Politisoitunut perustuslakivaliokunta? Perustuslakivaliokunta uuden valtiosääntöistymisen valossa, tarkastelussa perustuslakivaliokunnan toiminta Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistushankkeen yhteydessä
Laakso, Ville (2020-11-15)
Politisoitunut perustuslakivaliokunta? Perustuslakivaliokunta uuden valtiosääntöistymisen valossa, tarkastelussa perustuslakivaliokunnan toiminta Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistushankkeen yhteydessä
Laakso, Ville
(15.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101226
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101226
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on havainnoida yhtäläisyyksiä uuden valtiosääntöistymisen kehityskulun ja perustuslakivaliokunnan toiminnan vuosien 2015-2019 sote-uudistushankkeen yhteydessä. Tutkimuksessa pyritään tarjoamaan uusia näkökulmia perustuslakivaliokunnan toimintaa koskevaan keskusteluun ja erityisesti sote-uudistuksen yhteydessä esitettyyn perustuslakivaliokunnan politisoitumiskritiikkiin. Tutkimus kohdistuu case-tyyppisesti perustuslakivaliokunnan vuosien 2015-2019 sote-uudistuksesta antamaan lausuntoon PeVL 26/2017. Tarkastelun näkökulmat haetaan erityisesti julkisuudessa perustuslakivaliokunnan toiminnasta esitettyjen kannanottojen ja puheenvuorojen kautta. Tutkimus asemoituu valtiosääntöoikeuden ei-dogmaattiseen lohkoon ja sen tutkimusmetodi on ensi sijassa vertailu. Tutkimuksessa todetaan, että perustuslakivaliokunnan toiminnan ja uuden valtiosääntöistymisen välillä on yhteyksiä ainakin perustuslain ja perusoikeuksien roolin kasvun osalta. Lisäksi tutkimuksessa esitetään, ettei uuteen valtiosääntöistymiseen liitettyjä poliittisen vallan siirtymiä demokraattisten instituutioiden ja perustuslakikontrollista vastaavien tuomioistuinten välillä voida perustuslakivaliokunnan kohdalla havaita, vaan politisoitumiskritiikki selittynee paremmin politiikan oikeudellistumisen kautta. Tutkimuksen johtopäätöksinä esitetään, että viimeistään sote-uudistus, poikkeuksellisen suuren mittaluokkansa ja uusien perustuslainmukaisuutta koskevien kysymysten takia toi näkyväksi ne perusoikeuskäsitystä ja perustuslakikontrollia koskeneet muutokset, jotka laitettiin liikkeelle perusoikeusuudistuksen yhteydessä. Samalla myös tältä osin voidaan havaita yhteys uuden valtiosääntöistymisen kehityskulkuun. Edelleen tutkimuksessa esitetään, että perustuslakivaliokunnan roolia ja perusoikeuksien kasvavaa merkitystä koskeva avoin yhteiskunnallinen keskustelu on tervetullutta, jotta perustuslakivaliokunta kykenee myös tulevaisuudessa yhteensovittamaan perusoikeuksien oletettavasti kasvavan merkityksen ja kehityksen mukanaan tuomat perustuslakikontrolliin kohdistuvat poliittiset paineet.