Vähähiilisten elämäntapojen maantiede : Henkilökohtaiset päästövähennyssuunnitelmat vähähiilisyyssiirtymän kirittäjänä?

Abstract

Kulutuskäyttäytymisen muutoksilla on merkittävä päästövähennyspotentiaali yhteiskunnassa, jossa kulutus vain jatkaa kasvuaan. Pelkkä tietoisuuden lisääminen ympäristöongelmista ei kuitenkaan ole tuottanut vuosien varrella tarvittavaa muutosta. Vähähiilisten elämäntapojen maantieteen tutkimussuuntauksen ydin on tämän haasteen moniskaalaisuuden ymmärtäminen: elämäntapamme ovat rakennetun, hallinnollisen ja kulttuurisen ympäristömme muovaamia ja markkinaympäristöstä riippuvaisia, samoin kuin toimijuuttamme kansalaisena määrittelevät sosiotekniset rakenteet, olosuhteet ja institutionaaliset kontekstit. Kansalaiset voivat kiihdyttää sosioteknisten systeemien ja toimintaympäristön siirtymää kohti vähähiilisyyttä, mutta ovat toisaalta myös näistä rakenteista riippuvaisia ja näihin lukkiutuneita. Vertailukelpoisesta ja kvantitatiivisesta datasta, joka lisäisi ymmärrystä eri sosiaalisten, kulttuuristen ja maantieteellisten kontekstien merkityksestä arjen tason muutosten dynamiikkaan on kuitenkin puutetta.

Tässä tutkielmassa analysoin voiko ajankohtainen ja vertailukelpoinen tieto kansalaisten henkilökohtaisista valinnoista, halukkuudesta ja mahdollisuuksista tehdä vähähiilisiä arjen valintoja auttaa ymmärtämään tarkasteltavan alueen vähähiilisen siirtymän piirteitä, sen esteitä ja mahdollisuuksia. Tutkimuksen aineisto koostuu 1553 suomalaisen henkilökohtaisesta päästövähennyssitoumuksesta, jotka on syötetty valtioneuvoston kanslian Sitoumus2050-palveluun. Palvelussa kansalaiset voivat laskea henkilökohtaisen hiilijalanjälkensä ja tämän jälkeen sitoutua heidän arkeensa sopiviin tekoihin, jotka pienentävät kulutuksesta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Tieto kansalaisten kotipaikkakunnasta mahdollistaa karkean tason paikkatietoanalyysit. Muodostan teoriakirjallisuuden pohjalta luokittelut, joiden avulla henkilökohtaista päästövähennyssuunnitelmista voitaisiin seurata erilaisia spatiaalisia trendejä. Useiden eri aluejakojen ja vähähiilisten valintojen kategorioiden ristiintaulukointi pyrkii vahvistamaan moniskaalaista näkökulmaa, eli välttämään liian yksinkertaistettuja kausaalisuhteita jonkin yksittäisen paikan ominaispiirteen ja arjen tason kestävyysmuutoksen välillä jättäen huomiotta muut paikkaan vaikuttavat tekijät.

Tuloksenani on empiiriseen tapaustutkimukseen perustuvia havaintoja millaisiin kysymyksiin vähähiilisyyssiirtymän ajallisesta, laadullisesta ja spatiaalisesta dynamiikasta arjen tason päästövähennyssuunnitelmat pystyvät vastaamaan. Aineisto on parhaimmillaan kuvatessaan missä ja millaisia päästövähennyksiä ollaan valmiita tekemään. Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota taustamuuttujien ja tehtyjen valintojen ajalliseen kehitykseen, sekä vahvistaa narratiivia miten parempi ymmärrys arjen tason vähähiilisyyssiirtymästä edesauttaa yhteiskunnallisen vähähiilisyyssiirtymän kirittämistä.

Changes in consumption behavior can have significant emission reduction potential in society where consumption is only continuing to grow. However, raising awareness of environmental problems alone has not produced the necessary change in behavior over the years. At the heart of the geography of low-carbon lifestyles is the understanding of the multidisciplinary nature of this challenge: our lifestyles are shaped by our built, administrative, market and cultural environment, just as well these socio-technical structures, conditions and institutional contexts also define our agency as citizens. Citizens can accelerate the transition to low-carbon socio-technical systems and environments, but they are also dependent on and are locked into these structures. However, there is a lack of such comparable, quantitative data that would increase understanding of how different social, cultural, and geographical contexts effect on the dynamics of everyday life level changes.

In this study, I analyze whether timely and comparable information on citizens' personal choices, willingness, and possibilities to make low-carbon everyday choices can help understanding the characteristics of the low-carbon transition in the region in question. The study material consists of the personal emission reduction commitments of 1553 Finns, made via the Commitment2050 service owned by the Finnish Prime Minister's Office. In the service, citizens can calculate their personal carbon footprint, and then commit to concrete actions that are appropriate to their daily lives and reduce greenhouse gas emissions from consumption. Each citizen also indicates their place of residence, which enables a rough level spatial data analysis. Based on the theoretical literature, I form classifications that could be used to analyze different spatial trends from personal emission reduction plans. Cross-tabulating several different regional divisions and low-carbon choice categories seeks to reinforce a multi-scalar perspective, i.e., avoid overly simplistic causal relationships between a single site characteristic and everyday level sustainability change, ignoring other place-contextual factors.

The results are empirical observations on what kind of questions about the temporal, qualitative, and spatial state of the low-carbon transition can be met by everyday emissions reduction commitments. The data is at its best when describing where and what kind of emission reductions are being prepared. In the future, attention should be paid to the evolution of background variables and choices made over time, and to strengthening the narrative of how a better understanding of the low-carbon transition at the everyday level will contribute to tightening the social low-carbon transition.