Henkilöstötutkimuksen prosessin ja työntekijäkokemuksen kehittäminen – Case Kesko Oyj
Vitikka, Taru (2020-11-16)
Henkilöstötutkimuksen prosessin ja työntekijäkokemuksen kehittäminen – Case Kesko Oyj
(16.11.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201222102670
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201222102670
Tiivistelmä
Tämä Pro gradu -tutkielma on toteutettu toimeksiantona Keskolle. Tutkielmassa selvitetään, miten Suomessa toimivat yritykset toteuttavat henkilöstötutkimuksia ja miten ne hyödyntävät niistä saatuja tuloksia. Tavoitteena on myös tukea Keskon kehittämistyötä siinä, miten he voivat parantaa heidän työntekijäkokemuksensa kartoittamista henkilöstötutkimusta kehittämällä.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa on käytetty kyselymenetelmää. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2020 sähköisellä Webropol -kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi yhteensä 28 eri yrityksen edustajaa. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa yritysten käytänteistä koskien henkilöstötutkimuksia, jonka vuoksi kyselylomake lähetettiin pääosin yrityksissä toimiville HR-asiantuntijoille. Yritykset, joille kyselylomake lähetettiin, ovat valikoituneet toimeksiantoyrityksestä saatujen kontaktien perusteella, verkkoyhteisöpalvelu LinkedIn kautta sekä Great place to work -sertifioinnin saaneiden yritysten joukosta. Kyselyn vastausprosentti oli 37 prosenttia. Aineistoa analysoitiin hyödyntämällä laadullista sisällönanalyysia sekä kvantitatiivisia kuvailevia menetelmiä. Tulokset jaoteltiin tutkimuskysymysten mukaan eri teemoihin ja niitä vertailtiin
aikaisempiin tutkimuksiin ja teorioihin.
Tutkielman tuloksien ja kirjallisuuden perusteella henkilöstötutkimuksen toteutuksen tärkeimmät huomioon otettavat asiat ovat: 1) tutkimuksen laajuuden ja sisällön tarkka suunnittelu, 2) kysymysten kohdentaminen oman organisaatiorakenteen mukaan, ja erillisten tiimi tai liiketoimintakohtaisten mittausten hyödyntäminen, 3) mittausvälin
suunnittelu siten, että siinä otetaan huomioon saatavan tiedon ajankohtaisuus, vastaajat sekä muut mittaukset, 4) pulssikyselyn tai joustavampien mittauksien hyödyntäminen, 5) henkilöstön osallistaminen tulosten käsittelyyn, 6) tarkat toimenpiteet, joilla varmistetaan kehittämistoimenpiteiden toteutus ja 7) henkilöstötutkimuksien tuloksien yhdistäminen
muuhun yrityksen tietoon.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa on käytetty kyselymenetelmää. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2020 sähköisellä Webropol -kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi yhteensä 28 eri yrityksen edustajaa. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa yritysten käytänteistä koskien henkilöstötutkimuksia, jonka vuoksi kyselylomake lähetettiin pääosin yrityksissä toimiville HR-asiantuntijoille. Yritykset, joille kyselylomake lähetettiin, ovat valikoituneet toimeksiantoyrityksestä saatujen kontaktien perusteella, verkkoyhteisöpalvelu LinkedIn kautta sekä Great place to work -sertifioinnin saaneiden yritysten joukosta. Kyselyn vastausprosentti oli 37 prosenttia. Aineistoa analysoitiin hyödyntämällä laadullista sisällönanalyysia sekä kvantitatiivisia kuvailevia menetelmiä. Tulokset jaoteltiin tutkimuskysymysten mukaan eri teemoihin ja niitä vertailtiin
aikaisempiin tutkimuksiin ja teorioihin.
Tutkielman tuloksien ja kirjallisuuden perusteella henkilöstötutkimuksen toteutuksen tärkeimmät huomioon otettavat asiat ovat: 1) tutkimuksen laajuuden ja sisällön tarkka suunnittelu, 2) kysymysten kohdentaminen oman organisaatiorakenteen mukaan, ja erillisten tiimi tai liiketoimintakohtaisten mittausten hyödyntäminen, 3) mittausvälin
suunnittelu siten, että siinä otetaan huomioon saatavan tiedon ajankohtaisuus, vastaajat sekä muut mittaukset, 4) pulssikyselyn tai joustavampien mittauksien hyödyntäminen, 5) henkilöstön osallistaminen tulosten käsittelyyn, 6) tarkat toimenpiteet, joilla varmistetaan kehittämistoimenpiteiden toteutus ja 7) henkilöstötutkimuksien tuloksien yhdistäminen
muuhun yrityksen tietoon.