suomea Ruotsiin, jolloin valtio- ja EU-tasoisiin asiakirjoihin on viitattu.
Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluin sekä kyselytutkimuksin. Menetelmällisesti aineisto on analysoitu sisällönanalyysin sekä sisällön erittelyn keinoin. Koska tutkielmassa käytetään laadullista ja määrällistä menetelmää, on tutkielma monimenetelmällinen. Analyysissä on käytetty Nvivo12- laadullisen aineiston analyysiohjelmaa.
Tutkielman havaintoja ovat seuraavat: Valtiotason ohjausta kaivataan. Matalan kynnyksen neuvonnalle ja energiakartoitukselle on kysyntää. Lupaprosessit vaihtelevat alueittain. Taloyhtiöllä ei ole välttämättä tietoa tontin soveltuvuudesta maalämmölle, ja mikä on oma lämmöntarve. Hankkeen rahoittaminen on tyypillinen haaste tai este. Markkinoilla ei ole kaikkien osapuolten hyväksymää laskentatapaa kannattavuudesta. Perinteisen pankkilainan rinnalle tulleelle palvelumallille löytyy kiinnostusta, mutta käytäntö ei vielä ole löytänyt paikkaansa kerrostaloissa. Lämmitysjärjestelmän uusimisen tai remontti, kuten myös lämpöenergian hintakehitys, lämpöomavaraisuus sekä viilennysominaisuus ovat ohjanneet maalämmön kysyntää taloudellisuuden ja kannattavuuden ollessa merkittävimmät tekijät.
Voidaan todeta, että taloyhtiöt kokevat olevansa yksin maalämpöasioiden kanssa. Suomessa ei ole syntynyt sellaista kuluttajaa ohjaavaa perinnettä kuin Ruotsissa. Suomessa ilmiö on kehittynyt enemmän markkinaehtoisesti kuin valtion ohjaamana. Tätä tarvetta on tullut korvaamaan niin kutsuttu sosiaalinen vertailutieto.
The theoretical source material consists of works which deal with the interdependencies between the society, energy and economics as well as the problematics of consumer behaviour. In addition, material from thematical articles, news in the media, and publications of the real estate businesses have been utilized. A comparison is made between Finland and other Nordic countries, especially Sweden, and more widely the EU. State and EU-level documents and material on Finnish and Swedish energy politics are also referred to as source material.
The research material has been collected by thematic interviews and a survey. The methods used have been content analysis and content breakdown. Because both the qualitative and quantitative methods are used, the approach can be seen as multi- method. The Nvivo12 qualitative analysis program has been used in the analysis.
The observation of this study is that state level control and up-to-date information is needed. In order to increase the use of geothermal energy, this information should be easy to find, without the need of the client to make a commitment to the supplier. There apparently is a great need for low threshold counselling and energy mapping. Funding of the project is a typical challenge and an obstacle to implementation.
Interest in the installation of the geothermal system often has awakened when renewal of the heating system or some other major repairs are current. Price trends, thermal self-sufficiency, as well as the possible addition of air conditioning, are additional value but the factors which drive the decision-making, however, are financial.
In sum, we can see that Finnish apartment house-units are alone in the decision making process. The phenomenon has developed along market-based values rather than state-led activity. The need of analysing information is greatly aided by social contacts (neighbours, specialists; successes, failures, etc.).