How to manage the long tail of procurement
Ruutu, Antti (2020-12-04)
How to manage the long tail of procurement
Ruutu, Antti
(04.12.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101235
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101235
Tiivistelmä
This research was conducted as an assignment for a Finnish telecommunication company, Telia
Finland Oyj.
There has been a lot of research done around the theme of how to manage the procurement.
However, the literature and managers’ attention highly concentrates on capturing the value
from the most important purchases, leaving a void and unawareness of what to do with the
smaller ones, i.e. how to manage the tail spend. As a concept, tail spend refers to approximately
the smallest 20% of the total spend that is divided between the majority of the suppliers. Even
if a compliant procurement process existed in a company, it might be excessively heavy on tail
purchases, leading easily to a chaotic environment that is driven by maverick buying.
The literature recognizes maverick buying as a driver to spend fragmentation but also a
consequence of it and uncontrolled tail spend procurement. Other similar factors were sought
from the characteristics of indirect procurement, service procurement, and their specification’s
impact on the capabilities of controlling the tail spend and managing it efficiently. The factors
were then evaluated through procurement’s strategic hierarchy framework to derive a basis for
a tactical tool to capture the value and minimize the waste from the tail.
Results showed that not all tail spend is similar thus should not be managed similarly.
Within the tail, the long tail, uncontrolled and recently chancing spend, was identified to be the
key area to be involved to improve procurement’s performance. Long tail was also identified
as an area where waste accumulates due to a rigid process and un-assigned responsibility, and
the value could be better captured by a faster or more systematic process. Therefore, a new
process was implemented to enable reactive value capturing accordingly, and proactively, to
turn long tail into a short tail and eliminate the problem. Tämä opinnäytetyö suoritettiin toimeksiantona Suomalaiselle telekommunikaatioyritykselle,
Telia Finland Oyj:lle.
Hankinnan johtamisesta on tehty paljon tutkimusta. Kuitenkin tutkimuksessa ja hankinnan
ammattilaisten työssä huomio keskittyy vahvasti kaikkein tärkeimpiin hankintoihin, mikä jättää
epäselväksi, miten pieniä hankintoja kannattaisi johtaa. Vaikka ostajayrityksellä olisi selkeä
hankintaprosessi, jota noudattaa, se saattaa olla suunniteltu suuremmille hankinnoille, ja näin
ollen aivan liian raskas pienille. Tämän takia pienten hankintojen johtaminen voi olla hyvinkin
puutteellista ja hankintaprosessin ohitus yleistä.
Kirjallisuudessa hankintaprosessin ohitus tunnistetaan sekä spendin pirstaloitumisen
syynä, että seurauksena siitä, ettei spendiä ole systemaattisesti johdettu. Muita vastaavia tekijöitä käsiteltiin epäsuoran ja palveluhankinnan erityispiirteistä, sekä spesifikaation vaikutuksesta kyvykkyyksiin kontrolloida pieniä hankintoja ja johtaa niitä tehokkaasti. Lisäksi kyseiset
tekijät arvioitiin strategisen hankinnan näkökulmasta, jotta perusta taktiselle työkalulle pienten
hankintojen johtamiselle voitiin määrittää.
Tutkimus osoitti, etteivät kaikki pienet hankinnat ole samanlaisia, eikä niitä kuulu johtaa
samalla tavalla. Pienten hankintojen joukosta tunnistettiin niin sanottu long tail, kontrolloimaton ja jatkuvasti tarpeiltaan muuttuva hankinta, jonka johtamisessa ongelmat kulminoituvat.
Long tail -hankinnan prosessin osalta jäykkä prosessi ja puuttuva vastuu osoittautuivat suurimmiksi hukan lähteiksi, ja prosessista voitaisiin saada arvoa nopeudella ja systemaattisella johtamisella. Tämän vuoksi uusi johtamistapa implementoitiin, ja uudessa prosessissa arvo haetaan prosessoimalla hankintoja systemaattisella tavalla sekä proaktiivisesti vähentämällä long
tail -hankintojen määrää tulevaisuudessa.
Finland Oyj.
There has been a lot of research done around the theme of how to manage the procurement.
However, the literature and managers’ attention highly concentrates on capturing the value
from the most important purchases, leaving a void and unawareness of what to do with the
smaller ones, i.e. how to manage the tail spend. As a concept, tail spend refers to approximately
the smallest 20% of the total spend that is divided between the majority of the suppliers. Even
if a compliant procurement process existed in a company, it might be excessively heavy on tail
purchases, leading easily to a chaotic environment that is driven by maverick buying.
The literature recognizes maverick buying as a driver to spend fragmentation but also a
consequence of it and uncontrolled tail spend procurement. Other similar factors were sought
from the characteristics of indirect procurement, service procurement, and their specification’s
impact on the capabilities of controlling the tail spend and managing it efficiently. The factors
were then evaluated through procurement’s strategic hierarchy framework to derive a basis for
a tactical tool to capture the value and minimize the waste from the tail.
Results showed that not all tail spend is similar thus should not be managed similarly.
Within the tail, the long tail, uncontrolled and recently chancing spend, was identified to be the
key area to be involved to improve procurement’s performance. Long tail was also identified
as an area where waste accumulates due to a rigid process and un-assigned responsibility, and
the value could be better captured by a faster or more systematic process. Therefore, a new
process was implemented to enable reactive value capturing accordingly, and proactively, to
turn long tail into a short tail and eliminate the problem.
Telia Finland Oyj:lle.
Hankinnan johtamisesta on tehty paljon tutkimusta. Kuitenkin tutkimuksessa ja hankinnan
ammattilaisten työssä huomio keskittyy vahvasti kaikkein tärkeimpiin hankintoihin, mikä jättää
epäselväksi, miten pieniä hankintoja kannattaisi johtaa. Vaikka ostajayrityksellä olisi selkeä
hankintaprosessi, jota noudattaa, se saattaa olla suunniteltu suuremmille hankinnoille, ja näin
ollen aivan liian raskas pienille. Tämän takia pienten hankintojen johtaminen voi olla hyvinkin
puutteellista ja hankintaprosessin ohitus yleistä.
Kirjallisuudessa hankintaprosessin ohitus tunnistetaan sekä spendin pirstaloitumisen
syynä, että seurauksena siitä, ettei spendiä ole systemaattisesti johdettu. Muita vastaavia tekijöitä käsiteltiin epäsuoran ja palveluhankinnan erityispiirteistä, sekä spesifikaation vaikutuksesta kyvykkyyksiin kontrolloida pieniä hankintoja ja johtaa niitä tehokkaasti. Lisäksi kyseiset
tekijät arvioitiin strategisen hankinnan näkökulmasta, jotta perusta taktiselle työkalulle pienten
hankintojen johtamiselle voitiin määrittää.
Tutkimus osoitti, etteivät kaikki pienet hankinnat ole samanlaisia, eikä niitä kuulu johtaa
samalla tavalla. Pienten hankintojen joukosta tunnistettiin niin sanottu long tail, kontrolloimaton ja jatkuvasti tarpeiltaan muuttuva hankinta, jonka johtamisessa ongelmat kulminoituvat.
Long tail -hankinnan prosessin osalta jäykkä prosessi ja puuttuva vastuu osoittautuivat suurimmiksi hukan lähteiksi, ja prosessista voitaisiin saada arvoa nopeudella ja systemaattisella johtamisella. Tämän vuoksi uusi johtamistapa implementoitiin, ja uudessa prosessissa arvo haetaan prosessoimalla hankintoja systemaattisella tavalla sekä proaktiivisesti vähentämällä long
tail -hankintojen määrää tulevaisuudessa.